Pitikö 1500-1700 luvun naiset oikeesti niitä tissimekkoja?

Vierailija kirjoitti:

Varakkaat pitivät. Työläisillä oli omat vaatimattomat asunsa. Ja muistuttaisin että se järjetön siveyden ihailu tuli kunnolla vasta viktoriaanisella ajalla 1800-luvulla!

Vielä 1700-luvun loppupuolella naisia pidettiin huomattavasti siveettömämpinä kuin miehiä. Mikä oli täysin järkeenkäyvää kun ei oltu niin varmoja edes siitä onko naisilla sielua.

Mutta romantiikan aika 1700-ja 1800-lukujen taitteessa ja sitten viktoriaaninen aika toi meidän riesaksemme ajatukset naisten siveydestä, vähäisemmästä (tai olemattomasta) sukupuolivietistä ja o.rgasmin saannin vaikeudesta. Oikeasti tuo viimeinenkin johtuu tasan siitä että meille on koko ikämme kerrottu että naiset ei ole niin seksuaalisia ja se iso O on niin vaikea saavuttaa. Vaikka naisen kuin naisen on fysiologisesti mahdollista saada se pelkän ajatuksen voimalla, pienellä harjoittelulla.

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

Vierailija kirjoitti:

Se hemaisevana oleminen 24/7 oli aatelisnaisen ainoa duuni, myös avioliitossa ollessaan.

Ei todellakaan ollut. Sitä vaikutusvaltaa piti hankkia kaikilla mahdollisilla muillakin keinoilla ja ennen kaikkea sitä piti käyttää. Niinpä tähän aikaan aatelisnaiset hoitivat kartanoiden ja linnojen taloutta - ei pelkkää keittiötä, vaan siis myös maanviljelystä, karjanhoitoa, kauppaa, (kaikkialla missä aateliset saivat käytä kauppaa, kaikin paikoihna ei saanut), he tekivät politiikkaa, matkustivat neuvottelemassa tärkeistä asioista, kuten valtakunnanvelka, sota ja rauha, he kirjoittivat poliittisia ja uskonnollisia pamfletteja ja kiistakirjoituksia.  Hyvin, Hyvin pieni osa tästä oli hemaisevana oleminen, eikä se kaikilta edes onnistunut, koska moni oli rokkojen  yms runtelema.

ks esimrkiksi muutamista ruotsalaisia tämän ajan aatelisnaisista Anu Lahtisen ja Tuula Hockmanin väitöskirjat; ja noista pamfletti/agitaatiokirjoituksista vaikka Argula von Grumbach tai Louise de Marillac

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Agnes Sorel esitteli tissejään Ranskan hovissa 1400-luvulla. Agnes oli kuninkaan rakastajatar, siveämmät naiset ovat suosineet peittävämpää pukeutumista. 1600-luvun maalauksissa kuninkaan rakastajattaret esiintyvät avoinaisissa aamutakeissa, siveillä vaimoilla oli kuristava myllynkivikaulus. Aina siveys ei ole ollut muodissa, esim. 1700-luvun lopulla empiremekot kasteltiin, jotta ne liimautuisivat ihoon kiinni ja paljastaisivat vartalon muodot. Esim. Napoleonin Pauline-sisko poseerasi alasti kuvanveistäjä Canovalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Agnès_Sorel

https://en.wikipedia.org/wiki/Venus_Victrix_(Canova)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa vaikka Madame de Pompadourin muotokuvia 1700-luvulta. Eipä tuo ole kaulaan asti peitetty vaan aika avonainen kaula-aukko on. Toki oli Ranskan kuninkaan rakastajatar, mutta erittäin arvostetussa asemassa.

Samalla lailla se pukeutui kuningatarkin. Kannattaa myös muistaa, että miesten muotiin kuului monesti kalukukkarot, joita vahvistettiin, niin, että pullotus oli varsin huomattavaa.

Näitä ei muuten juuri koskaan näytetä filmatisoinneissa. Jos katsoo vaikka Henrik VIII muotikuvia, se kalukukkaro on ihan muotoiltu "juhlakuntoon". Mutta sitä ei koskaan näytetä telkkarissa.

Kannattaa myös muistaa, että köyhillä oli yksi vaatekerta, mutta ylhäisöllä eri vaatteet eri tilanteisiin. Tietenkään naiset eivät paljastaneet decolteetaan ulkona, hipiähän olisi voinut päivettyä! Silloin se peitettiin harsolla, kuten tuossa yhden linkkaamassa 1700-maalauksessa. Sisätiloissa oli sitten eri meininki.

