Lue keskustelun säännöt.
Milloin petyit poliisin toimintaan tai suomen oikeusjärjestelmään?
04.06.2020 |
Aloitan:
Autostani varastettiin rekisterikilvet. Tein asiasta rikosilmoituksen ja syylliset saatiinkin kiinni suhteellisen nopeasti. He olivat kiinnittäneet varastetut kilvet omaan autoonsa. Petyin kun kuulin etteivät he saaneet käytännössä mitään rangaistusta koska kiistivät kaiken eivätkä muka tienneet miten kilvet päätyivät heidän autoonsa. Kyllä harmitti etteivät he saaneet käytännössä yhtään mitään tuosta, mitä jos tekevät saman uudelleen?
Kommentit (55)
Kun luin näitä kertomuksia liskojen tai chilien kasvattajilta joiden asuntoon oli poliisit marssineet ilman mitään ennakkoilmoitusta ja penkoneet paikat läpi. Ei tarvita kotietsintälupia, riittää että joku ohikulkija tai naapuri ilmoittaa epäilyttävästä valosta.
Parhaimmillaan on rakkaudella kasvatetut chilipuskat viety aseman käytäville kuolemaan koska eivät erota chiliä hampusta. Ai mikä kotirauhan suoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Välillä tulee hämmästeltyä niitä tapauksia, missä syyttömät / uhrit saavat rangaistuksen. Esimerkiksi jossain liikenneonnettomuuksissa tai tappeluissa.
Varastin ja pahoinpitelin, eikä minua ymmärretty eikä päätä silitetty. Kostoksi trollaan netissä feministeistä ja kuinka muunmaalaisten päätä muka silitetään, koska olen katkera kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tuossahan oli poliisilla hyvä psykologinen silmä. Nyt muistat taatusti jatkossa seurata niitä liikennemerkkejä tutummallakin paikalla etkä toisaalta edes saanut sakkoa rikkeestä josta sen olisi hyvin voinut antaa. Poliisi vain antoi sinulle varoituksen jonka muistat varmasti.
Tuskin se poliisi oikeasti oli tosissaan, näki vain että kaltaiseesi kilttiin nuoreen naiseen tehoaa tällainen puhuttelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mityen tää liittyy poliisin toimintaan? Tai oikeuslaitokseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tuossahan oli poliisilla hyvä psykologinen silmä. Nyt muistat taatusti jatkossa seurata niitä liikennemerkkejä tutummallakin paikalla etkä toisaalta edes saanut sakkoa rikkeestä josta sen olisi hyvin voinut antaa. Poliisi vain antoi sinulle varoituksen jonka muistat varmasti.
Tuskin se poliisi oikeasti oli tosissaan, näki vain että kaltaiseesi kilttiin nuoreen naiseen tehoaa tällainen puhuttelu.
Olen eri mieltä. Ei kukaan ihminen muista kaikissa tutuissa risteyksissä jokaisella kerralla katsella, olisiko jokin liikennemerkki muuttunut tai vaihtunut. Ihmisen mieli toimii niin, eikä siihen vaikuteta puhutteluilla. Mieti vaikka omaa työmatkaasi. Katseletko ihan oikeasti joka päivä kaikki liikennemerkit uusiksi? Et tietenkään, eikä sekään olisi liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, koska liikenteen sujuvuus häiriintyisi.
Tuon puhuttelun vaikutuksena minulla on nyt huono kuva poliiseista, mutta ajan edelleen tutuissa risteyksissä rutiinilla. Ilman muuta saatan tulla tehneeksi vastaavanlaisen virheen uudelleenkin, koska se ei ensimmäiselläkään kerralla perustunut tahallisuuteen vaan vahinkoon, ja vahinkoja ihmisille valitettavasti välillä sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansa säätää Suomessa lait, joten jos on korjattavaa niin anomus todisteiden ja tukijoiden kanssa menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tuossahan oli poliisilla hyvä psykologinen silmä. Nyt muistat taatusti jatkossa seurata niitä liikennemerkkejä tutummallakin paikalla etkä toisaalta edes saanut sakkoa rikkeestä josta sen olisi hyvin voinut antaa. Poliisi vain antoi sinulle varoituksen jonka muistat varmasti.
