Äitini sanoi eilen, että; "Te olette veljesi kanssa ensimmäistä sukupolvea, joka ei tehnyt lapsia".

Mikä teissä on mennyt pieleen? Olen 49 vuotias. Ohitin sanomisen samantien, mutta se sattui todella pahasti, koska en ole vapaaehtoisesti lapseton. Ihmissuhteeni ovat vaan aina olleet epäonnistuneita. Miksi se on ainakin noilla 75-80 vuotiailla vallitseva ajatus, että kaikki menee elämässä aina kuin oppikirjassa. Näin minullekin lapsena suorastaan ohjeistettiin, että mies, oma asunto ja lapsia. Mikää näistä ei ole kohdallani toteutunut, ja tunnen olevani todella epäonnistunut kummajainen vanhempieni silmissä.