Ystävän poika kuoli (17 v) ja voiko joku toipua muutamassa kk:ssa lapsen kuolemasta?
Siis onko jotkut vain psyykkisesti niin vahvoja, että pystyvät lokeroidaan kuoleman ja elää suhtkoht normaalisti arkea?
Poika kuoli huumeisiin, mutta oli lukiossa. Ja kaikki muuten ok.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Miksei tästä voi puhua?
Missä se ongelma on?
Tuttavani sanoi, että oli lähes ok, että nuori menehtyi. Olisi ollut jossain katuojassa häpäisemässä sukua.
En ole pitänyt tuttavaan yhteyttä enää. En vain ymmärrä tuollaista suhtautumista.
Kyllä sitä ihmeellisille kuspäille suodaan lapsia. Ap on ihan oikeassa kysellessään tästä. Ihmetyttää miten aina paskimmille ihmisille elämä suo lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitin poistettavaksi.
Minkä takia? Ketjussa ei ole mitään sopimatonta.
Eri
Siksi, että kyseessä ei ole aloittajan oman lapsen kuolema, vaan ap ruotii julkisella ja yhdellä Suomen luetuimmalla keskustelupalstalla ystävänsä henkilökohtaista ja traumaattista kokemusta. Itse ainakin toivottaisin tuollaisen ”ystävän” alimpaan helvettiin.
Entä jos pojan vanhemmat ja muut sukulaiset omalla paskuudellaan aiheuttivatkin pojan valumisen pahaan elämäntilanteeseen? Eikö muka ole oikein puhua siitä?
Ihmetyttää moderoinnin linja, jälleen kerran, silmämeikeistä ei saa puhua, mutta tämmöistä sitten saa retostella yleisellä palstalla.