TÖRKEÄÄ: metsää hakataan, vaikka linnut vielä pesivät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni hakkuut voisi kieltää alkukesän aikana. Ne ehtii tehdä ihan hyvin myös muina aikoina. Muutenkin voisi muistaa, että metsä on muutakin kuin puut.

ap

Ole oman elämäsi Linkola ja osta metsää ja suojele se.

Helppo sitä on vaatia suojelua muiden metsälle.

Olisiko kohtuutonta ajoittaa hakkuut alkukesän pesimäajan ulkopuolelle?

Lintujen pesimäaikaa taitaa olla koko kesä, ainakin tiaiset tekevät useammankin pesueen kesän aikana. Samalla tavalla voitaisiin vaatia mökkeilyn kieltämistä, koska monen kesämökin ympäristössä lintujen pesiminen häiriintyy metelin ja raivaustöiden takia.

Suuri osa metsistä on yksityisomaisuutta. Metsiä hakataan silloin kun tehtaat tarvitsevat raaka-ainetta ja kelien puolesta hakkaaminen on mahdollista.

Tarkoitatko, että laitetaan tehtaat kiinni ja motoketjut seis siksi aikaa kun räkättirastaat pesii? Kuka haluaa maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linnuilla ei ole mitään väliä.

Yle. Fi: "Eivätkö eri lintulajien kannat ole kuitenkin historian saatossa aina vaihdelleet? Eikö lintujen väheneminen selity sillä?

– On luonnollista, että tietyt lajit välillä runsastuvat ja välillä taantuvat, Virolainen myöntää.

– Mutta on huolestuttavaa, jos jonkin elinympäristön monet lajit taantuvat voimakkaasti. Silloin se on merkki jostain suuremmasta.

Sama viesti välittyy Syken tutkija Markku Mikkola-Roosin puheesta:

– Linnut ovat ravintoketjun huipulla. Lajien väheneminen kuvastaa sitä, että ravintoketjuissa on tapahtunut jotain suurta.

– Lintujen määrän vähenemisellä on vaikutusta esimerkiksi ihmiselle välttämättömien ruokakasvien pölytykseen. Vaikutukset voivat olla hyvinkin arvaamattomia.

Silti usein korostuu näkemys, jonka mukaan nykyisten lajien väheneminen ei haittaa. Taantuvien lajien tilalle saapuu uusia, normaalisti etelämpänä tavattuja lajeja.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut."

Yksi syyhän on karjatalouden alasajo. Kun lihansyönnistä on tehty häpeä, katoaa laiduntaminen ja sitä mukaan elintärkeitä elinympäristöjä. Pääskysillä on vähemmän syötävää ja kanta taantuu ja lopulta katoaa. Samaan aikaan ihminen ihmettelee, miksi marjasato pienenee pölyttäjien kadotessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni hakkuut voisi kieltää alkukesän aikana. Ne ehtii tehdä ihan hyvin myös muina aikoina. Muutenkin voisi muistaa, että metsä on muutakin kuin puut.

ap

Ole oman elämäsi Linkola ja osta metsää ja suojele se.

Helppo sitä on vaatia suojelua muiden metsälle.

Ei kyse ollut metsän suojelusta. Itse metsänomistajana en tee koskaan mitään töitä metsässä lintujen pesimisaikaan, vaan vasta alku syksystä. Se on metsänhoitoa ja arvovalinta.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa metsistä on yksityisomaisuutta. Metsiä hakataan silloin kun tehtaat tarvitsevat raaka-ainetta ja kelien puolesta hakkaaminen on mahdollista.

Tarkoitatko, että laitetaan tehtaat kiinni ja motoketjut seis siksi aikaa kun räkättirastaat pesii? Kuka haluaa maksaa?

Suurin osa metsänomistajista on kaupunkilaisia. He hakkaavat selvitysten mukaan noin 15 vuoden välein käytännössä kaiken mahdollisen kerralla eli samaan syssyyn ensiharvennuksista uudistamiseen. Jostain syystä he eivät esitä vaatimusta tehdä hakkuut vain talvella, koska silloin rahaakaan ei saa nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni hakkuut voisi kieltää alkukesän aikana. Ne ehtii tehdä ihan hyvin myös muina aikoina. Muutenkin voisi muistaa, että metsä on muutakin kuin puut.

ap

Ole oman elämäsi Linkola ja osta metsää ja suojele se.

