Nämä "et tullut valituksi"-puhelut ovat pilanneet työnhaun ihan kokonaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on tarpeeksi hyvä, niin tollaisia ei tule, vaan päin vastoin. Itse joudun kohteliaasti kieltäytymään suurimmasta osasta headhuntereiden yhteydenotoista ja soittoihin toki vastaan kohteliaasti ja totean, etten ole tässä vaiheessa kiinnostunut uusista uramahdollisuuksista. Pari kiinnostavaa paikkaa on tullut vastaan, joista ollaan jopa käyty jatkokeskusteluja, mutta olen todennut, ettei kannata jatkaa pidemmälle. Tälläkin viikolla on edessä yksi keskustelu, mutta en usko, että vieläkään vaihdan paikkaa. Mukava huomata, että kysyntää löytyy vielä paljon, vaikka ikää on jo pitkälle päälle 50... Onnea kuitenkin kaikille työn hakuun ja toivottavasti tärppää. Parempi olla aktiivinen eikä heittäytyä tukiverkon varaan.

Miksi, jonkun hyvä ammattitaito ja pärjääminen ottaa av-mammoja näin paljon kupoliin, että pelkkiä alapeukkuja tulee? Olihan tuossa lopuksi vielä ihan asiallinen tsemppiviestikin kaikille työtä etsiville.

Että oli oikein asiallinen tsemppiviesti lopussa (joka oli muuten ihan saamarin lattea, ja ihan lopussa oli ylimääräinen törkeys) ja siksi saa haukkua muussa osassa viestiä ihan olan takaa?

Ikävä kyllä näitä ihmisiä löytyy työelämästä pilvin pimein. Sanovat ystävällisellä äänensävyllä jotain väärää ja loukkaavaa ja sitten ihmettelevät, kun vastaanotto on nihkeä. Hehän sanoivat sen ystävällisesti!!!

No nyt ymmärrän, miksi jotkut loukkaantuvat niin herkästi. Itse luin tuon viestin alun hieman itsekeskeisenä, mutta en mitään haukkumista löytänyt. Tsemppiviesti oli ihan asiallinen ja tuo loppu nyt ilmeisesti hyvin toimeen tulevana ja paljon veroja maksavana on huolissaan verojen tehokkaasta käytöstä ja haluaa, että ihmiset ovat aktiivisia. Ehkä mä en vaan osaa lukea näitä viestejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on tarpeeksi hyvä, niin tollaisia ei tule, vaan päin vastoin. Itse joudun kohteliaasti kieltäytymään suurimmasta osasta headhuntereiden yhteydenotoista ja soittoihin toki vastaan kohteliaasti ja totean, etten ole tässä vaiheessa kiinnostunut uusista uramahdollisuuksista. Pari kiinnostavaa paikkaa on tullut vastaan, joista ollaan jopa käyty jatkokeskusteluja, mutta olen todennut, ettei kannata jatkaa pidemmälle. Tälläkin viikolla on edessä yksi keskustelu, mutta en usko, että vieläkään vaihdan paikkaa. Mukava huomata, että kysyntää löytyy vielä paljon, vaikka ikää on jo pitkälle päälle 50... Onnea kuitenkin kaikille työn hakuun ja toivottavasti tärppää. Parempi olla aktiivinen eikä heittäytyä tukiverkon varaan.

Sä et ole hyvä missään muussa kuin trollauksessa.

Laita yhteystieto, niin voin lähettää CV:n. Siitä on trollaus kaukana.

nicopetteri@mailinator.com

:-D kas kun ei satupekka@um.fi

Tuo on toimiva osoite. Kokeile vaikka. Se on ns. "disposable email" eli sopii hyvin tähän tarkoitukseen.

https://www.mailinator.com/v3/index.jsp?zone=public&query=nicopetteri#/…

CV:tä odotellessa...