Tuskin se poliisi oikeasti oli tosissaan, näki vain että kaltaiseesi kilttiin nuoreen naiseen tehoaa tällainen puhuttelu.
Olen eri mieltä. Ei kukaan ihminen muista kaikissa tutuissa risteyksissä jokaisella kerralla katsella, olisiko jokin liikennemerkki muuttunut tai vaihtunut. Ihmisen mieli toimii niin, eikä siihen vaikuteta puhutteluilla. Mieti vaikka omaa työmatkaasi. Katseletko ihan oikeasti joka päivä kaikki liikennemerkit uusiksi? Et tietenkään, eikä sekään olisi liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, koska liikenteen sujuvuus häiriintyisi.
Tuon puhuttelun vaikutuksena minulla on nyt huono kuva poliiseista, mutta ajan edelleen tutuissa risteyksissä rutiinilla. Ilman muuta saatan tulla tehneeksi vastaavanlaisen virheen uudelleenkin, koska se ei ensimmäiselläkään kerralla perustunut tahallisuuteen vaan vahinkoon, ja vahinkoja ihmisille valitettavasti välillä sattuu.
Ei ole poliisin vika että olet kovakalloinen ja ajelet putkinäköisesti katselematta niitä merkkejä. Hän edes yritti hoitaa asian ilman sakkoja. Ja sakkoja tulet kyllä jatkossa saamaan jos jatkat ajelua samaan malliin. Ensi kerralla sitten valitat miten saat huonon kuvan poliiseista kun sakottavat sinua ihan pikkuvirheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tuossahan oli poliisilla hyvä psykologinen silmä. Nyt muistat taatusti jatkossa seurata niitä liikennemerkkejä tutummallakin paikalla etkä toisaalta edes saanut sakkoa rikkeestä josta sen olisi hyvin voinut antaa. Poliisi vain antoi sinulle varoituksen jonka muistat varmasti.
Tuskin se poliisi oikeasti oli tosissaan, näki vain että kaltaiseesi kilttiin nuoreen naiseen tehoaa tällainen puhuttelu.
Olen eri mieltä. Ei kukaan ihminen muista kaikissa tutuissa risteyksissä jokaisella kerralla katsella, olisiko jokin liikennemerkki muuttunut tai vaihtunut. Ihmisen mieli toimii niin, eikä siihen vaikuteta puhutteluilla. Mieti vaikka omaa työmatkaasi. Katseletko ihan oikeasti joka päivä kaikki liikennemerkit uusiksi? Et tietenkään, eikä sekään olisi liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, koska liikenteen sujuvuus häiriintyisi.
Tuon puhuttelun vaikutuksena minulla on nyt huono kuva poliiseista, mutta ajan edelleen tutuissa risteyksissä rutiinilla. Ilman muuta saatan tulla tehneeksi vastaavanlaisen virheen uudelleenkin, koska se ei ensimmäiselläkään kerralla perustunut tahallisuuteen vaan vahinkoon, ja vahinkoja ihmisille valitettavasti välillä sattuu.
Jos liikemerkkien katsominen vaarantaa sinusta jotenkin liikenteen sujuvuutta niin ei ehkä kannattaisi mennä auton rattiin... Kyllähän ne merkit nyt pitää pystyä havainnoimaan ihan ilman että se vaikuttaa muuhun ajamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tästä syystä naispoliisien määrä tulisi pitää minimissään. Miespoliisit on todella joviaaleja ja ystävällisiä nykyään. Ja silti tiukkoja tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeuslaitokseen petyn joka kerta kun raitskarit pääsee päänsilityksellä. Yksi vastenmielisimpiä perusteluja mikä tulee mieleen on se kun tuomiotta jättämistä perusteltiin tapauksen saamalla suurella mediahuomiolla. No doh, senhän olisi pitänyt lisätä tuomiota koska mediahuomio lisäsi uhrin kärsimystä. Vastenmielistä miten rikollisten mielipaha (hah) painaa tässä maassa enemmän kuin uhrin oikeudet.
