Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä joku muiden luoma imago josta murtautuminen on tuottanut mielipahaa tai lähes vihaa?
10.06.2020 |
Olen ollut perheelleni ”professori” tms jotenkin todella alentuvasti ja pilkallisesti, ja edelleen aikuisena ihmiset alkaa pyöritellä silmiään jos puhun jotain työstäni (kysyttäessä). Nyt hiljattain molemmat sisarukseni papattaa työstään ja kaikki kuuntelee, sitten multa kysytään jotain ja ehdin ehkä lauseen puoliväliin niin ilmeet kertoo jo kaiken.. Kyllästyin ja sanoin, että minulla on ihan normaali työ siinä missä teilläkin, ja minä en ilveile ja lähes pilkkaa sitä mitä te teette elääksenne, ei tulisi mieleenikään. Voidaan puolestani sopia että tästä eteenpäin kukaan ei puhu työstään ja mieluiten niin, jos ette pysty sitä osaa elämästäni kuuntelemaan tai ymmärtämään, mutta minun pitää teidän töitänne kuitenkin aina läpikäydä.
Hirveä närkästys seurasi.
Kommentit (46)
2 jotka liittyy lapsettomuuteen, ne on läsnä joskus samaan aikaan joillekin.
Toinen on että elän jotain nuoren sinkun elämää, eli että olen elämänvaihe, en alati kasvava ja kypsyvä persoona. Että koska minulla ei ole lapsia, niin heräilen iltapäivällä, roikun baarissa aamuun ja syön karkkia päivälliseksi. Minulla on kuitenkin työ ja parisuhde, kävin baarissa 5 vuotta sitten ja menen mieluusti aikaisin nukkumaan. Elämä kasvattaa ja muuttaa ilman lapsiakin.
Toinen, ehkä absurdein, on se etten pitäisi lapsista tai suorastaan vihaan niitä. Tätä on tosi vaikea ymmärtää. Ja toisinaan tuntuu epäreilulta, että samaan aikaan tuputetaan lapsia hoitoon kun on ”aikaa” ja sitten kuitenkin halutaan käsitellä se mun lapsettomuus sen kautta kun en tykkää. Miksi sellaiselle edes antaisi lapsen hoitoon?
Lisäksi tuntuu että vanhempi saa ihan avoimesti sanoa että ei jaksa muiden lapsia ja toi ja toi lapsi on niin likanen ja ällöttävä.. ei sillä että tällästä olis tarve sanoa, mutta kyllä siitä lapsettomana hirsipuuhun joutuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nuorena 18-25v tosi menevä persoona, join ja juhlin paljon (kukapa ei??) ja kun lopetin juomisen kokonaan lähes 30vuotiaana ja aloin urheilla niin ihmiset suuttuivat. Ihan kun olisin pettänyt jotenkin heidät kun en enää lähde baariin Tai edes halua juoda yhtä. Elämässä nyt vaan on muuta nykyään.
Alue: Aihe vapaa
Olen pahoillani että sinulla on ollut kurja lapsuus. Et voi kuitenkaan tietää mitä kukaan meistä täällä ristinään kantaa. AP:lla ja muilla kommentoijilla saattaa olla elämässään monenlaisia tragedioita, vaikka nyt haluttiinkin puhua toisenlaisesta aiheesta, eli muiden itselleen antamista imagoista. Tsemppiä sinulle tulevaan, toivottavasti pääset vielä joku päivä irti menneisyydestä ja saat rauhaisan elämän.