nicopetteri sai postia

Puhelut ovat hieman kakspiippuinen juttu, on toisaalta kiva että saa henkilökohtaisen kontaktin ja jopa tsemppaavaa palautetta, vaikka ei tulisi valituksi. Mutta kun ne puhelut täytyisi osata hoitaa ammattitaidolla. Joskus vastavalmistuneena hain yhtä assarin paikkaa isosta firmasta, lopulta meitä oli enää kaksi jäljellä ja jouduin matkustamaan koko päiväksi 200 kilometrin päähän testavaksi. Muutaman päivän päästä sain "ei kiitos" soiton. Olimme vielä testeissäkin kuulemma olleet hyvin tasaväkiset, mutta "päätimme nyt vain näin että päädyimme tähän toiseen hakijaan." Pilasin siis kokonaisen päivän aivan turhaan ja huippuna oli että hr-osaston tyyppi, joka puhelun teki alkoi vielä nauramaan. En tiedä oliko hän itsekin niin hermostunut, mutta tunsin itseni aivan pelleksi ja puhelusta tuli erittäin paha mieli. Ja  mitä hemmettiää ylipäätään johonkin aloittelevan assarin hommaan haetaan tekijää tuollaisella pelletesteillä, luoja mitä resurssien tuhlaamista.

Nyt toista vuosikymmentä myöhemmin olen edennyt urallani ja saan silloin tällöin headhuntereilta yhteydenottoja. Juuri hiljan kieltäydyin, kun erästä paikkaa varten olisi pitänyt mennä päivän kestäviin testeihin. Mielestäni nuo testit ovat aivan vitsejä ja muutenkin, kellä työssäkäyvällä on aikaa tuhlata päivä tai jopa päiviä tuollaiseen sirkukseen? Palktatonta vapaata, selittelyä töissä miksi pitää olla pois ja iso riski on kuitenkin että luu jää käteen. Ei kiitos. Totesin että olen ihan tyytyväinen nykyisessä paikassani, ja minulla ei ole aikaa käytettäväksi tuollaiseen. 

Mulla on pahimmillaan ollut neljä kertaa haastattelu/muu jutustelu samaan paikkaan.

Miten kellään riittää aika tällaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Puhelut ovat hieman kakspiippuinen juttu, on toisaalta kiva että saa henkilökohtaisen kontaktin ja jopa tsemppaavaa palautetta, vaikka ei tulisi valituksi. Mutta kun ne puhelut täytyisi osata hoitaa ammattitaidolla. Joskus vastavalmistuneena hain yhtä assarin paikkaa isosta firmasta, lopulta meitä oli enää kaksi jäljellä ja jouduin matkustamaan koko päiväksi 200 kilometrin päähän testavaksi. Muutaman päivän päästä sain "ei kiitos" soiton. Olimme vielä testeissäkin kuulemma olleet hyvin tasaväkiset, mutta "päätimme nyt vain näin että päädyimme tähän toiseen hakijaan." Pilasin siis kokonaisen päivän aivan turhaan ja huippuna oli että hr-osaston tyyppi, joka puhelun teki alkoi vielä nauramaan. En tiedä oliko hän itsekin niin hermostunut, mutta tunsin itseni aivan pelleksi ja puhelusta tuli erittäin paha mieli. Ja  mitä hemmettiää ylipäätään johonkin aloittelevan assarin hommaan haetaan tekijää tuollaisella pelletesteillä, luoja mitä resurssien tuhlaamista.

Nyt toista vuosikymmentä myöhemmin olen edennyt urallani ja saan silloin tällöin headhuntereilta yhteydenottoja. Juuri hiljan kieltäydyin, kun erästä paikkaa varten olisi pitänyt mennä päivän kestäviin testeihin. Mielestäni nuo testit ovat aivan vitsejä ja muutenkin, kellä työssäkäyvällä on aikaa tuhlata päivä tai jopa päiviä tuollaiseen sirkukseen? Palktatonta vapaata, selittelyä töissä miksi pitää olla pois ja iso riski on kuitenkin että luu jää käteen. Ei kiitos. Totesin että olen ihan tyytyväinen nykyisessä paikassani, ja minulla ei ole aikaa käytettäväksi tuollaiseen. 

Eikös XXL:ään haettu myyjiä ja siellä oli just tuollainen koko päivän sirkus. Ymmärrän koko päivän hakukokeet, jos hakee palomieheksi ja siellä on jotain kuntotestejä ja muuta työhön oleellisesti kuuluvaa, mutta johonkin urheilukaupan myyjän hommaan ei taatusti tarvita hakuvaiheessa tuollaista rumbaa.