Helppo sitä on vaatia suojelua muiden metsälle.

Ei kyse ollut metsän suojelusta. Itse metsänomistajana en tee koskaan mitään töitä metsässä lintujen pesimisaikaan, vaan vasta alku syksystä. Se on metsänhoitoa ja arvovalinta.

Minä taas teen taimikonhoitoa juuri tähän aikaan vuodesta. Vesominen on vähäisempää.

Puu pitäisi kaataa aina talvipakkasella, jolloin se on kuivimmillaan ja horrostilassa. Kun puu kaadetaan kesällä se on kosteimmillaan ja puutavaraan muodostuu pilkkuhometta, jos sitä ei erikseen kuivateta viikkotolkulla. Ongelma on se, että talvipakkasella alkavat olla harvinaisia ainakin Etelä- Suomessa.

Eipä sillä nyt suurta merkitystä ole jos muutaman hehtaarin hakkuissa yksittäinen linnunpesä tuhoutuu. Ympärillä säilyy kuitenkin tuhat hehtaaria ja satoja pesiä. Luonto itse osaa hävittää paljon runsaammin lintujen jälkikasvua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linnuilla ei ole mitään väliä.

Yle. Fi: "Eivätkö eri lintulajien kannat ole kuitenkin historian saatossa aina vaihdelleet? Eikö lintujen väheneminen selity sillä?

– On luonnollista, että tietyt lajit välillä runsastuvat ja välillä taantuvat, Virolainen myöntää.

– Mutta on huolestuttavaa, jos jonkin elinympäristön monet lajit taantuvat voimakkaasti. Silloin se on merkki jostain suuremmasta.

Sama viesti välittyy Syken tutkija Markku Mikkola-Roosin puheesta:

– Linnut ovat ravintoketjun huipulla. Lajien väheneminen kuvastaa sitä, että ravintoketjuissa on tapahtunut jotain suurta.

– Lintujen määrän vähenemisellä on vaikutusta esimerkiksi ihmiselle välttämättömien ruokakasvien pölytykseen. Vaikutukset voivat olla hyvinkin arvaamattomia.

Silti usein korostuu näkemys, jonka mukaan nykyisten lajien väheneminen ei haittaa. Taantuvien lajien tilalle saapuu uusia, normaalisti etelämpänä tavattuja lajeja.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut."

Yksi syyhän on karjatalouden alasajo. Kun lihansyönnistä on tehty häpeä, katoaa laiduntaminen ja sitä mukaan elintärkeitä elinympäristöjä. Pääskysillä on vähemmän syötävää ja kanta taantuu ja lopulta katoaa. Samaan aikaan ihminen ihmettelee, miksi marjasato pienenee pölyttäjien kadotessa.

Juuri näin. Meidän 5km pitkän tien varrella oli ennen useampi lypsykarjatila, nykyään enää vain meillä on karjaa. Pääskyset pesii navetoissa ja syö navetasta kärpäsiä. Täällä pesii pääskysiä enää vain meillä, kun ennen pesi kaikkien navetoissa. Jos karjatalous loppuisi kokonaan, minne pääskyt sitten pesii?

Tällä alueella vain me lannoitamme karjanlannalla (lisäksi jonkin verran apulantaa), muut ovat vain apulannan varassa. Meillä on parhaimmassa kunnossa pellot, sillä lannoituksen lisäksi karjanlanta toimii maanparannusaineena. Muilla on vain viljaa viljelyssä, meillä myös säilörehuksi korjattavaa nurmea, laidunta ja kuivaheinäksi menevää heinikkoa. Peltomme ovat hyväkuntoisia hiilinieluja, naapurien peltoja ei oikein voi hiilinieluksi kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Syyhen, miksi puut pitää hakata juuri lintujen pesimäaikana toukokuu-kesäkuu, ei ole yhtäkään järkevää perustetta eikä tuo pitäisi olla edes lain mukaan sallittua, varsinkaan kun suurin osa lintulajeista on muutenkin vaikeuksissa ihmisen maankäytön takia.

Kotikäyttöön seuraavaksi talveksi poltettavaksi tarkoitetut puut on muutenkin saatava kuivumaan toukokuun alkuun mennessä ja jos ajattelee metsänsä maapohjaa, kannattaa tilata kotiinsa vietävien runkojen ajo metsästä lähimmältä hevosmetsurilta ja työhevosharrastajalta.

