mikä siinä on että seurustelukumppani haluaa jotain tieteellistä väittelyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ei hitsi, välitön turn off jos joku alkaa vääntämään treffeillä tuollaista. Parisuhteessa olisi varmasti luvassa samaa ja vielä suuremmassa mittakaavassa. Ei kiitos.

Treffeillä käyminen on nykyään sama kuin menisi työhaastatteluun. Ihmiset valitsevat kumppaninsa nykyään samoilla kriteereillä kuin työpaikkansa + seksi. Ihmisten tulisi tajuta, että on työminä ja arkiminä, jotka eroavat toisistaan ja sen lisäksi vielä parisuhdeminä, joka eroaa molemmista.

Vinkki monipersoonalle: alapa työstää minuuttasi niin, että olet koko päivän oma itsesi. Kyllä, on mahdollista olla *minä* myös töissä ja vapaa-ajalla, sama ihminen yksin, kumppanin, muiden ihmisten seurassa.

Tulet huomaamaan, että elämä on helpompaa, stressi vähenee huomattavasti. Sinulla riittää energiaa keskustella fiksuja puolison kanssa, eikä hän ole pelkkä rasituksista palauttava tyynysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinua siis harmittaa kun puoliso löytää tietämyksestäsi heikkouksia? Muuten asia olisi ihan ok?

Asia selviää sillä että otat selvää asioista.

Jos olisit selvillä asioista, ymmärtäisit että on miljoona asiaa, joista muut tietävät paremmin, vaikka olisit kuinka älykäs ja viisas. Ja mitä ihmeen heikkouksia se on, ettei tiedä kaikesta kaikkea? Meillä ainakin on ollut jo parikymmentä vuotta lähes päivittäin hyviä keskusteluja vaikka mistä ja aina löytyy uutta tiedettävää. 

Hienosti väärin ymmärretty ja ilmeisesti osui kipeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoppa muuta. Tuosta syystä skippasin kaikki akateemisesti koulutetut miehet ja valitsin duunarin miehekseni.

Eli hävisit kaikki känäriidat etkä kestänyt sitä.

Aika äärimmäisen huono parisuhde, jos oikeasti nauttii siitä, että toinen "häviää" riidat tai väittelyt. Paras lopputulos tulisi olla kompromissi tai molempien näkökulmien tai mielipiteiden ymmärtäminen tai hyväksyminen, ei se että toinen voittaa ja toinen häviää ja voittaja näin tuntee itsensä paremmaksi.

Itse pidän kaikenlaisesta keskustelusta aiheesta riippumatta, mutta se mitä en siedä on juuri tuollainen pakkomielle alentaa se toinen keskustelija ja näin osoittaa hänelle "paikkansa" tai tyhmyytensä ja sen jälkeen iloita asiasta. Käsittämätön parisuhde olisi tuollainen missä noin haluaa kohdella sitä rakastamaansa ihmistä. Usein tämäntyyppiset miehet vielä oikeasti suuttuvat jos huomaavat olevansa väärässä, eli ei anneta asioiden riidellä vaan otetaan henkilökohtaisesti kaikki vastaväitteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ei hitsi, välitön turn off jos joku alkaa vääntämään treffeillä tuollaista. Parisuhteessa olisi varmasti luvassa samaa ja vielä suuremmassa mittakaavassa. Ei kiitos.

Treffeillä käyminen on nykyään sama kuin menisi työhaastatteluun. Ihmiset valitsevat kumppaninsa nykyään samoilla kriteereillä kuin työpaikkansa + seksi. Ihmisten tulisi tajuta, että on työminä ja arkiminä, jotka eroavat toisistaan ja sen lisäksi vielä parisuhdeminä, joka eroaa molemmista.

Totta. Valitaan ihan raa'asti se, joka täyttää kriteerit parhaiten. Sänkyynkin mennään vaan koeajamaan samaan tyyliin kuin auto, eikä tunteilla ole mitään sijaa asiassa. Minulla on aina ollut periaatteena mennä treffeille tutustumaan toiseen ihmiseen, ottamaan selvää kuka hän on, millainen persoona. Se ei oikein selviä politiikkaa jauhamalla. Tuollaisen ihmisen kanssa en pysty kokemaan aitoa läheisyyttä.