Sosiaalista pelisilmää sinulla ei ainakaan ole. Olet väärässä paikassa, arvoisa ylimielinen m-vist.

Olet tullut nähdyksi ja kuulluksi ja voit mennä kehumaan itseäsi jonnekin muualle.

Muistan tällaisen kokemuksen vielä vuosienkin takaa. Minulle soitettiin työpaikasta, jota olin hakenut ja keskustelu oli tätä luokkaa.

Työnantaja: Hait meille töihin x paikkaan. Eikö niin?

Minä: Kyllä, hain juuri tuota paikkaa.

Työnantaja: Niin, sinä et tullut valituksi, mutta me löysimme aivan loistavan henkilön tähän työhön! Erkki-Petteri on aivan uskomaton...

Seuraavat minuutit kuuntelin Erkki-Petterin hehkutusta. Tunsin ko. henkilön opiskeluajoilta ja hän oli mukava, mutta mietin miksi ihmeessä työnantaja hehkutti toista valittua minulle. Mitä minä sillä tiedolla teen, kun minua kiinnostaa tieto onko minua valittu vai ei. Mitä ihmettä tuohon olisi pitänyt sanoa? "Kiitos, että ette valinneet minua"?

Nykyisin tuo jaksaa jo naurattaa, mutta puhelimen päässä oli aikanaan vaikea olla. Taisin sopertaa jonkinlaiset onnittelut hyvän henkilön löytämisestä. :D

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalista pelisilmää sinulla ei ainakaan ole. Olet väärässä paikassa, arvoisa ylimielinen m-vist.

Olet tullut nähdyksi ja kuulluksi ja voit mennä kehumaan itseäsi jonnekin muualle.

Kiitos, poistun tämän jälkeen kyllä. Ja voi olla, että sosiaalinen pelisilmäni tosiaan sijaitsee pakaroiden välissä. Itse kuitenkin perustan asiat ja päätökset sekä tekemiset aina faktapohjalle. Tämän vuoksi halusin vain kumota tuon trollausväitteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhelut ovat hieman kakspiippuinen juttu, on toisaalta kiva että saa henkilökohtaisen kontaktin ja jopa tsemppaavaa palautetta, vaikka ei tulisi valituksi. Mutta kun ne puhelut täytyisi osata hoitaa ammattitaidolla. Joskus vastavalmistuneena hain yhtä assarin paikkaa isosta firmasta, lopulta meitä oli enää kaksi jäljellä ja jouduin matkustamaan koko päiväksi 200 kilometrin päähän testavaksi. Muutaman päivän päästä sain "ei kiitos" soiton. Olimme vielä testeissäkin kuulemma olleet hyvin tasaväkiset, mutta "päätimme nyt vain näin että päädyimme tähän toiseen hakijaan." Pilasin siis kokonaisen päivän aivan turhaan ja huippuna oli että hr-osaston tyyppi, joka puhelun teki alkoi vielä nauramaan. En tiedä oliko hän itsekin niin hermostunut, mutta tunsin itseni aivan pelleksi ja puhelusta tuli erittäin paha mieli. Ja  mitä hemmettiää ylipäätään johonkin aloittelevan assarin hommaan haetaan tekijää tuollaisella pelletesteillä, luoja mitä resurssien tuhlaamista.

Nyt toista vuosikymmentä myöhemmin olen edennyt urallani ja saan silloin tällöin headhuntereilta yhteydenottoja. Juuri hiljan kieltäydyin, kun erästä paikkaa varten olisi pitänyt mennä päivän kestäviin testeihin. Mielestäni nuo testit ovat aivan vitsejä ja muutenkin, kellä työssäkäyvällä on aikaa tuhlata päivä tai jopa päiviä tuollaiseen sirkukseen? Palktatonta vapaata, selittelyä töissä miksi pitää olla pois ja iso riski on kuitenkin että luu jää käteen. Ei kiitos. Totesin että olen ihan tyytyväinen nykyisessä paikassani, ja minulla ei ole aikaa käytettäväksi tuollaiseen. 

