Lue keskustelun säännöt.
Mitä iloa saat kummina olemisesta?
12.06.2020 |
En itse suostuisi kummin tehtävään, koska lapset tai lahja-automaattina toimiminen eivät kiinnosta. Onko olemassa ketään, joka oikeasti nauttisi kummin velvollisuuksista?
Kommentit (13)
En mitään. Harmittaa, että tuli suostuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni suurin erhe oli ryhtyä kummiksi. En ole koskaan välittänyt lapsista, mutta parikymppisenä sitä jotkut ruusunpunaiset lasit silmillään kuvitteli itsestään olevan enempään kuin onkaan. Lapsettomina olimme mieheni kanssa täydellinen lahja- ja raha-automaatti kituuttaville lapsiperheille. Ja se pärkeleenmoinen stressi joka joulu ja kevät (=syntymäpäivähelvetti) kun piti väkisin vierailla ja ostaa jotain, vaikkei olisi voinut vähempää kiinnostaa.
Jälkiviisaana sanon, että älkää ryhtykö kummeiksi, jos vähänkään epäilette.
Menin suostumaan kahden sukulaislapsen kummiksi ollessani 18-20 v. ja kyllä kaduttaa. En kehdannut kieltäytyä sillon. Hirveä stressi synttäri- ja joululahjojen ostosta, nämä lapset asuu kaukana ja erityisesti toisen vanhemmat on rasittavia ihmisiä, joiden kanssa en viihdy ollenkaan.
Minä pidän lapsista ja minusta on kiva ostaa lahjoja. Lisäksi lasten ja nuorten kanssa keskustelu virkistää ja pitää ajantasalla pienkansalaisten maailmasta - olen naimaton vanhempi täti. Lisäksi minun kummilasteni vanhemmat ovat mukavia, järkeviä ihmisiä, eivät mitään ihmekotkottimia, joista täällä saa usein lukea.
Kivat kummilapset ja mahdollisuuden olla mukana heidän kasvamisessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän lapsista ja minusta on kiva ostaa lahjoja.
Lol, no ei ihme, ettei minulle maistu ajatus. Inhoan molempia.
Mun lasteni kummit saavat:
- joululahjan
-synttärilahjan
- kukkalähetyksen nimipäivänä
- kortit (joulu/pääsiäis)
Joten kummi saa itse asiassa enemmän lahjoja kuin lapsi.
Tämä on ihan VANHEMMISTA KIINNI miten kummeja arvostaa. Ei ole lapsen syy jos kummi kokee riistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän lapsista ja minusta on kiva ostaa lahjoja.
Lol, no ei ihme, ettei minulle maistu ajatus. Inhoan molempia.
Sitten sinun on vain parasta kieltäytyä siitä - minä olen ollut aina ilahtunut ja ylpeä kun minua on pyydetty kummiksi.
No mitä iloa nyt yleensä on lasten kanssa olemisesta? Kyllä minä nautin siitä, kun on saanut viedä kummilapsia esim. teatteriin, museoihin, eläintarhaan, Hoplopiin jne. Lahja-automaatti en ole koskaan ollut, päinvastoin, aika iloisesti unohtanut useimmiten joululahjatkin. Silloin kun kutsu on käynyt, niin pääosin kummilasten synttäreille on tullut mentyä kahta kättä heilutellen, mutta ei sen kummemmin lapset kuin vanhemmatkaan ole tätä koskaan pahaksi pistäneet. Mieluummin annan kummilapsille elämyksiä ja vanhemmille vapaa-aikaa, kuin mitään turhaa materiaa, kun kummiperheet on ihan hyvin tienaavia kahden vanhemman perheitä, niin ei ole tavarasta puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään. Kummin vanhemmat halusivat vain rahaa ja hyötytavaroita lapselleen, lapseen ei tarvinnut olla minkäänlaista kommunikointisuhdetta. Minulle riitti ja erosin omatoimisesti kummiudesta. Lapsen vanhemmat haukkuivat minut, laitoin heidät estolistalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän lapsista ja minusta on kiva ostaa lahjoja.
Lol, no ei ihme, ettei minulle maistu ajatus. Inhoan molempia.
Sitten sinun on vain parasta kieltäytyä siitä - minä olen ollut aina ilahtunut ja ylpeä kun minua on pyydetty kummiksi.
Ei ole tullut mieleenkään, että ryhtyisin kenenkään kummiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä iloa nyt yleensä on lasten kanssa olemisesta?
Ei mitään?
Silloin, kun ei ollut omia lapsia, nautin kummina olemisesta. Minulla oli läheiset välit kummilasteni kanssa. Kävin heitä tapaamassa säännöllisesti ja kun lapselle tuli ikää lisää, teimme kaikenlaiasta kivaa yhdessä.
Sen jälkeen, kun perustin oman perheeni, minulla ei ole juurikaan ollut aikaa kummilapsille. Kaksi vanhinta kummilastani (ne, jotka sain kun olin sinkku), ovat käyneet aikuistuttuaan meillä kylässä.