No mutta selviäähän tuossa nopeasti, ettei ole sinulle sopiva kumppani.

Myös sitä edelliseen mielipiteeseen sanon, että toki kukin saa valita kumppaninsa omilla kriteereillään. Jos treffiseuran tyyli ei miellytä, ette ole sopivia toisillenne.

Simple.

Niin selviää. Parastahan onkin jos tuo paljastuu heti ekoilla treffeillä, niin ei tule tuhlattua yhtään enempää molempien aikaa. Harmi että joskus paljastuu vasta myöhemmin. Tietenkin kaikilla saa olla juuri sellaisia kriteerejä kuin itse haluaa, on minullakin niitä. Omani painottuvat enemmän tunnepuoleen, siihen, mitä toinen ihminen minussa herättää. En jotenkin jaksa uskoa, että kovin pitkiä suhteita saadaan aikaiseksi sillä, että valitaan kumppani pinnallisin kriteerein ilman, että minkäänlaisia tunteita on mukana.

Vierailija kirjoitti:

Sinua siis harmittaa kun puoliso löytää tietämyksestäsi heikkouksia? Muuten asia olisi ihan ok?

Asia selviää sillä että otat selvää asioista.

Eli jos minua kiinnostavat kasvit ja mm. niiden latinalaiset nimet, niin nimenomaan parisuhteessa kannattaa keskustella ja jopa väitellä niistä. Ellei kumppanini innostu, niin se osoittaa vain, että hänen tietämyksessään on heikkouksia ja hänen kannattaisi käyttää enemmän aikaa kasvitieteeseen?

Minusta tuollainen suhde kuulosta pikemmin kilpailulta kuin nautinnolliselta yhdessäololta.

Vierailija kirjoitti:

Me puhutaan miehen kanssa tieteestä, uutisista, politiikastakin. Mies on DI ja minä luonnontieteellisen alan FM, tosin tällä hetkellä duunaritöissä kun oma ala työllistää huonosti, mutta koulutuspohja on samantyyppinen ja samantasoinen. Yksi mieleen jäänyt todella innostava keskustelumme koski silloisen asuintalomme taloyhtiösaunan vesiletkua: miten se liikkuisi ja käyttäytyisi jos sieltä tulisi vettä huomattavasti isommalla paineella, tai mitä jos letku olisikin äärettömän pituinen... Jonkun muun mielestä varmaan äärimmäisen tylsä saunakeskustelu, mutta meidän mieleinen yhteinen harrastus on pohtia tällaisia. On hauskaa kun toisella leikkaa, mies on monissa asioissa mua itseäkin fiksumpi ja se vain rikastaa keskusteluja. Voi olla että voisin olla onnellinen ihan erilaisenkin miehen kanssa, mutta aikalailla erilaista se kyllä olisi, ja on tärkeää voida keskustella itseä kiinnostavista aiheista puolison kanssa ainakin jollain tasolla. Jos toinen haluaa tällaista ja toinen ei, niin henkilöt eivät varmaan ole kovin sopivat toisilleen.

Keskustelua vesiletkusta? Itselleni tulisi mieleen, kuka sen asentanut, millä työehdoilla ja millä palkalla ja miksei muka löydy enää suomalaista työvoimaa niinkin yksinkertaiseen tehtävään ja miksi porvarit ajavat tämän maan alas ja kusettavat verovarat tieten tahtoen ulkomaisille sijoitusyhtiöille voittojen valuessa veroparatiiseihin- eihän ne itse tienaa siinä mitään, paitsi vuokraamalla kimppakämppiä työläisille á 400 €/henkilö/kk, 6 henkilöä kolmiossa jne jne.

Olisiko mielenkiintoinen keskustelu? Niinpä. Mieluummin keskittyisin saunaolueen viipyilevään makuun ja ihailemaan rakkaan kumppanini punakkaa ihoa, miettien sauanjälkeistä yhdessäoloa kevyt, tyyytväinen hymy huulillani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ei hitsi, välitön turn off jos joku alkaa vääntämään treffeillä tuollaista. Parisuhteessa olisi varmasti luvassa samaa ja vielä suuremmassa mittakaavassa. Ei kiitos.

