Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uusimmat arviot: tulevaisuudessa yhä useamman ihmisen tulee työllistämään sosiaalinen media ja viihde

Vierailija
05.06.2020 |

Kevään kriisillä oli iso vaikutus siihen millaisena tutkijat näkevät tulevaisuuden työllisyyden. Silti perinteisempiäkin aloja tarvitaan edelleen kuten psykiatreja, hoitajia tai lääkäreitä eikä ihmisten tarve sosiaali- ja terveysaloilla ole katoamassa minnekkään. Myös korkeakoulutuksen painoarvo tulee korostumaan entisestään niin että tulevaisuudessa voi olla mahdotonta päästä töihin jos ei ole käynyt yliopistoa tai ammattikorkeaa toisen asteen opintojen jälkeen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006527724.html

Kommentit (34)

Vierailija
1/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikea tuottava työ teetetään sitten virolaisilla ja kiinalaisilla, suomalainen työntekijä on siihen liian kallis.

Vierailija
2/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnon verotusta vaan viihteelle ja sometyölle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähemmistö sitten tekee hyödyllistä, oikeasti tuottavaa työtä. Ihmettelen, mistä ne rahat tulevat, kun kaikki vain viihdyttävät toisiaan?

Humpuukiyhteiskunta.

No, onneksi en tule näkemään loppuhuipennusta.

Vierailija
4/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kunnon verotusta vaan viihteelle ja sometyölle. 

Ihan samat verot kuin kaikille muillekin riittävät. En oiekin ymmärrä, miksi näille pitäisi olla jokin erillisvero. 

Vierailija
5/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huoh, ihmiskunta on matkalla tyhjäpää- tuhoon.

Vierailija
6/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikea tuottava työ teetetään sitten virolaisilla ja kiinalaisilla, suomalainen työntekijä on siihen liian kallis.

Jos et lukenut artikkelia niin siellä sanotaan ihan väliotsikossa että kone korvaa ihmisen rutiinityössä. Tämä tarkoittaa että kohta ne virolaiset, kiinalaiset ja romanialaiset ovat työttömiä kun työt teetetään automatisoiduilla roboteilla. Näin on käynyt ennenkin kun tuli ensimmäiset koneet ja näin käy nyt taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niin masennustyöttömät!

Perse ylös sohvalta ja twerkkaamaan kameran eteen.

Vierailija
8/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huoh, ihmiskunta on matkalla tyhjäpää- tuhoon.

Ei Kehruu-Jennyn, traktorin tai junankaan käyttöön otto aiheuttanut maailmanloppua vaikka niin huudeltiin ja ennusteltiin silloinkin. Miksi vastaava muutos aiheutaisi sitä nytkään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Robotit tulee tekemään tuottavat työt. Täähän on ihmisille ihan mahtavaa. Me voidaan vaan tehdä mitä halutaan, keskittyä kiinnostaviin asioihin elämässä eikä tarvitse mennä raatamaan fyysisiin töihin. Paitsi jos haluaa välttämättä, niin eiköhän niitä fyysisiä töitä voi tehdä vaikka harrastuksena oikean työn jälkeen. Voi mennä vaikka kaivamaan kuoppaa pihalle, jos siitä saa tyydytystä.

Vierailija
10/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikea tuottava työ teetetään sitten virolaisilla ja kiinalaisilla, suomalainen työntekijä on siihen liian kallis.

Tuottava työ on sitä joka tuottaa tuloja valtion kassaan, eikä konkreettisten asioiden tekemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, ihmiskunta on matkalla tyhjäpää- tuhoon.

Ei Kehruu-Jennyn, traktorin tai junankaan käyttöön otto aiheuttanut maailmanloppua vaikka niin huudeltiin ja ennusteltiin silloinkin. Miksi vastaava muutos aiheutaisi sitä nytkään?

Ihmisten oletetaan elättävän itsensä viisipäiväisellä kokoaikatyöllä. Yritykset jakaa varallisuutta niin, että myös lyhyempiaikaista pätkätyötä tekevä voisi luottaa saavansa vuokra- ja ruokarahansa tilille joka kuukausi määrättyinä päivinä, on kategorisesti tyrmätty ja sen verukkeeksi on kehitelty epäonnistumaan suunniteltuja "kokeiluja".