Eikös XXL:ään haettu myyjiä ja siellä oli just tuollainen koko päivän sirkus. Ymmärrän koko päivän hakukokeet, jos hakee palomieheksi ja siellä on jotain kuntotestejä ja muuta työhön oleellisesti kuuluvaa, mutta johonkin urheilukaupan myyjän hommaan ei taatusti tarvita hakuvaiheessa tuollaista rumbaa.

Joo, myös muutkin kaupat harrastavat rekrytoinnissaan tuota. Ihan alkaen ruokakaupoista.

Hain kerran myyntityötä, johon minua ensin haastatteli rekryfirma ja sitten tuleva pomo. Muutaman päivän päästä sain soiton, jossa esimies pyysi uudestaan paikalle. Olin Stockalla ja oli vähän hankala paikka puhua, mutta kysyin, mitä tarkoitusta varten haluaa tavata uudestaan. Haastattelija sanoi jotenkin epämääräisesti, että emmehän ole vielä puhuneet palkkauksestakaan tms. 

Tästä päättelin, että ehkä ehdottavat vahvasti provikkaan perustuvaa palkkausta, myyntitiimiä oltiin vasta rakentamassa. Paikan päällä sitten käytiin varsin tyhjänpäiväinen keskustelu, jossa itse en varmaankaan ollut parhaimmillani, kun selvisi, että kyseessä on kolmas haastattelu, jonka jälkeen tekevät päätöksen. Mitään uutta kysyttävää heillä ei varsinaisesti ollut. 

Miten vaikeaa voi olla tehdä päätöksiä ja toisaalta, miten voi olla että esimiesasemassa oleva ei osaa sanoa rekrykandidaatille, että teitä on nyt kaksi ja haluan haastatella vielä kerran ennen päätöstä. 

Yllättääkö muuten ketään, että kys. esihenkilö oli nuori mies ja tehtävään palkattiin.. nuori mies. 

N43

Vierailija kirjoitti:

Puhelut ovat hieman kakspiippuinen juttu, on toisaalta kiva että saa henkilökohtaisen kontaktin ja jopa tsemppaavaa palautetta, vaikka ei tulisi valituksi. Mutta kun ne puhelut täytyisi osata hoitaa ammattitaidolla. Joskus vastavalmistuneena hain yhtä assarin paikkaa isosta firmasta, lopulta meitä oli enää kaksi jäljellä ja jouduin matkustamaan koko päiväksi 200 kilometrin päähän testavaksi. Muutaman päivän päästä sain "ei kiitos" soiton. Olimme vielä testeissäkin kuulemma olleet hyvin tasaväkiset, mutta "päätimme nyt vain näin että päädyimme tähän toiseen hakijaan." Pilasin siis kokonaisen päivän aivan turhaan ja huippuna oli että hr-osaston tyyppi, joka puhelun teki alkoi vielä nauramaan. En tiedä oliko hän itsekin niin hermostunut, mutta tunsin itseni aivan pelleksi ja puhelusta tuli erittäin paha mieli. Ja  mitä hemmettiää ylipäätään johonkin aloittelevan assarin hommaan haetaan tekijää tuollaisella pelletesteillä, luoja mitä resurssien tuhlaamista.

Nyt toista vuosikymmentä myöhemmin olen edennyt urallani ja saan silloin tällöin headhuntereilta yhteydenottoja. Juuri hiljan kieltäydyin, kun erästä paikkaa varten olisi pitänyt mennä päivän kestäviin testeihin. Mielestäni nuo testit ovat aivan vitsejä ja muutenkin, kellä työssäkäyvällä on aikaa tuhlata päivä tai jopa päiviä tuollaiseen sirkukseen? Palktatonta vapaata, selittelyä töissä miksi pitää olla pois ja iso riski on kuitenkin että luu jää käteen. Ei kiitos. Totesin että olen ihan tyytyväinen nykyisessä paikassani, ja minulla ei ole aikaa käytettäväksi tuollaiseen. 

