Miksi epävarmuus herättää monessa ylemmyydentunnon?

Miksi painotit olleesi siivooja?

Tottakai sun täytyy kertoa, mille mielipiteesi perustuvat. Siis koulutus yms. asiantuntemus. Jos väität, ettei pohjaa ole, niin miksi oletat, että sua otettaisi vakavasti?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai sun täytyy kertoa, mille mielipiteesi perustuvat. Siis koulutus yms. asiantuntemus. Jos väität, ettei pohjaa ole, niin miksi oletat, että sua otettaisi vakavasti?

Kyllä jokaisen oppineen tulisi ymmärtää kriittisen ajattelun päälle. Miksi jonkun sanomiset olisivat uskottavampia, jos olisi tieto siitä mikä koulutus hänellä on?

Hyvä pointti tuo ideoiden anonyymius. Tälleen saisi varmasti ainakin vanhoista organisaatioista enemmän asioita irti ja kokemuksen hyötykäyttöön. 

Saman huomasin viime talven aikana minäkin. Minun näkemykseni on, että se riippuu paljon työyhteisöstä ja sen kulttuurista miten toisiin suhtaudutaan.

Minä aloitin myös talvella uudessa paikassa. Olen luonteeltani vähän anteeksipyytelevä ja annan herkästi epävarmemman vaikutelman kuin mitä olenkaan. Ja uudessa työpaikassa tietysti kyselin mitä en tiennyt.

Olen kuitenkin ammattitaitoinen, on alan maisterikoulutus ja monipuolista työkokemusta myös aivan vastaavasta työstä.

Pian sain huomata, että minun ehdotukseni tyrmättiin puolessa sekunnissa ilman keskustelua. Vain huomatakseni, että seuraavalla viikolla ehdotukseni mukainen toimintamalli tuli pomon määräyksenä käyttöön. Ajattelin, että en taida olla uutena vielä sellaisessa asemassa, että olisi lupa ehdottaa mitään.

Mutta outo asennoituminen jatku. Oli ihmeellistä syyttelyä asioista, jotka olin kirjannut ohjeiden mukaisesti, mutta silti epäiltiin, että kirjaukset eivät pidä paikkansa. Tai kun raportoin jotain asiaa, niin se palautettiin minulle "virheellisenä", vaikka ei ollut (minulla oli kirjaukset asiasta, muilla ei).

Syyttelyä oli lopulta aivan käsittämätön määrä. Ei missään muussa työpaikassa ole ollut lähellekään vastaavaa. En keksinyt oikein muuta järkevää tai järjetöntäkään selitystä kuin että minä olen helppo syntipukki luonteeni vuoksi, ilmeisesti myös ärsytän joitain ihmisiä omituisen paljon. Ja kun tosiaan mitään vastaavaa ei ole aiemmin ollut, niin myös jotain itseni ulkopuolisia syitä on tehnyt mieli keksiä. Joten olen päätellyt, että työkulttuuri tässä paikassa on selvästikin sellainen, johon minun on vaikea sopeutua.

Olet nainen? Ei ehkä fiksu veto kertoa mieskollegoille olleensa siivooja. Olisit painottanut (liiaksikin) olevasi tohtori, etkä pelkkä nätti tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen oppineen tulisi ymmärtää kriittisen ajattelun päälle. Miksi jonkun sanomiset olisivat uskottavampia, jos olisi tieto siitä mikä koulutus hänellä on?

Jos työpaikalla jokainen luottaa omaan asiantuntijuuteensa, niin sillä ei ole väliä millä kokemuksella tai pohjakoulutuksella kommentti tai uusia idea annetaan. Vaan ammattitaitoiset kuulijat osaavat kuunnella mitä sanottiin ja arvioida omaan ammattitaitoonsa pohjautuen oliko idea hyvä vai huono. Eli otetaan asiat asioina.

Vierailija kirjoitti:

Saman huomasin viime talven aikana minäkin. Minun näkemykseni on, että se riippuu paljon työyhteisöstä ja sen kulttuurista miten toisiin suhtaudutaan.

Minä aloitin myös talvella uudessa paikassa. Olen luonteeltani vähän anteeksipyytelevä ja annan herkästi epävarmemman vaikutelman kuin mitä olenkaan. Ja uudessa työpaikassa tietysti kyselin mitä en tiennyt.

Olen kuitenkin ammattitaitoinen, on alan maisterikoulutus ja monipuolista työkokemusta myös aivan vastaavasta työstä.

Pian sain huomata, että minun ehdotukseni tyrmättiin puolessa sekunnissa ilman keskustelua. Vain huomatakseni, että seuraavalla viikolla ehdotukseni mukainen toimintamalli tuli pomon määräyksenä käyttöön. Ajattelin, että en taida olla uutena vielä sellaisessa asemassa, että olisi lupa ehdottaa mitään.

