Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Etelä-Tapiola on menettänyt asemiaan koska Espooseen on tullut muitakin korkean keskiarvon lukioita, esim. uusi Otaniemen lukio. Ei siis siksi että espoolaiset suuntaisivat entistä enemmän Helsinkiin.

Enemmän tulijoita Helsinkiin on mm. Vantaalta jossa ei ole yhtään omaa "eliittilukiota".

Otaniemen lukio on entinen Olarin lukio.

Uutta on vain nimi ja sijainti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun päättävästä helsinkiläisten ikäluokasta 60 prosentille on taattu opiskelupaikka lukiossa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa.

Vuoden 2020 yhteishaussa peruskoulun päättävistä 73 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon.

Lähde:

Helsingin kaupungin vuosikertomus 2020

https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-vuosikertomus…

Hellu eli Hgin lyonnontiedelukio laajentaa vai tuliko peräti uusi koulurakennus . Ei vielä lukio ikäiset lopu vaan lisääntyy vielä muutaman vuoden. Luin jostain että Hgin lukioiden keskiarvot nousee.

Joo, Hellu muuttaa matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kylkeen Kumpulaan.

Osa kursseista pidetään yliopiston saleissa.

Mahtaa olla kivaa, kun ilmapiiri on jo nyt todella tulehtunut

ohis

miten niin???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun päättävästä helsinkiläisten ikäluokasta 60 prosentille on taattu opiskelupaikka lukiossa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa.

Vuoden 2020 yhteishaussa peruskoulun päättävistä 73 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon.

Lähde:

Helsingin kaupungin vuosikertomus 2020

https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-vuosikertomus…

Hellu eli Hgin lyonnontiedelukio laajentaa vai tuliko peräti uusi koulurakennus . Ei vielä lukio ikäiset lopu vaan lisääntyy vielä muutaman vuoden. Luin jostain että Hgin lukioiden keskiarvot nousee.

Joo, Hellu muuttaa matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kylkeen Kumpulaan.

Osa kursseista pidetään yliopiston saleissa.

Mahtaa olla kivaa, kun ilmapiiri on jo nyt todella tulehtunut

ohis

miten niin???

Yliopistolaiset pitävät lukion tulemista yliopiston tiloihin älyn häväistyksenä ja aiheesta on käyty voimakasta kirjeenvaihtoa. 

Otaniemen lukio yleis 9,08

Malu linja pääsykokeet

Teatteri ja medialinja

Samalla alueella Haukilahden lukio 8,77 ja

Suosittu urheilulinja. Sinne meni eräs kympin tyttö. Vanhemmat kehui instassa kuinka hienosti meni peruskoulu ja oli lehdessäkin. Hienoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun päättävästä helsinkiläisten ikäluokasta 60 prosentille on taattu opiskelupaikka lukiossa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa.

Vuoden 2020 yhteishaussa peruskoulun päättävistä 73 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon.

Lähde:

Helsingin kaupungin vuosikertomus 2020

https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-vuosikertomus…

Hellu eli Hgin lyonnontiedelukio laajentaa vai tuliko peräti uusi koulurakennus . Ei vielä lukio ikäiset lopu vaan lisääntyy vielä muutaman vuoden. Luin jostain että Hgin lukioiden keskiarvot nousee.

Joo, Hellu muuttaa matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kylkeen Kumpulaan.

Osa kursseista pidetään yliopiston saleissa.

Mahtaa olla kivaa, kun ilmapiiri on jo nyt todella tulehtunut

ohis

miten niin???

Yliopistolaiset pitävät lukion tulemista yliopiston tiloihin älyn häväistyksenä ja aiheesta on käyty voimakasta kirjeenvaihtoa. 

Kirjeenvaihto koskee vain tiloja. Yliopisto antaa lukiolle luento- ja seminaarisaleja käyttöön.

t. kirjeenvaihtoa seuraava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaren lukiosta tulee suurlukio, 900 oppilasta. Painotus teknologia ja musiikki.

Ja upouusi rakennus!

Myös kielilukio saa uuden rakennuksen ensi vuoden syksyksi. 100 metrin päässä Metropolian kampuksesta. Toisen ja kolmannen asteen olisi uudessa LOPSissa tarkoitus tehdä yhteistyötä, joten osan kursseista voi käydä AMK:n puolella.

En oikein pysty tajuamaan, tätä käydään kaikkea sekaisin -ajattelua.

Jatkossa yläkoululaiset voi suorittaa lukion kursseja. Lukiolaiset AMK ja yliopiston. Kaikille tehdään oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kirjoituksia voi uusia miten vaan ja kirjoittaa samaa ainetta eri laajuisena. Jokaisella on yksilöllinen opintopolku. Sanon vaan, ettei minua olisi 18-v iässä kiinnostanut pätkääkään mikään yliopistokurssi. En olisi ollut valmis.

Kukaan ei loppupeleissä kiinnity mihinkään ja vaarana on olla koko ajan jonkinlaisessa välitilassa. Ehkä jotain hyvääkin on. Ainakin lukion opoille riittää töitä.