Sorry, harrastelun makua.

Vähän aikaa sitten oli lehdessä juttua tästä. Myönsivät itsekkin ettei siinä kesähakkuissa ole mitään järkeä. Syy on että metsäkoneteollisuus menisi konkurssiin ilman ympärivuotisia hakkuita koska maksavat niin paljon. Eli tässäkin syynä ihmiskunnan syvin sairauden muoto =ahneus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syyhen, miksi puut pitää hakata juuri lintujen pesimäaikana toukokuu-kesäkuu, ei ole yhtäkään järkevää perustetta eikä tuo pitäisi olla edes lain mukaan sallittua, varsinkaan kun suurin osa lintulajeista on muutenkin vaikeuksissa ihmisen maankäytön takia.

Kotikäyttöön seuraavaksi talveksi poltettavaksi tarkoitetut puut on muutenkin saatava kuivumaan toukokuun alkuun mennessä ja jos ajattelee metsänsä maapohjaa, kannattaa tilata kotiinsa vietävien runkojen ajo metsästä lähimmältä hevosmetsurilta ja työhevosharrastajalta.

Sorry, harrastelun makua.

Todellakin. Jos on omaa metsää ja puulämmitys, yleisimmin polttopuut tehdään ihan itse. Vanhuksille tai vammaisille joku lähisukulainen avustaa. Palkkatyönä teettävät vain varakkaat ja vieraantuneet kaupunkilaisperijät, siis hyvi harva. Hevostyönä vain täysin hurahtaneet. Se kun lienee kallein mahdollinen tapa teettää polttopuut. Mikään ihmistyövoimaan perustuva menetelmä ei ole kannattava normaalissa metsänomistuksessa jonka tarkoitus satunnaisten makkaranpaistoklapien sijaan tuottaa elantoa pääomatuloina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni hakkuut voisi kieltää alkukesän aikana. Ne ehtii tehdä ihan hyvin myös muina aikoina. Muutenkin voisi muistaa, että metsä on muutakin kuin puut.

ap

Ole oman elämäsi Linkola ja osta metsää ja suojele se.

Helppo sitä on vaatia suojelua muiden metsälle.

Olisiko kohtuutonta ajoittaa hakkuut alkukesän pesimäajan ulkopuolelle?

Esim. tänä keväänä ei ole ollut mahdollista tehdä hakkuita, pakko siirtää kesään että metsänpohja kantaa.

Yleensä metsätyöt tehdään alkutalvesta.

Kukaan ei pakota menemään metsiin tehtaiden kokoisilla metsäkoneilla, jotka painavat maastoon syvät urat, jotka jäävät näkyviin vuosikymmeniksi ja jotka vaurioittavat kasveja ja sienien rihmastoja.  Kyse on ahneudesta luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Mutta monet suomalaiset eivät halua tunnustaa tätä, vaikka moni kauhisteleekin Amazonin sademetsien tuhoamista samoilla tavoilla ja samoista syistä.

Laitapa tutkimustietoa, miten pitkään kasvien ja sienien rihmastot ovat vaurioituneita tai miten pitkään ne jäljet oikeasti siellä näkyvät. Luonnon monimuotoisuus unohtuu aina, kun helsinkiläinen haluaa kesämökin Päijänteen rannalta :).

Oletko liikkunut metsissä viime aikoina? Siis oikeasti liikkunut metsäluonnossa? Ja hakkuuraiskiolla?

Paljon enemmän maastoa kuluttavat erilaiset laittomat pyöräilyreitit, joita tehdään harrastusmielessä. Metsäkoneella ei niin pahaa jälkeä saa aikaan kuin 3 vuoden pyöräilyreitillä.

Vierailija kirjoitti:

Vähän aikaa sitten oli lehdessä juttua tästä. Myönsivät itsekkin ettei siinä kesähakkuissa ole mitään järkeä. Syy on että metsäkoneteollisuus menisi konkurssiin ilman ympärivuotisia hakkuita koska maksavat niin paljon. Eli tässäkin syynä ihmiskunnan syvin sairauden muoto =ahneus.