Vierailija
12/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heti ensimmäisistä kommenteista huomaa, ettei ennusteen sisältöä ymmärretä. Kyseessähän on se, miten teknologia muutaa työn tarvetta. 

Tulevaisuudessa myös kiinalaiset ja virolaiset ovat kalliimpia eli ei kyseessä ole niinkään työnsiirtyminen halvempiin maihin. Tuottannossahan tämä trendi on jo pysähtymässä, osittain juuri teknologian tuoman tuottavuuden nousun takia (työvoimakustannuksilla ei ole väliä, jos työvoimaa ei ole). 

Samoin kysymykseen, kuka tekee tuottavan työn, kun kaikki viihdyttää toisiaan on automaatio. 

Olen kuitenkin yleisesti työelämää ja osaamistarpeita tutkineena hieman erimieltä näiden ennusteiden kanssa. Haasteena on se, että osaaminen nähdään yleensä liian kaavamaisesti sidottuna koulutusjärjestelmään.

Silloin ei nähdä mm. sitä, että kädentaitojen tarve säilyy teknologistuneessakin maailmassa. Robotit, koneet ja automaatio on jo pitkään hoitanut samanlaisina toistuvat rutiinityöt teollisuudessa. Sieltä ei oikein ole enää työvoimaa leikattavaksi. Maataloudessa sama juttu - leikkuupuimurin puikoissa istuu vielä ihminen, mutta kovin montaa työpaikaa ei enää katoa, vaikka leikkuupuimuri ajaisi itsekseen. 

Samalla kun maailma automatioituu, alkaa yhä monimutkaisempia laitteita olla siellä täällä. Niin kuin jokainen tietää, ne vikaantuu joskus. Joku ne edelleen huoltaa. Esimerkiksi useat voimalaitokset (vesi- ja tuulivoima mm.) toimivat ilman mitään miehitystä. Jos jokin menee rikki, laite hälyttää huollon paikalle. Ollaan kuitenkin vielä kaukana tilanteesta, että paikalle tulisi robotti, joka etsisi vian ja huoltaisi sen. 

Näin ollen asentija tarvitaan, mutta niiden ammattitaitovaatimukset kasvavat. Pitää osata itse tutustusa uusiin laitteisiin, toimia itsenäisesti jne. Tähän tarpeeseen ammattikoulutus ei ole reagoinut ja tämä jatkuva hokeminen työssä oppmisesta on vähän vaarallista. Se ei valmita maailmaan, jossa asentajat toimivat yksin tai pienissä ryhmissä ja siirtyvät työnsä luo ja ongelma pitää tunnistaa itse (toki tässäkin teknologia auttaa - etäyhteys laitevalmistajaan, AR/ VR teknologialla apua jne.). 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten korkeakoulutuksen merkitys kasvaa, kun someviihteessä harvalla on mitään korkeakoulututkintoa? Netti on täynnä kursseja ja videoita liittyen someen ja sisällöntuotantoon, ja jotenkin se vaikuttaa alalta, jolla ilman virallista koulutusta voi pärjätä tosi hyvin. Tai levyseppähitsaajaksi on vähän haastavaa opiskella kotona.

Vierailija
14/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Robotit tulee tekemään tuottavat työt. Täähän on ihmisille ihan mahtavaa. Me voidaan vaan tehdä mitä halutaan, keskittyä kiinnostaviin asioihin elämässä eikä tarvitse mennä raatamaan fyysisiin töihin. Paitsi jos haluaa välttämättä, niin eiköhän niitä fyysisiä töitä voi tehdä vaikka harrastuksena oikean työn jälkeen. Voi mennä vaikka kaivamaan kuoppaa pihalle, jos siitä saa tyydytystä.

Mutta mistä ihmiset saavat sitten palkkaa? Se on varmaam se päällimmäisin kysymys. Ilman tuottavaa työtä ei ole sitä rahaa jolla ihmiset sitten ostaisivat niitä robottien tuottamia tavaroita ja palveluja. Tähän olisi kai löydettävä joku ratkaisu. Se raha on kuitenkin syntynyt tähän asti työstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeakoulutuksen merkitys kasvaa, kun someviihteessä harvalla on mitään korkeakoulututkintoa? Netti on täynnä kursseja ja videoita liittyen someen ja sisällöntuotantoon, ja jotenkin se vaikuttaa alalta, jolla ilman virallista koulutusta voi pärjätä tosi hyvin. Tai levyseppähitsaajaksi on vähän haastavaa opiskella kotona.