Ja kanslistille!

On uusi OPS ja vanha OPS.

Osa käy kursseja, osa opintopisteitä.

Osa käy kursseja AMK, osa yliopiston puolelta.

Mikä korvaa mitäkin? Joitain vanhan Opsin kursseja ei enää järjestetä. Miten ne suoritetaan?

Hallelujaa vaan ensi vuonna. Sitten helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Niinpä, ja vaikken kannata pikkulukioiden lopettamista, kyllä pk-seudulla pitäisi olla aloituspaikkoja suhteessa enemmän kuin mitä on. Ei lukion pidä olla mikään paikka, minne keskiarvon pitää mieluiten olla lähellä ysiä, vaan koko ikäluokan (pois lukien ne, joilla ei yhtään lukupäätä ole) yleissivistävä koulutus.

Ammattikoulu on parempi vaihtoehto, jos ei kykene tulevaisuudessa toimistotyöhön. Myös siellä opiskellaan kieliä ym, mutta saadaan myös se ammatti, jolla eletään. Näin ei tuhraannu kolmea vuotta esim. lasten hankinnasta ja jäädä lapsettomiksi, kuten liian monelle nykyään käy, kun opiskellaan liian pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Niinpä, ja vaikken kannata pikkulukioiden lopettamista, kyllä pk-seudulla pitäisi olla aloituspaikkoja suhteessa enemmän kuin mitä on. Ei lukion pidä olla mikään paikka, minne keskiarvon pitää mieluiten olla lähellä ysiä, vaan koko ikäluokan (pois lukien ne, joilla ei yhtään lukupäätä ole) yleissivistävä koulutus.

Ammattikoulu on parempi vaihtoehto, jos ei kykene tulevaisuudessa toimistotyöhön. Myös siellä opiskellaan kieliä ym, mutta saadaan myös se ammatti, jolla eletään. Näin ei tuhraannu kolmea vuotta esim. lasten hankinnasta ja jäädä lapsettomiksi, kuten liian monelle nykyään käy, kun opiskellaan liian pitkään.

Kyllä jotkut sujauttaa nk vauvan teon opiskelujen lomaan. Jotkut valmistelee gradua jopa väikkäriä.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmähän koneellistuvassa maailmassa itsensä loppuun polttaa merkityksetöntä titteliä hakiessaan. Ei kukaan tuttipullotiedolla ruokittua kakaraasi työllistä, vaikka saisikin merkityksettòmän ja eräässä mielessä typerän tittelin. Mitä jollain filosofian maisterin papereille tekee 2040. Turhaa julkisten varojen tuhlausta sinunlaisten tittelinkipeiden tyydyttämiseksi.

Todennäköisesti 2040-luvulla kehitän edelleen digitaalisia järjestelmiä, eli siis tietokoneohjelmia.

t. filosofian maisteri

Joka ei päässyt lukioon niin eikö oo uusintahaku. Hgiasä kielilukiossa ja Märskyssä vapaita paikkoja.

 H

Keskiarvot nousevat vielä entisestään kun toisesta asteesta tuli pakollinen ja ne, jotka eivät olisi lukioon menneet hakevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Etelä-Tapiola on menettänyt asemiaan koska Espooseen on tullut muitakin korkean keskiarvon lukioita, esim. uusi Otaniemen lukio. Ei siis siksi että espoolaiset suuntaisivat entistä enemmän Helsinkiin.

Enemmän tulijoita Helsinkiin on mm. Vantaalta jossa ei ole yhtään omaa "eliittilukiota".

Otaniemen lukio on entinen Olarin lukio.

Uutta on vain nimi ja sijainti.

Alunperin aika vanha ketju, mutta korjaan nyt kuitenkin tästä tämän virheen: Otaniemen lukio on Pohjois-Tapiolan lukio JA Olarin lukio. Eli kaksi lukiota yhdistettiin Otaniemeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Etelä-Tapiola on menettänyt asemiaan koska Espooseen on tullut muitakin korkean keskiarvon lukioita, esim. uusi Otaniemen lukio. Ei siis siksi että espoolaiset suuntaisivat entistä enemmän Helsinkiin.

Enemmän tulijoita Helsinkiin on mm. Vantaalta jossa ei ole yhtään omaa "eliittilukiota".

Otaniemen lukio on entinen Olarin lukio.

Uutta on vain nimi ja sijainti.

Alunperin aika vanha ketju, mutta korjaan nyt kuitenkin tästä tämän virheen: Otaniemen lukio on Pohjois-Tapiolan lukio JA Olarin lukio. Eli kaksi lukiota yhdistettiin Otaniemeen. 

Ei ketään kiinnosta. Ne, jotka hakee sinne, tietää.

Vierailija kirjoitti:

Keskiarvot nousevat vielä entisestään kun toisesta asteesta tuli pakollinen ja ne, jotka eivät olisi lukioon menneet hakevat.

Höpsis, lukioon ei kyllä varmasti kovin moni potentiaalinen dropout ole hakemassa. Kyllä se porukka päätyy ihan muualle. Todennäköisimmin ammattiin valmentaviin opintoihin.