Pukeutuminen vaihteli siis todella paljon vuosisadan/kymmenen mukaan, asuinpaikan mukaan, yhteiskuntaluokan mukaan ja jopa uskonnollisen vakaumuksen mukaan. Espanjan hovi oli eri asia kun Englannin hovi, eikä kummallakaan ollut mitään tekemistä tukholmalaisen porvarin vaatteiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se hemaisevana oleminen 24/7 oli aatelisnaisen ainoa duuni, myös avioliitossa ollessaan.

Ei todellakaan ollut. Sitä vaikutusvaltaa piti hankkia kaikilla mahdollisilla muillakin keinoilla ja ennen kaikkea sitä piti käyttää. Niinpä tähän aikaan aatelisnaiset hoitivat kartanoiden ja linnojen taloutta - ei pelkkää keittiötä, vaan siis myös maanviljelystä, karjanhoitoa, kauppaa, (kaikkialla missä aateliset saivat käytä kauppaa, kaikin paikoihna ei saanut), he tekivät politiikkaa, matkustivat neuvottelemassa tärkeistä asioista, kuten valtakunnanvelka, sota ja rauha, he kirjoittivat poliittisia ja uskonnollisia pamfletteja ja kiistakirjoituksia.  Hyvin, Hyvin pieni osa tästä oli hemaisevana oleminen, eikä se kaikilta edes onnistunut, koska moni oli rokkojen  yms runtelema.

ks esimrkiksi muutamista ruotsalaisia tämän ajan aatelisnaisista Anu Lahtisen ja Tuula Hockmanin väitöskirjat; ja noista pamfletti/agitaatiokirjoituksista vaikka Argula von Grumbach tai Louise de Marillac

Viime vuonna julkaistiin hyvä kirja nimeltään Korsetti ja krusifiksi : vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria, jossa käsiteltiin mm. Louise de Merillacin elämää. Luostarielämä oli tosiaan naiselle yksi "uramuoto", jossa ulkonäöstä ei tarvinnut välittää tuon taivaallista, päin vastoin saatettiin jopa pitää hyvänä jos ei ollut liian kaunis, sillä kärsimys lähensi jumalaan. Tavalliselle aatelisnaiselle ulkonäköpaineet olivat kuitenkin kovat. Ulkonäön ja muodin ylläpitäminen kuului tavallaan säädynmukaiseen ja hyveelliseen elämään. Tämä ei toki tarkoita sitä etteikö aatelisnaisella olisi ollut myös ihan oikeitakin velvollisuuksia, mutta ruma nainen oli yhtä kaikki helposti vitsien ja vähättelyn aihe, vaikka ulkonäön menettäminen olisikin tapahtunut taudin myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Ja auringon takia. Vain rahvaan sopi olla päivettynyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa vaikka Madame de Pompadourin muotokuvia 1700-luvulta. Eipä tuo ole kaulaan asti peitetty vaan aika avonainen kaula-aukko on. Toki oli Ranskan kuninkaan rakastajatar, mutta erittäin arvostetussa asemassa.

Samalla lailla se pukeutui kuningatarkin. Kannattaa myös muistaa, että miesten muotiin kuului monesti kalukukkarot, joita vahvistettiin, niin, että pullotus oli varsin huomattavaa.

Näitä ei muuten juuri koskaan näytetä filmatisoinneissa. Jos katsoo vaikka Henrik VIII muotikuvia, se kalukukkaro on ihan muotoiltu "juhlakuntoon". Mutta sitä ei koskaan näytetä telkkarissa.

Kannattaa myös muistaa, että köyhillä oli yksi vaatekerta, mutta ylhäisöllä eri vaatteet eri tilanteisiin. Tietenkään naiset eivät paljastaneet decolteetaan ulkona, hipiähän olisi voinut päivettyä! Silloin se peitettiin harsolla, kuten tuossa yhden linkkaamassa 1700-maalauksessa. Sisätiloissa oli sitten eri meininki.

Pukeutuminen vaihteli siis todella paljon vuosisadan/kymmenen mukaan, asuinpaikan mukaan, yhteiskuntaluokan mukaan ja jopa uskonnollisen vakaumuksen mukaan. Espanjan hovi oli eri asia kun Englannin hovi, eikä kummallakaan ollut mitään tekemistä tukholmalaisen porvarin vaatteiden kanssa.