Terojen hyysiminen on toinen mikä saa näkemään punaista määrättömän pettymyksen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun luin näitä kertomuksia liskojen tai chilien kasvattajilta joiden asuntoon oli poliisit marssineet ilman mitään ennakkoilmoitusta ja penkoneet paikat läpi. Ei tarvita kotietsintälupia, riittää että joku ohikulkija tai naapuri ilmoittaa epäilyttävästä valosta.
Parhaimmillaan on rakkaudella kasvatetut chilipuskat viety aseman käytäville kuolemaan koska eivät erota chiliä hampusta. Ai mikä kotirauhan suoja?
Tämä on kyllä outoa, itselläni myös käynyt niin, että vaikka kasvi tuotti jo satoa ja chilin hedelmät/marjat (kasvitieteellisesti kutsuttuna) oli jo nähtävillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen havainnut että poliisit sulkevat silmänsä joiltain rikoksilta ja nöyryyttävät niitä jotka ovat heikoimpia.
Tämä ei koske kaikkia poliiseja mutta valitettavasti jotkut heistä kostavat omaa pahaa oloaan epäinhimillisin toimin.
No en tiedä onko tämä mitään ihmeellistä mutta joskus kun autolla ajellut niin välillä poliisi jäännyt pitkäksi aikaa autoni taakse lähelle ajamaan ja itse ajanut ihan sääntöjen mukaan mutta pysyvät vaan perässä ja itse alan panikoida mitä he tekevät ja teenkö jotain väärin kunnes vilkuttavat valoa ja saan melkein sydärin mutta ajavatkin ohi ja jatkavat matkaa, siis mitä???!! Tuntuu ihan siltä kuin olisivat ajelleet perässäni vaan pelotellakseen minua, ei ollut kivaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sinänsä aika harmiton juttu, mutta ainoa kerta kun olen ollut poliisin kanssa tekemisissä, eikä kyllä hyvä mieli siitä jäänyt.
Ajoin myöhään yöllä kotiin koululta, jossa olin ollut tekemässä suuritöistä kurssia. Liikennettä ei ollut. Käännyin tapani mukaan isolta kadulta kotikadulleni vasemmalle. En vain huomannut, että siihen olikin juuri laitettu merkki, joka kielsi kääntymisen. Olin ajanut siitä niin monia kertoja ettei tullut mieleen tarkistaa asiaa.
Sattui niin että käännyin juuri valoissa olleen poliisiauton edestä. Poliisiauto seurasi minua ja vilkutti pysähtymään. Autosta tuli ulos paksu, hikinen naispoliisi, joka sätti minua siitä että käännyin väärin. Kerroin että en huomannut kieltomerkkiä, jota ei ollut siinä aiemmin. Poliisi aloitti aivan ihmeellisen henkilöön menevän vittuilun ja haukkumisen. Olin kuulemma ihminen, jonka mielestä säännöt koskevat vain muita mutta ei lainkaan itseä, saan sääntöjen rikkomisesta nautintoa ja pyrin tekemään sitä niin usein kuin suinkin jne. Tämä profilointi ei perustunut yhtään mihinkään. Olin 25-vuotias, kiltti ja hieman arka tyttö, ja tuollainen meuhkaaminen tuntui minusta todella pahalta. Ainoa syntini tuon vahingossa tapahtuneen rikkeen lisäksi oli, että minulla soi autossa musiikki kovaa (olin tietysti kääntänyt sen pois keskustellakseni poliisin kanssa). Mietin, johtuiko poliisin vittuilu mahdollisesti siitä? Poliisi kehitti itsensä ihan suorastaan raivon valtaan, vaikka vastailin hänelle täysin asiallisesti ja rauhallisesti. Lopulta hänen parinsa alkoi huudella hänelle, että tulisi pois.