Mutta outo asennoituminen jatku. Oli ihmeellistä syyttelyä asioista, jotka olin kirjannut ohjeiden mukaisesti, mutta silti epäiltiin, että kirjaukset eivät pidä paikkansa. Tai kun raportoin jotain asiaa, niin se palautettiin minulle "virheellisenä", vaikka ei ollut (minulla oli kirjaukset asiasta, muilla ei).

Syyttelyä oli lopulta aivan käsittämätön määrä. Ei missään muussa työpaikassa ole ollut lähellekään vastaavaa. En keksinyt oikein muuta järkevää tai järjetöntäkään selitystä kuin että minä olen helppo syntipukki luonteeni vuoksi, ilmeisesti myös ärsytän joitain ihmisiä omituisen paljon. Ja kun tosiaan mitään vastaavaa ei ole aiemmin ollut, niin myös jotain itseni ulkopuolisia syitä on tehnyt mieli keksiä. Joten olen päätellyt, että työkulttuuri tässä paikassa on selvästikin sellainen, johon minun on vaikea sopeutua.

Tämä!

Eräässä organisaatiossa toinen työntekijä töpeksi jatkuvasti. Jostakin syystä näistä tultiin aina kysymään multa, että olenko tehnyt. Puhuivat siihen tyylin, että mokat ovat minun. Tuli outoa syrjintää. Tämä uus nainen huikkasi muille avokonttorissa nimeltä, että lähdetään syömään, mua vilkaisi ja hymyili. Virnistin takaisin.

Oi miksi ihmiset ovat niin epävarmoja?

Siitähän se huono käytös muita kohtaan johtuu ja se, että omat mokat yritetään vierittää muiden niskoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen oppineen tulisi ymmärtää kriittisen ajattelun päälle. Miksi jonkun sanomiset olisivat uskottavampia, jos olisi tieto siitä mikä koulutus hänellä on?

Jos työpaikalla jokainen luottaa omaan asiantuntijuuteensa, niin sillä ei ole väliä millä kokemuksella tai pohjakoulutuksella kommentti tai uusia idea annetaan. Vaan ammattitaitoiset kuulijat osaavat kuunnella mitä sanottiin ja arvioida omaan ammattitaitoonsa pohjautuen oliko idea hyvä vai huono. Eli otetaan asiat asioina.

Kyllä, tämä juuri. Fiksut ihmiset ovat nöyrempiä tiedon suhteen. Mitä avoimempi työkulttuuri, sen paremmat mahdollisuudet menestyä. Parhaat ideat pääsee jatkoon.

Kilpailuissa yllättävät tahot saattavat voittaa. Sitäkin on nähty, että rehellistä voittoa on kritisoitu, koska "väärä" voitti.

Narsismi. Itsensä ylentämistä toista alentamma. Suomi on kiusaajien maa, jossa lapsia kasvattaa kiusaajavanhemmat.

On mahdollista, että korona-aika on tuonut työpaikolle kireyttä. Se sitten näkyy esimerkiksi ap:n kuvailemina ilmiöinä.

Vaasassa kiusataan rankasti työpaikoilla.

Aloituksesta tulee mieleen lähinnä heikko itsetunto ja epävarmuus omasta ammattitaidosta ja asemasta. Siis yleisesti siellä työyhteisössä, ei ap:llä.

Otsikon kysymykseen: Kai sen moni näkee ainoana tilaisuutenaan päteä.

Olkaa vahvoja, siskot!

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Miksi painotit olleesi siivooja?

Yksi syy voisi olla vahvistusharha.

Ihminen, joka ei osaa ajatella kriittisesti faktapohjan avulla, tarvitsee tueksi epäolennaisia titteleitä...

Kilpailutilanne, näkevät uuden uhkana. Kenen työpaikka tänä päivänä on satavarma? Ei kenenkään, kun yt neuvotteluja voidaan polkaista käyntiin mistä tahansa syystä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi painotit olleesi siivooja?

Tätä jäin myös miettimään. Outoa kertoa toimineensa siivoojana ja jättää tohtorin arvo mainitsematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi painotit olleesi siivooja?

Tätä jäin myös miettimään. Outoa kertoa toimineensa siivoojana ja jättää tohtorin arvo mainitsematta.

Mitä se tuo lisää keskusteluun, jos tietää toisen tittelin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi painotit olleesi siivooja?

Yksi syy voisi olla vahvistusharha.

Ihminen, joka ei osaa ajatella kriittisesti faktapohjan avulla, tarvitsee tueksi epäolennaisia titteleitä...

Voi voi. Faktapohja vaatii pohjatietoa. Ihmiset eivät ole ajatuksenlukiojoita.

eri