Kommunistista huuhaata. Puunjalostusteollisuus ei tietenkään murehdi metsäkoneteollisuuden kannattavuutta pätkän vertaa. Ajatus on idioottimaista salaliittoteoriaa. Sitä paitsi täysin epälooginen. Mikäli sama määrä hakkuita tulisi suorittaa lyhyemmässä ajassa vuoden mittaan, siihen tarvittaisiin enemmän metsäkoneita. Lopeta valehtelu, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Puu pitäisi kaataa aina talvipakkasella, jolloin se on kuivimmillaan ja horrostilassa. Kun puu kaadetaan kesällä se on kosteimmillaan ja puutavaraan muodostuu pilkkuhometta, jos sitä ei erikseen kuivateta viikkotolkulla. Ongelma on se, että talvipakkasella alkavat olla harvinaisia ainakin Etelä- Suomessa.

Minkähänlaista on laadultaan se puutavara, joista nykyään tehdään omakotitaloja ja muita puurakennuksia. Veikkaan, että yhdeksän kymmenestä ei tätä tiedä. Kastellitalot ym. Tuskin ovat niitä, jotka kestävät vuosisadasta toiseen. Tämän takia kannattaa mieluummin ostaa vanha hirsikehikko jos esim. haaveilee ok-talosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syyhen, miksi puut pitää hakata juuri lintujen pesimäaikana toukokuu-kesäkuu, ei ole yhtäkään järkevää perustetta eikä tuo pitäisi olla edes lain mukaan sallittua, varsinkaan kun suurin osa lintulajeista on muutenkin vaikeuksissa ihmisen maankäytön takia.

Kotikäyttöön seuraavaksi talveksi poltettavaksi tarkoitetut puut on muutenkin saatava kuivumaan toukokuun alkuun mennessä ja jos ajattelee metsänsä maapohjaa, kannattaa tilata kotiinsa vietävien runkojen ajo metsästä lähimmältä hevosmetsurilta ja työhevosharrastajalta.

Sorry, harrastelun makua.

Todellakin. Jos on omaa metsää ja puulämmitys, yleisimmin polttopuut tehdään ihan itse. Vanhuksille tai vammaisille joku lähisukulainen avustaa. Palkkatyönä teettävät vain varakkaat ja vieraantuneet kaupunkilaisperijät, siis hyvi harva. Hevostyönä vain täysin hurahtaneet. Se kun lienee kallein mahdollinen tapa teettää polttopuut. Mikään ihmistyövoimaan perustuva menetelmä ei ole kannattava normaalissa metsänomistuksessa jonka tarkoitus satunnaisten makkaranpaistoklapien sijaan tuottaa elantoa pääomatuloina.

Hevossavotan valtti on siisti jälki – koneelliseen korjuuseen verrattuna se on tuplaten kalliimpaa - Jutut - Aarre

https://www.aarrelehti.fi/jutut/artikkeli-1.387081

Hevosmetsureille olisi töitä – Uusi metsänomistajapolvi arvostaa ekologisuutta

Hevosilla tehty metsätyö jättää konetyötä vähemmän jälkiä maastoon ja sopii erityisesti herkkiin hoitokohteisiin.

Hevonen17.11.2019 klo 13.05 yle

https://yle.fi/uutiset/3-11046719

MAATILAN PELLERVO | MAALISKUU, 2018

Hevosvoima jyllää metsätöissä

https://maatilanpellervo.fi/2018/03/07/hevosvoima-jyllaa-metsatoissa/

www.tyohevosseura.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni hakkuut voisi kieltää alkukesän aikana. Ne ehtii tehdä ihan hyvin myös muina aikoina. Muutenkin voisi muistaa, että metsä on muutakin kuin puut.

ap

Ole oman elämäsi Linkola ja osta metsää ja suojele se.

Helppo sitä on vaatia suojelua muiden metsälle.

Olisiko kohtuutonta ajoittaa hakkuut alkukesän pesimäajan ulkopuolelle?

Esim. tänä keväänä ei ole ollut mahdollista tehdä hakkuita, pakko siirtää kesään että metsänpohja kantaa.

Yleensä metsätyöt tehdään alkutalvesta.

Kukaan ei pakota menemään metsiin tehtaiden kokoisilla metsäkoneilla, jotka painavat maastoon syvät urat, jotka jäävät näkyviin vuosikymmeniksi ja jotka vaurioittavat kasveja ja sienien rihmastoja.  Kyse on ahneudesta luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Mutta monet suomalaiset eivät halua tunnustaa tätä, vaikka moni kauhisteleekin Amazonin sademetsien tuhoamista samoilla tavoilla ja samoista syistä.