Myös ylhäisön vaatteet olivat usein perittyjä. Niiden arvo saattoi olla sievoisen maatilan arvo, joten ihan joka tilanteeseen ei tehty uutta pukua. Näitä ylhäisön pukuja ei myöskään voitu pestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Kyllä, sitäkin. Tässä on hyvä video jossa näytetään miten 1700-luvun nainen puettiin alusta loppuun:

Tuossa todetaan, että huiveja käytettiin päiväpukeutumisessa sekä siveyssyistä, auringonvalolta suojautumisen että kylmän lämpötilan vuoksi. Mutta kyseessä on siis todellakin päiväpuku, juhlapuvuthan oli sitten erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varakkaiden naisten asujahan ne ovat. Luuletko, että jossain maalaismökeissä niitä pidettiin?

 

Varakkaiden vasta luulisi esiintyneen siveellisen peittävissä vaatteissa.

Jos puhutaan 1700-luvusta, sääty on eri asia kuin varallisuus, ja sääty oli vähintään yhtä tärkeä asia kuin varallisuus.

1700-luvun aateli oli huikentelevaista. Siveys oli 1800-luvun porvariston arvo.

Ap ei ole ollut historian tunnilla hereillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

 

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Ei, kyllä siveellisen naisen  pää oli peitettävä jollain. Minkälainen päähine oli riippui säädystä ja asemasta. Kampaus oli myös säädelty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

 

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Ei, kyllä siveellisen naisen  pää oli peitettävä jollain. Minkälainen päähine oli riippui säädystä ja asemasta. Kampaus oli myös säädelty. 

1700-luvun aateliston mielestä siveys oli naurettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Eivät pitäneet. Katso esim. Kansallismuseon arkistosta kansallispukuja. Ne olivat aika peittäviä, ja syystäkin, koska työt olivat lähestulkoon ulkotöitä ja auringolta oli hyvä suojautua.

Tuollaiset oktoberfest-pelleilyt ovat vain televisiota ja elokuvia varten tehtyä fiktiota.

Mitähän tämäkin taas on olevinaan?

Aloitetaan siitä, että kansallispuvuissa ei todellakaan ole tehty työtä.

Se, että sinä raadat päivästä toiseen työväenluokassa, ei tarkoita sitä ettei toisenlaista elämää olisi tai olisi ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis sitä aikaisemminkin keskiajalla. Olisin kuvitellu, että silloin yritettiin olla kovin siveitä.

Siveyttä ei yhdistetty tisseihin?  Enemmän ihmetyttää eikö niitä palellut kylmissä kartanoissaan, vaikka helmoissa oli kangasta senkin edestä.

Tutki aikauden (etenkin keski-eurooppalaisia) taidemaalauksia, kyllä niissä ylimystön naisilla on hyvin antavia pukuja. Tuollaiseen säilyneeseen kuva-aineistoonhan tiedot eri aikakausien pukeutumisesta perustuu.

Suosittelen ap:lle, ettei kuuntele palstalla kirjoittavia urpoja, jotka eivät tiedä mitään mistään. Nopeasti googlettamalla vaikka tuon ajan maalauksia naisista, rahvaista tai yläluokkaisista, saat esimerkiksi käsityksen aikalaismuodista. Vastauksena kysymykseesi: kyllä, ei ollut erityisen harvinaista, että kaula-aukot olivat aika avarat. "Tissimekosta" taas en tiedä.

Eivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1700-luvun muoti oli kyllä sellaista, että pääntie oli hyvin avara. Varsinkin povekkaalla näky on ollut ns. "antelias". Nähtävästi varsinkin porvariston ja alemman säätyläistön parissa korsetin alle kuitenkin aseteltiin eräänlainen huivi joka suojasi povea. En sitten tiedä oliko juhlatilaisuussa heilläkin hieman vapaampi pukeutuminen, mutta ylhäisemmän aateliston muotokuvia kun katselee niin niissä rinnat on kyllä aika hyvin näkyvissä.

 

Huivit oli lähinnä sen vuoksi, että aikakauden asumukset olivat hyvin kylmiä ja vetoisia.

Jo vanhat sanoi että pään peittäminen säästää lämpöä ja tekee lämpimämmän olon. (Ei liittynyt uskontoon.)