Juuri näin, olen itsekin ollut muutaman kerran päivän kestävissä testeissä ja nykyään jätän suosiolla välistä tuollaiset paikat. Olen jättänyt rekryleikin kesken, kun seuraava etappi olisi ollut psykologiset testit myös toisella paikkakunnalla. Meitä oli kaksi jäljellä, en tiedä sitten ottivatko tilalleni jonkun toisen vai miten etenivät. Olin ja olen edelleen ihan hyvässä vakituisessa työssä, joten tuollainen leikkiminen ei kiinnosta, eikä minulla ole sellaiseen aikaa. Jos yritys ei osaa tehdä päätöstä ilman kallista ja aikaavievää sirkusta, saa puolestani olla.

Työnhaku on pilalla nykyisen suuren työttömyyden ja liian vähäisten työpaikkojen takia. Työmarkkinat eivät todellakaan ole työnhakijoiden puolella. Lisäksi lopun pilaa nykyinen rekrytointitrendi, jossa ihmisiä juoksutetaan ja testataan ihan pilipalihommiin. Ihmisten palkkaaminen on kuin jotain aivokirurgiaa nykyään. Ja silti edelleen niitä virherekryjä tulee, mutta aikaa ja rahaa saadaan kyllä palamaan aivan tuhottomasti.

Itse taas pidän siitä että tieto tulee puhelimitse, itselleni ihmiskontakti on miellyttävämpi kuin geneerinen sähköpostiviesti. Mutta ymmärrän kyllä täysin, että kaikille nuo puhelut eivät sovi. Tsemppiä silti työnhakuun, ihan jokaiselle!

Puhelu on ok jos: rekrytoijalla on jotakin henkilökohtaista asiaa, esim. "Olit todella hyvä, mutta valitsimme sisäisen hakijan / olisitko kiinnostunut meidän toisesta avoimesta tehtävästä".

Rekrytoija, älä soita jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin "valinta ei kohdistunut sinuun".

Kuitenkin, täydellinen hiljaisuus on pahin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen itse kokenut nuo puhelut kiusallisiksi. On hyvä laittaa sähköpostia, ettei tullut valituksi, mutta puhelu on turha ja nöyryyttävä.

Siis jos olet henk koht tavannut, ollut paikan päällä niin toivot että sulle vaan laitetaan meili? Sulla ei ole mahdollisuutta kysyä valinnan perusteista tai kertoa omia kokemuksia tms? Itse HR tehtävissä todella uskon ja koen että on kunnioitusta käydä puhelinkeskustelu ja koen että siitä on myös hyötyä. Toki tiedän että olen sydämellinen ihminen joka osaa kohdata kunnioittavasti sekä huomata myös vahvuuksia. Yleensä ihmiset ovat myös kiinnostuneita siitä, mitkä seikat johtivat jonkun toisen valintaan.

Koen myös että tämä on molemmin puolinen tapaaminen ja mielellään otamme itsekin palautetta jotta voimme kehittyä.

Vierailija kirjoitti:

Puhelu on ok jos: rekrytoijalla on jotakin henkilökohtaista asiaa, esim. "Olit todella hyvä, mutta valitsimme sisäisen hakijan / olisitko kiinnostunut meidän toisesta avoimesta tehtävästä".

Rekrytoija, älä soita jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin "valinta ei kohdistunut sinuun".

Kuitenkin, täydellinen hiljaisuus on pahin.

Jos kykenisi puristamaan edes noin paljon itsestään irti, mutta kun ei.

Oli luvattu, että päätös tehdään kuun loppuun mennessä, ja puolessa kuussa perjantai-iltapäivänä soi puhelin. Katsoin soittajan nimen, henkäisin tyytyväisenä ja vastasin aidosti hymyillen:

"X X! :)"

"Täällä on Y Y zzz:sta, hei!"

"Hei! :))"

*aavistuksen liian pitkä tauko, ja jo tiedänkin*

"Siitä xxx työpaikasta.... Valitsimme toisen."

"Aivan."

"Hyvää viikonloppua! Hei!"

"Samoin. Hei."

Never forget.