Nimenomaan. Videosisällöntuotannossa koulutuksen merkitys on 0.

Kuka tahansa osaa tehdä videoita parin tunnin opiskelulla.

Vierailija
16/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmastonmuutoksen vuoksi kannattaisi kyllä vähän hikoillaa.

Vierailija
17/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeakoulutuksen merkitys kasvaa, kun someviihteessä harvalla on mitään korkeakoulututkintoa? Netti on täynnä kursseja ja videoita liittyen someen ja sisällöntuotantoon, ja jotenkin se vaikuttaa alalta, jolla ilman virallista koulutusta voi pärjätä tosi hyvin. Tai levyseppähitsaajaksi on vähän haastavaa opiskella kotona.

Nimenomaan. Videosisällöntuotannossa koulutuksen merkitys on 0.

Kuka tahansa osaa tehdä videoita parin tunnin opiskelulla.

No ei ihan kenen tahansa parin tunnin opiskelulla sutaisemat videot saa laajaa katsojakuntaa.

Vierailija
18/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Robotit tulee tekemään tuottavat työt. Täähän on ihmisille ihan mahtavaa. Me voidaan vaan tehdä mitä halutaan, keskittyä kiinnostaviin asioihin elämässä eikä tarvitse mennä raatamaan fyysisiin töihin. Paitsi jos haluaa välttämättä, niin eiköhän niitä fyysisiä töitä voi tehdä vaikka harrastuksena oikean työn jälkeen. Voi mennä vaikka kaivamaan kuoppaa pihalle, jos siitä saa tyydytystä.

Mutta mistä ihmiset saavat sitten palkkaa? Se on varmaam se päällimmäisin kysymys. Ilman tuottavaa työtä ei ole sitä rahaa jolla ihmiset sitten ostaisivat niitä robottien tuottamia tavaroita ja palveluja. Tähän olisi kai löydettävä joku ratkaisu. Se raha on kuitenkin syntynyt tähän asti työstä.

Roboteille ei makseta palkkaa. Ne ovat vähän kuin orjia. Eli osa ihmisistä voi vain maata laakereillaan ja saada rahaa esim. osakkeista, tulosiirtoina tai yrityksen omistajina. Osa taas jatkaa töissä, mutta aiempaa vaativampien tehtävien tekijöinä. Esim. lääkärit, tutkijat, journalistit, koodarit jne. tulevat jatkamaan töissä. Mutta näitä ojan kaivajia, siivoojia tai kaupan kassoja ei enää tarvita, joten heille joiden äo ei riitä haastaviin hommiin, ei ehkä tulevaisuudessa ole töitä, vaan heille maksetaan elämä verojen kautta tulonsiirtoina.

Huom. Tämä on vain arvaus, en ole tulevaisuudentutkija.

Vierailija
19/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Heti ensimmäisistä kommenteista huomaa, ettei ennusteen sisältöä ymmärretä. Kyseessähän on se, miten teknologia muutaa työn tarvetta. 

Tulevaisuudessa myös kiinalaiset ja virolaiset ovat kalliimpia eli ei kyseessä ole niinkään työnsiirtyminen halvempiin maihin. Tuottannossahan tämä trendi on jo pysähtymässä, osittain juuri teknologian tuoman tuottavuuden nousun takia (työvoimakustannuksilla ei ole väliä, jos työvoimaa ei ole). 

Samoin kysymykseen, kuka tekee tuottavan työn, kun kaikki viihdyttää toisiaan on automaatio. 

Olen kuitenkin yleisesti työelämää ja osaamistarpeita tutkineena hieman erimieltä näiden ennusteiden kanssa. Haasteena on se, että osaaminen nähdään yleensä liian kaavamaisesti sidottuna koulutusjärjestelmään.