Laitapa tutkimustietoa, miten pitkään kasvien ja sienien rihmastot ovat vaurioituneita tai miten pitkään ne jäljet oikeasti siellä näkyvät. Luonnon monimuotoisuus unohtuu aina, kun helsinkiläinen haluaa kesämökin Päijänteen rannalta :).

Oletko liikkunut metsissä viime aikoina? Siis oikeasti liikkunut metsäluonnossa? Ja hakkuuraiskiolla?

Paljon enemmän maastoa kuluttavat erilaiset laittomat pyöräilyreitit, joita tehdään harrastusmielessä. Metsäkoneella ei niin pahaa jälkeä saa aikaan kuin 3 vuoden pyöräilyreitillä.

Sun kysymys on oudosti tuolla välissä.

vastaan, että kyllä liikun metsässä hyvin paljon ja nimenomaan kävellen, en millään mönkijällä, kuten kaupunkilaisten näkee mökeiltään lähtevän luontoon. Metsäkoneen jälkiä et välttämättä huomaa 2 vuoden kuluttua, jolloin uusmaalaisten paskapaperit on vielä luonnossa lahoamattomina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linnuilla ei ole mitään väliä.

Yle. Fi: "Eivätkö eri lintulajien kannat ole kuitenkin historian saatossa aina vaihdelleet? Eikö lintujen väheneminen selity sillä?

– On luonnollista, että tietyt lajit välillä runsastuvat ja välillä taantuvat, Virolainen myöntää.

– Mutta on huolestuttavaa, jos jonkin elinympäristön monet lajit taantuvat voimakkaasti. Silloin se on merkki jostain suuremmasta.

Sama viesti välittyy Syken tutkija Markku Mikkola-Roosin puheesta:

– Linnut ovat ravintoketjun huipulla. Lajien väheneminen kuvastaa sitä, että ravintoketjuissa on tapahtunut jotain suurta.

– Lintujen määrän vähenemisellä on vaikutusta esimerkiksi ihmiselle välttämättömien ruokakasvien pölytykseen. Vaikutukset voivat olla hyvinkin arvaamattomia.

Silti usein korostuu näkemys, jonka mukaan nykyisten lajien väheneminen ei haittaa. Taantuvien lajien tilalle saapuu uusia, normaalisti etelämpänä tavattuja lajeja.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut."

Yksi syyhän on karjatalouden alasajo. Kun lihansyönnistä on tehty häpeä, katoaa laiduntaminen ja sitä mukaan elintärkeitä elinympäristöjä. Pääskysillä on vähemmän syötävää ja kanta taantuu ja lopulta katoaa. Samaan aikaan ihminen ihmettelee, miksi marjasato pienenee pölyttäjien kadotessa.

Juuri näin. Meidän 5km pitkän tien varrella oli ennen useampi lypsykarjatila, nykyään enää vain meillä on karjaa. Pääskyset pesii navetoissa ja syö navetasta kärpäsiä. Täällä pesii pääskysiä enää vain meillä, kun ennen pesi kaikkien navetoissa. Jos karjatalous loppuisi kokonaan, minne pääskyt sitten pesii?

Tällä alueella vain me lannoitamme karjanlannalla (lisäksi jonkin verran apulantaa), muut ovat vain apulannan varassa. Meillä on parhaimmassa kunnossa pellot, sillä lannoituksen lisäksi karjanlanta toimii maanparannusaineena. Muilla on vain viljaa viljelyssä, meillä myös säilörehuksi korjattavaa nurmea, laidunta ja kuivaheinäksi menevää heinikkoa. Peltomme ovat hyväkuntoisia hiilinieluja, naapurien peltoja ei oikein voi hiilinieluksi kutsua.

Meillä on omenapuutarha jaloittelutarhan vieressä (jaloittelutarha on nimitys ympärivuotiselle "laitumelle") eikä mitään pölyttäjäongelmaa ole. Muutama kauempana asuva naapuri on valitellut, että omissa marjapensaissa ja omenapuissa ei ole enää samanlaista kuhinaa kuin ennen. Oletan, että syynä on karjatalouden alasajo. Tosin tätähän pidetään vahvasti ilmaston tuhoamisena ja ympäristöongelmana, joten kasvatit karjaa tai et, niin aina olet syyllinen.

Lakialoitetta kehiin vaan.