Mikä on ollut raskain asia elämässäsi...

Lapsettomuus. En ole päässyt yli. En ole vahva.

Kasvohalvaus. Helpolla olen päässyt..

Väärä tuomio. Yhdenillanjuttu (varattu) syytti raiskauksesta, mutta oman kertomuksensa mukaankaan mitään yhdyntää ei ollut tapahtunut. Silti tuomio seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Ehdottomasti lapsettomuus, toiveiden murskautuminen.

Jaahas. Väärä tuomio poistettiin välittömästi. No okei, ei se tuntunut missään. Parempi olo ylläpidolla?

Kovin on vielä kesken itseni hyväksyminen. Mieheni sairastui ja siitä seurasi parin vuoden sairaalakierre. Mies kuitenkin kuntoutui niin, että saattoi tulla kotiin. Olin omaishoitaja, mutta en jaksanut sitä kuin vuoden ja jouduin (tai pääsin) psykiatriselle huilaamaan. Silloin jouduin tekemään elämäni vaikeimman päätöksen ja luopumaan omaishoitajuudesta ja mies muutti tuettuun asuntoon asumaan. Meillä oli silloin alakouluikäiset lapset. Sen asian kanssa olen joutunut elämään, enkä ehkä ikinä pääse siitä yli, vaikka suhteemme oli enää hoitosuhde. En ole vahvempi, vaan uupumus on jättänyt pysyvät jäljet.

Ärtyneen suolen oireyhtymä.

Keskenmeno yhdeksännellä raskausviikolla kaksi kertaa, taustalla monen vuoden ivf-hoidot. Miksi annetaan vain siksi että kohta otetaan pois? En koe olevani vahvempi, ainoastaan rikkinäisempi. Ehkä joskus se vahvuuskin nousee.

Kertokaa lisää tästä ahdistuneisuushäiriöstä? Mitä kaikkia oireita teil on? Itselläni epäilen tätä samaa..

Mikä jossain äidin menneisyydessä voi muka olla niin kamalaa? :D

Isän kuolema.

Tämä korona-aika.

Tämä on raskasta kun ei voi elää normaalisti. Tavata perhettä ja ystäviä. Eikä oikein uskalla liikkuakaan missään missä on ihmisiä.

Isäni kuolema oli raskasta mutta se oli silti kaikesta huolimatta helpommin käsiteltävissä kuin tämä kun tässä täytyy muuttaa omaa elämää niin paljon. Etätyökin käy mun hermoillenikin ihan suunnattomasti.

Koulukiusaus. Olen aikalailla toipunut, mutta piti käydä kolme vuotta terapiassa aikuisiällä, jotta oleminen helpottui.

Mutta vähällä olen näköjään päässyt verrattuna moneen teistä kirjoittaneista.

Tsemppiä teille!

Anoreksia. En ole vielä täysin yli päässyt mutta parempaan päin menossa. Vaikeata on ollut ja vuosia mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Asuin ulkomailla ja kävin yksityisen kirurgin toimenpiteessä.

Nukuttivat ja sen jälkeen helvetti repesi elämääni. Mulle oli tehty paljon pahaa. 4 vuotta olen ollut elämän ja kuoleman välillä. Ollut osastohoidossa jne. En ole saanut apua, koska tilanne on absurdi.

Mun on pakko yrittää mennä vielä poliisille, mutta pelottaa etteivät he auto näin oudossa casessa.

Siis pahoinpideltiinkö sua vastaanotolla kun olit nukutettuna? Kannattaa kertoa poliisille. Osaavat varmaan neuvoa miten pitää toimia jos haluat että juttu tutkitaan.

Vierailija kirjoitti:

Asuin ulkomailla ja kävin yksityisen kirurgin toimenpiteessä.

Nukuttivat ja sen jälkeen helvetti repesi elämääni. Mulle oli tehty paljon pahaa. 4 vuotta olen ollut elämän ja kuoleman välillä. Ollut osastohoidossa jne. En ole saanut apua, koska tilanne on absurdi.

Mun on pakko yrittää mennä vielä poliisille, mutta pelottaa etteivät he auto näin oudossa casessa.

Kuinkahan moni olisi alanuolittanut tätä, jos tässä lukisi esim. raiskaus?

Ihmiset internetissä ovat hyvin julmia tuomitsemaan asioita mistä eivät tiedä yhtään mitään.

Mave, ei noussut 200kg

Veljen itsemurha.

7 vuotta kestänyt koulukiusaaminen. On jättänyt jälkensä, en vieläkään osaa kommunikoida normaalisti muiden ihmisten kanssa. Olen mieluiten hiljaa, vaikka sekin on seurassa epämukavaa. En tuo esiin omia mielipiteitäni, en osallistu työpaikalla mihinkään ylimääräiseen työajan ulkopuolella tapahtuvaan yhteistoimintaan. 

Oman lapsen äkillinen kuolema. Lääkärin ammattitaidottomuuden takia.

Joka päivä, joka hetki.

Saisimpa entisen ajan takaisin.

Muistakaa, jokainen hyvästijättö voi olla viimeinen.