Pääseekö automattisesti yläasteelta oman koulunsa lukioon keskiarvosta riippumatta vai täytyykö pyrkiä erikseen? Esim. jos nuorella on Norssin peruskoulun viimeisellä ka. 8.2 niin ottavatko lukioon vai pitääkö etsiä opiskelupaikka toisesta koulusta minne ka. riittää? Omasta ja lastenkin kouluajasta on jo aikaa.

Kannattaa miettiä, haluaako lapsi sinne eliittikouluun ja onko se hänelle paras vaihtoehto. Huippuakateeminen opetussysteemi sopii aika harvalle ja niissä kouluissa vallitseva kilpailuhenki voi olla piinallista, vaikka nuori olisikin lahjakas. Useimmat oppilaat voivat henkisesti paremmin vähemmän kunnianhimoisissa lukioissa, mitä ns. eliittikoulut ovat. Tästä on omakohtaiset kokemukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Niinpä, ja vaikken kannata pikkulukioiden lopettamista, kyllä pk-seudulla pitäisi olla aloituspaikkoja suhteessa enemmän kuin mitä on. Ei lukion pidä olla mikään paikka, minne keskiarvon pitää mieluiten olla lähellä ysiä, vaan koko ikäluokan (pois lukien ne, joilla ei yhtään lukupäätä ole) yleissivistävä koulutus.

Ammattikoulu on parempi vaihtoehto, jos ei kykene tulevaisuudessa toimistotyöhön. Myös siellä opiskellaan kieliä ym, mutta saadaan myös se ammatti, jolla eletään. Näin ei tuhraannu kolmea vuotta esim. lasten hankinnasta ja jäädä lapsettomiksi, kuten liian monelle nykyään käy, kun opiskellaan liian pitkään.

Kysymys ei ole kykenemisestä toimistotöihin. Moni haluaa tehdä ihan jotain muuta kuin istua päivät pääksytysten tietokoneen ääressä kotikonttorissa. Jokaisen kannattaa valita itselleen sopivin koulutuspolku ja ala. Ammattikoulutus on usein parempi vaihtoehto kuin kouluttautua akateemiseksi työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Pääseekö automattisesti yläasteelta oman koulunsa lukioon keskiarvosta riippumatta vai täytyykö pyrkiä erikseen? Esim. jos nuorella on Norssin peruskoulun viimeisellä ka. 8.2 niin ottavatko lukioon vai pitääkö etsiä opiskelupaikka toisesta koulusta minne ka. riittää? Omasta ja lastenkin kouluajasta on jo aikaa.

Kannattaa miettiä, haluaako lapsi sinne eliittikouluun ja onko se hänelle paras vaihtoehto. Huippuakateeminen opetussysteemi sopii aika harvalle ja niissä kouluissa vallitseva kilpailuhenki voi olla piinallista, vaikka nuori olisikin lahjakas. Useimmat oppilaat voivat henkisesti paremmin vähemmän kunnianhimoisissa lukioissa, mitä ns. eliittikoulut ovat. Tästä on omakohtaiset kokemukset.

Milloin muka on ollut jokin ona linja ”oman koulun yläkoulusta”????

Vierailija kirjoitti:

Pääseekö automattisesti yläasteelta oman koulunsa lukioon keskiarvosta riippumatta vai täytyykö pyrkiä erikseen? Esim. jos nuorella on Norssin peruskoulun viimeisellä ka. 8.2 niin ottavatko lukioon vai pitääkö etsiä opiskelupaikka toisesta koulusta minne ka. riittää? Omasta ja lastenkin kouluajasta on jo aikaa.

Kannattaa miettiä, haluaako lapsi sinne eliittikouluun ja onko se hänelle paras vaihtoehto. Huippuakateeminen opetussysteemi sopii aika harvalle ja niissä kouluissa vallitseva kilpailuhenki voi olla piinallista, vaikka nuori olisikin lahjakas. Useimmat oppilaat voivat henkisesti paremmin vähemmän kunnianhimoisissa lukioissa, mitä ns. eliittikoulut ovat. Tästä on omakohtaiset kokemukset.

Ei ole mitään "oman yläkoulun lukioon automaattisesti" pääsylinjaa

Mielestäni siinä ei vanhemmalla ole mitään miettimistä, voi ainoastaan iskeä faktoja pöytään ja tukea nuorta valinnoissaan, kyllä lukioon hakevalla on jo sen verran ikää, että hahmottaa omia kykyjään opiskelijana ja sen ettei se puuha siellä lukiossa, eliitti tai ei, ainakaan helpota.

Omani ei kertaakaan tuumannut mitään negatiivista, esim.kilpailuhenkisyyteen liittyvää, lukioaikanaan, päinvastoin hän viihtyi mainiosti Ressussa. Harmi, että se aika on jo ohi, mutta nyt hän viihtyy yliopistossa 😀.

Ap

Mihinköhän suuntaan keskiarvot liikkuvat. Hakijoita oli monissa lukioissa reilusti enemmän kun aiempina vuosina.