Treffeillä käyminen on nykyään sama kuin menisi työhaastatteluun. Ihmiset valitsevat kumppaninsa nykyään samoilla kriteereillä kuin työpaikkansa + seksi. Ihmisten tulisi tajuta, että on työminä ja arkiminä, jotka eroavat toisistaan ja sen lisäksi vielä parisuhdeminä, joka eroaa molemmista.

Vinkki monipersoonalle: alapa työstää minuuttasi niin, että olet koko päivän oma itsesi. Kyllä, on mahdollista olla *minä* myös töissä ja vapaa-ajalla, sama ihminen yksin, kumppanin, muiden ihmisten seurassa.

Tulet huomaamaan, että elämä on helpompaa, stressi vähenee huomattavasti. Sinulla riittää energiaa keskustella fiksuja puolison kanssa, eikä hän ole pelkkä rasituksista palauttava tyynysi.

Aika huono ohje. Jos olisit lukenut vähänkin sosiaalipsykologiaa, tietäisit, että on ihan luonnollista ja tarpeen, että ihmisellä on erilaisia rooleja erilaisissa yhteyksissä.

Akateemikko kirjoitti:

Onko niillä, jotka pitävät kumppanin koulutusta tärkeänä kriteerinä, jotain sanottavaa tähän?

Akateemikko? :-DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

Väittelyn saa aikaan vaikka siitä, pitääkö pullataikinaan laittaa kananmunaa vai ei. Tai voiko saunan lämmittää lauantaiaamuna eikä vasta illalla. Niin pientä asiaa ei olekaan etteikö siitä saa väittelyä aikaan halutessaan. Politiikasta ja taloudesta voi keskustella ilman väittelyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhutaan miehen kanssa tieteestä, uutisista, politiikastakin. Mies on DI ja minä luonnontieteellisen alan FM, tosin tällä hetkellä duunaritöissä kun oma ala työllistää huonosti, mutta koulutuspohja on samantyyppinen ja samantasoinen. Yksi mieleen jäänyt todella innostava keskustelumme koski silloisen asuintalomme taloyhtiösaunan vesiletkua: miten se liikkuisi ja käyttäytyisi jos sieltä tulisi vettä huomattavasti isommalla paineella, tai mitä jos letku olisikin äärettömän pituinen... Jonkun muun mielestä varmaan äärimmäisen tylsä saunakeskustelu, mutta meidän mieleinen yhteinen harrastus on pohtia tällaisia. On hauskaa kun toisella leikkaa, mies on monissa asioissa mua itseäkin fiksumpi ja se vain rikastaa keskusteluja. Voi olla että voisin olla onnellinen ihan erilaisenkin miehen kanssa, mutta aikalailla erilaista se kyllä olisi, ja on tärkeää voida keskustella itseä kiinnostavista aiheista puolison kanssa ainakin jollain tasolla. Jos toinen haluaa tällaista ja toinen ei, niin henkilöt eivät varmaan ole kovin sopivat toisilleen.

Keskustelua vesiletkusta? Itselleni tulisi mieleen, kuka sen asentanut, millä työehdoilla ja millä palkalla ja miksei muka löydy enää suomalaista työvoimaa niinkin yksinkertaiseen tehtävään ja miksi porvarit ajavat tämän maan alas ja kusettavat verovarat tieten tahtoen ulkomaisille sijoitusyhtiöille voittojen valuessa veroparatiiseihin- eihän ne itse tienaa siinä mitään, paitsi vuokraamalla kimppakämppiä työläisille á 400 €/henkilö/kk, 6 henkilöä kolmiossa jne jne.

Olisiko mielenkiintoinen keskustelu? Niinpä. Mieluummin keskittyisin saunaolueen viipyilevään makuun ja ihailemaan rakkaan kumppanini punakkaa ihoa, miettien sauanjälkeistä yhdessäoloa kevyt, tyyytväinen hymy huulillani.

Toinen pariskunta leikittelee tieteellä ja sinä taas paasaisit mielipiteitäsi. Asiassa on vissi ero miksi jälkimmäinen ei kiinnosta ketään. Meillä keskustelu olisi todennäköisesti historiallis-sosiologinen käsittäen hygienian, siveyden ja kulttuurin vaikutuksia erilaisiin kylpemismuotoihin. 