Sakkoa en ihme kyllä saanut, mutta muuten jäi todella ikävä ja asiaton kuva poliisin toiminnasta ja asenteesta.
Tuossahan oli poliisilla hyvä psykologinen silmä. Nyt muistat taatusti jatkossa seurata niitä liikennemerkkejä tutummallakin paikalla etkä toisaalta edes saanut sakkoa rikkeestä josta sen olisi hyvin voinut antaa. Poliisi vain antoi sinulle varoituksen jonka muistat varmasti.
Tuskin se poliisi oikeasti oli tosissaan, näki vain että kaltaiseesi kilttiin nuoreen naiseen tehoaa tällainen puhuttelu.
Olen eri mieltä. Ei kukaan ihminen muista kaikissa tutuissa risteyksissä jokaisella kerralla katsella, olisiko jokin liikennemerkki muuttunut tai vaihtunut. Ihmisen mieli toimii niin, eikä siihen vaikuteta puhutteluilla. Mieti vaikka omaa työmatkaasi. Katseletko ihan oikeasti joka päivä kaikki liikennemerkit uusiksi? Et tietenkään, eikä sekään olisi liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, koska liikenteen sujuvuus häiriintyisi.
Tuon puhuttelun vaikutuksena minulla on nyt huono kuva poliiseista, mutta ajan edelleen tutuissa risteyksissä rutiinilla. Ilman muuta saatan tulla tehneeksi vastaavanlaisen virheen uudelleenkin, koska se ei ensimmäiselläkään kerralla perustunut tahallisuuteen vaan vahinkoon, ja vahinkoja ihmisille valitettavasti välillä sattuu.
Miten ihmeessä liikennemerkkien seuraaminen häiritsee liikenteen sujuvuutta? Virheitä toki sattuu kaikille, mutta minä ainakin seuraan liikennemerkkejä joka ikinen aamu ja iltapäivä kun ajan töihin ja kotiin, sinne on paljon muutoksia tullutkin, mm. yksi yksisuuntainen on muuttunut kaksisuuntaiseksi, se vasta vaarallista olisikin ollut, jos kysesessä risteyksessä olisi vain ajanut rutiinilla liikennemerkkejä seuraamatta...
Kun sallittiin tuhansien kokous (Senaatintori eilen) vaikka kaikki muu on ollut kiellettyä 2,5 kk ja festarit edelleen kielletty.
Silloin oikeasti petyin. I shit you not.
Petyin viranomaisiin ja kanssaihmisiin, niihin "kavereihin" jotka eivät uskaltaneet nähdä koko kevään aikana edes ulkona kaksin mutta nyt eivät pelänneetkään väkijoukkoa.
Asiakas kertoi, että oli kerran puuttunut johonkin myymälävarkauteen sivullisena ja saanut siitä itse pahoinpitelysyytteen. Kertoi tuon minulle, miksi ei enää viitsi puuttua. :/
Jotain ei ole oikeusjärjestelmässä kohdallaan, jos sivullinen ei voi auttaa.
petyin kun minua kiristettiin ja yritettiin raiskata mutta rimpuilin itseni pois raiskaajan otteesta. tein rikosilmoituksen kotiin päästyäni, kävin asemalla antamassa lausunnon yms ja odotettuani 9 kuukautta tuli kirje jossa kerrottiin että asia ei mene oikeuteen sillä syyttäjä ei näe syytä tai todisteita sille miksi kertomani asia olisi tapahtunut.
no, onhan se kiva että ketään ei nyt sitten syytetty mistään mitä ei ole saatu kameralle niin ettei vaan kiinan viisumitoimiston raiskaaja työntekijälle joka varasti minun puhelinnumeroni omaan käyttöönsä hakemuksestani tule paha mieli :)
Suomen poliisit on rottia. Eikä mistään saa edes kunnon tuomioita!