Mun mielestä taas on aina, AINA etu jos pääsee puhumaan suoraan työnantajatahon kanssa, oli tilanne mikä tahansa. Työnhaussa 95 prossaa ajasta on kuitenkin sitä että puhut seinälle tai sun suuntaan heitetään joku massaviesti monen kuukauden päästä haun sulkeutumisesta. Kellään ei vaan ole aikaa yksittäiselle hakijalle. Näissä "kiitos mutta ei"-puheluissakin pääsee kysymään mikä vaikutti päätökseen ja ilmaisemaan kiinnostuksensa vastaavia paikkoja kohtaan tulevaisuudessa. Hyvällä tuurilla jää haastattelijan mieleen fiksuna ja kypsänä hakijana, mikä ehkä palkitaan tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen itse kokenut nuo puhelut kiusallisiksi. On hyvä laittaa sähköpostia, ettei tullut valituksi, mutta puhelu on turha ja nöyryyttävä.

Siis jos olet henk koht tavannut, ollut paikan päällä niin toivot että sulle vaan laitetaan meili? Sulla ei ole mahdollisuutta kysyä valinnan perusteista tai kertoa omia kokemuksia tms? Itse HR tehtävissä todella uskon ja koen että on kunnioitusta käydä puhelinkeskustelu ja koen että siitä on myös hyötyä. Toki tiedän että olen sydämellinen ihminen joka osaa kohdata kunnioittavasti sekä huomata myös vahvuuksia. Yleensä ihmiset ovat myös kiinnostuneita siitä, mitkä seikat johtivat jonkun toisen valintaan.

Koen myös että tämä on molemmin puolinen tapaaminen ja mielellään otamme itsekin palautetta jotta voimme kehittyä.

Jos luit tämän ketjun, niin kyllä. Jokainen toivoo, että ei soiteta. Puhelut eivät ole kunnioittavia. Ne ovat nöyryyttäviä ja häpeällisiä ja jättävät pitkäksi aikaa ikävän fiiliksen, eivätkä tuo hakukokemukseen mitään positiivista lisää. Päinvastoin, nuo muistaa vuosienkin jälkeen. Arvaa vaan tekeekö mieli vastata sellaisen firman rekryilmoitukseen seuraavalla kerralla? Ei tee.

Ainoastaan jos kykenet oma-aloitteisesti ja kunnioittavasti antamaan palautetta, olet valmistautunut siihen, ja syy on joku muu kuin hakijaan liittyvä, soitto voi olla okei. Hakija ei oma-aloitteisesti ala kysyä perusteita saati kertomaan omia kokemuksiaan, etkä voi sellaista keneltäkään kohtuudella vaatiakaan. Noissa tilanteissa romutat toisen toiveet ja pilvenpehmoiset tulevaisuudensuunnitelmat, vaikka itsellesi se on vain yksi tylsä työtehtävä, jonka voit unohtaa heti laskettuasi puhelimen kädestäsi.

Keskustelukumppanisi saattaa myös olla sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei voi eikä halua käydä tuollaista keskustelua. Töissä avokonttorissa, bussissa, kaupassa, ihan missä vaan. Eikä todellakaan toivotulta työnantajalta tulevaan puheluun jätetä vastaamatta! Paitsi kohta ei enää viitsi vastata, kun siellä on vaan joku Pirkko Pirteä HR:stä.

Voit kirjoittaa ne samat perustelut henkilökohtaiseen sähköpostiin. Siihen ei mene montaa minuuttia aikaa. Voit oheistaa siihen viestiin, että mielelläsi keskustelet asiasta, jos hakija haluaa olla sinuun yhteydessä, tarjoat valmiin soittoajan. Ihan sama minkä, kukaan ei todellakaan soita perään.

Pahin maku suuhun jää jos ei ilmoiteta ollenkaan. Tällaisen puhelun jälkeen on varmasti pettynyt olo mutta mielestäni pahin on kun ei edes viitsitä vaivautua ilmoittamaan mitään. Ja näitä firmoja on paljon. Äänestän jaloillani enkä osta niiden tuotteita enää ikinä.

Sähköpostilla tuli taas vastaus, sanasta sanaan standardivastaus aina, vain työpaikkaa hakeneiden hakijoiden määrä muuttuu, muuten on aina se valitettavasti valinta ei osunut sinuun, jne. jumalauta perkele!