Ihminen joka ei yritä ymmärtää ympäröivää maailmaa on sokea ja sellaisen kanssa eläminen olisi todella raskasta.

Yksi ehdottomasti tärkeimmistä kriteereistä miehessä on että hän on keskutelutaitoinen, utelias ja kiinnostunut siitä mitä ympärillään tapahtuu. En jaksaisi päivääkään miestä joka haluaa vaan rassata jotain mopoa kaiken vapaa-aikansa. Olen yrittänyt tapailla useampaa duunaria, mutta monta kertaa homma kosahtanut siihen että minua pidetään snobeilevana tai liian akateemisena, kun olen kiinnostunut vähän kaikesta. Suorastaan huvittavaa, kun en ole vielä ensimmäistäkään yliopistotutkintoa saanut valmiiksi (vuoden päästä toivottavasti on) enkä todellakaan koe olevani mikään älykkö tms. Tulen vieläpä ihan tavallisesta duunarisuvusta, minä ja sisarukseni olemme ensimmäiset yliopistoon menneet. Toisaalta isäni on kansakoulun käynyt duunari, silti hän seuraa aktiivisesti jatkuvasti uutisia, kehittää itseään, keskustelee mielellään politiikasta. Vaikka on ihan tavallinen juntti maalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhutaan miehen kanssa tieteestä, uutisista, politiikastakin. Mies on DI ja minä luonnontieteellisen alan FM, tosin tällä hetkellä duunaritöissä kun oma ala työllistää huonosti, mutta koulutuspohja on samantyyppinen ja samantasoinen. Yksi mieleen jäänyt todella innostava keskustelumme koski silloisen asuintalomme taloyhtiösaunan vesiletkua: miten se liikkuisi ja käyttäytyisi jos sieltä tulisi vettä huomattavasti isommalla paineella, tai mitä jos letku olisikin äärettömän pituinen... Jonkun muun mielestä varmaan äärimmäisen tylsä saunakeskustelu, mutta meidän mieleinen yhteinen harrastus on pohtia tällaisia. On hauskaa kun toisella leikkaa, mies on monissa asioissa mua itseäkin fiksumpi ja se vain rikastaa keskusteluja. Voi olla että voisin olla onnellinen ihan erilaisenkin miehen kanssa, mutta aikalailla erilaista se kyllä olisi, ja on tärkeää voida keskustella itseä kiinnostavista aiheista puolison kanssa ainakin jollain tasolla. Jos toinen haluaa tällaista ja toinen ei, niin henkilöt eivät varmaan ole kovin sopivat toisilleen.

Keskustelua vesiletkusta? Itselleni tulisi mieleen, kuka sen asentanut, millä työehdoilla ja millä palkalla ja miksei muka löydy enää suomalaista työvoimaa niinkin yksinkertaiseen tehtävään ja miksi porvarit ajavat tämän maan alas ja kusettavat verovarat tieten tahtoen ulkomaisille sijoitusyhtiöille voittojen valuessa veroparatiiseihin- eihän ne itse tienaa siinä mitään, paitsi vuokraamalla kimppakämppiä työläisille á 400 €/henkilö/kk, 6 henkilöä kolmiossa jne jne.

Olisiko mielenkiintoinen keskustelu? Niinpä. Mieluummin keskittyisin saunaolueen viipyilevään makuun ja ihailemaan rakkaan kumppanini punakkaa ihoa, miettien sauanjälkeistä yhdessäoloa kevyt, tyyytväinen hymy huulillani.

Toinen pariskunta leikittelee tieteellä ja sinä taas paasaisit mielipiteitäsi. Asiassa on vissi ero miksi jälkimmäinen ei kiinnosta ketään. Meillä keskustelu olisi todennäköisesti historiallis-sosiologinen käsittäen hygienian, siveyden ja kulttuurin vaikutuksia erilaisiin kylpemismuotoihin. 