Silloin ei nähdä mm. sitä, että kädentaitojen tarve säilyy teknologistuneessakin maailmassa. Robotit, koneet ja automaatio on jo pitkään hoitanut samanlaisina toistuvat rutiinityöt teollisuudessa. Sieltä ei oikein ole enää työvoimaa leikattavaksi. Maataloudessa sama juttu - leikkuupuimurin puikoissa istuu vielä ihminen, mutta kovin montaa työpaikaa ei enää katoa, vaikka leikkuupuimuri ajaisi itsekseen. 

Samalla kun maailma automatioituu, alkaa yhä monimutkaisempia laitteita olla siellä täällä. Niin kuin jokainen tietää, ne vikaantuu joskus. Joku ne edelleen huoltaa. Esimerkiksi useat voimalaitokset (vesi- ja tuulivoima mm.) toimivat ilman mitään miehitystä. Jos jokin menee rikki, laite hälyttää huollon paikalle. Ollaan kuitenkin vielä kaukana tilanteesta, että paikalle tulisi robotti, joka etsisi vian ja huoltaisi sen. 

Näin ollen asentija tarvitaan, mutta niiden ammattitaitovaatimukset kasvavat. Pitää osata itse tutustusa uusiin laitteisiin, toimia itsenäisesti jne. Tähän tarpeeseen ammattikoulutus ei ole reagoinut ja tämä jatkuva hokeminen työssä oppmisesta on vähän vaarallista. Se ei valmita maailmaan, jossa asentajat toimivat yksin tai pienissä ryhmissä ja siirtyvät työnsä luo ja ongelma pitää tunnistaa itse (toki tässäkin teknologia auttaa - etäyhteys laitevalmistajaan, AR/ VR teknologialla apua jne.). 

Mitä jos se huoltorobotti olisikin jo siellä paikanpäällä koko ajan ja huoltotyöt tehtäisiin sen avulla etäältä käsin. Homma toimisi samalla tapaa kuin Kauko-ohjatut miehittämättömät sukellusveneet. Tällöin huoltomiehiä ei tarvita kokonaista armeijaa verran vaan jokin viisi tai kuusi huoltomiestä suoriutuisi samoista tehtävistä yhtä hyvin.

Vierailija
20/34 |
05.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Robotit tulee tekemään tuottavat työt. Täähän on ihmisille ihan mahtavaa. Me voidaan vaan tehdä mitä halutaan, keskittyä kiinnostaviin asioihin elämässä eikä tarvitse mennä raatamaan fyysisiin töihin. Paitsi jos haluaa välttämättä, niin eiköhän niitä fyysisiä töitä voi tehdä vaikka harrastuksena oikean työn jälkeen. Voi mennä vaikka kaivamaan kuoppaa pihalle, jos siitä saa tyydytystä.

Mutta mistä ihmiset saavat sitten palkkaa? Se on varmaam se päällimmäisin kysymys. Ilman tuottavaa työtä ei ole sitä rahaa jolla ihmiset sitten ostaisivat niitä robottien tuottamia tavaroita ja palveluja. Tähän olisi kai löydettävä joku ratkaisu. Se raha on kuitenkin syntynyt tähän asti työstä.

Roboteille ei makseta palkkaa. Ne ovat vähän kuin orjia. Eli osa ihmisistä voi vain maata laakereillaan ja saada rahaa esim. osakkeista, tulosiirtoina tai yrityksen omistajina. Osa taas jatkaa töissä, mutta aiempaa vaativampien tehtävien tekijöinä. Esim. lääkärit, tutkijat, journalistit, koodarit jne. tulevat jatkamaan töissä. Mutta näitä ojan kaivajia, siivoojia tai kaupan kassoja ei enää tarvita, joten heille joiden äo ei riitä haastaviin hommiin, ei ehkä tulevaisuudessa ole töitä, vaan heille maksetaan elämä verojen kautta tulonsiirtoina.

Huom. Tämä on vain arvaus, en ole tulevaisuudentutkija.

Lisään tähän, että hoiva-ala tulee varmaankin säilymään ihmisten käsissä. Joten jos vuosien opiskelu ei onnistu, lasten- tai vanhustenhoito on varmaankin työmahdollisuus tulevaisuudessakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän kolme