Eihän tuo ollut mielipide vaan fakta. Tietenkin on helpompi elää, jos ei mieti, mistä omistamansa asunnon hinta muodostuu ja kuka sen rakentaa millä hinnalla ja kuka kerää voitot. Varmaan ne 2 €/tunnissa duunarit ihan mielellään leikittelee ajatuksilla, että jos ei tätä tekisi niin hyvin, vaan vähän sinne päin ja tuossa kohtaa voi oikaista reippaasti ja niin päin pois. Ihan vaan kostona, koska ihmiset kuitenkin miettii jotain teoreettista vesiletkun pituuden jatkamista ja paineen nostoa. Kun on niin kiva keskustella kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhutaan miehen kanssa tieteestä, uutisista, politiikastakin. Mies on DI ja minä luonnontieteellisen alan FM, tosin tällä hetkellä duunaritöissä kun oma ala työllistää huonosti, mutta koulutuspohja on samantyyppinen ja samantasoinen. Yksi mieleen jäänyt todella innostava keskustelumme koski silloisen asuintalomme taloyhtiösaunan vesiletkua: miten se liikkuisi ja käyttäytyisi jos sieltä tulisi vettä huomattavasti isommalla paineella, tai mitä jos letku olisikin äärettömän pituinen... Jonkun muun mielestä varmaan äärimmäisen tylsä saunakeskustelu, mutta meidän mieleinen yhteinen harrastus on pohtia tällaisia. On hauskaa kun toisella leikkaa, mies on monissa asioissa mua itseäkin fiksumpi ja se vain rikastaa keskusteluja. Voi olla että voisin olla onnellinen ihan erilaisenkin miehen kanssa, mutta aikalailla erilaista se kyllä olisi, ja on tärkeää voida keskustella itseä kiinnostavista aiheista puolison kanssa ainakin jollain tasolla. Jos toinen haluaa tällaista ja toinen ei, niin henkilöt eivät varmaan ole kovin sopivat toisilleen.

Keskustelua vesiletkusta? Itselleni tulisi mieleen, kuka sen asentanut, millä työehdoilla ja millä palkalla ja miksei muka löydy enää suomalaista työvoimaa niinkin yksinkertaiseen tehtävään ja miksi porvarit ajavat tämän maan alas ja kusettavat verovarat tieten tahtoen ulkomaisille sijoitusyhtiöille voittojen valuessa veroparatiiseihin- eihän ne itse tienaa siinä mitään, paitsi vuokraamalla kimppakämppiä työläisille á 400 €/henkilö/kk, 6 henkilöä kolmiossa jne jne.

Olisiko mielenkiintoinen keskustelu? Niinpä. Mieluummin keskittyisin saunaolueen viipyilevään makuun ja ihailemaan rakkaan kumppanini punakkaa ihoa, miettien sauanjälkeistä yhdessäoloa kevyt, tyyytväinen hymy huulillani.

Toinen pariskunta leikittelee tieteellä ja sinä taas paasaisit mielipiteitäsi. Asiassa on vissi ero miksi jälkimmäinen ei kiinnosta ketään. Meillä keskustelu olisi todennäköisesti historiallis-sosiologinen käsittäen hygienian, siveyden ja kulttuurin vaikutuksia erilaisiin kylpemismuotoihin. 

Eihän tuo ollut mielipide vaan fakta. Tietenkin on helpompi elää, jos ei mieti, mistä omistamansa asunnon hinta muodostuu ja kuka sen rakentaa millä hinnalla ja kuka kerää voitot. Varmaan ne 2 €/tunnissa duunarit ihan mielellään leikittelee ajatuksilla, että jos ei tätä tekisi niin hyvin, vaan vähän sinne päin ja tuossa kohtaa voi oikaista reippaasti ja niin päin pois. Ihan vaan kostona, koska ihmiset kuitenkin miettii jotain teoreettista vesiletkun pituuden jatkamista ja paineen nostoa. Kun on niin kiva keskustella kumppanin kanssa.

Sun kannattaa edelleen haistella sitä saunaoluttasi vaan hiljaa, koska keskustelijaksi sinusta ei ole ja toisten keskusteluista et ymmärrä hölkäsen pöläystä. 

Meillä ei onneksi väitellä vaikka olemme molemmat maistereita. Välillä saatamme lyhyesti keskustella oman alamme uutisista.

Tuollainen keskustelu ja väittely on typerää ajanhukkaa jonka ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin. Koska, useinkaan ihmiset puhuvat joistain asioista niin ei se ole tietoa että olet lukenut siitä ja rupeat keskustelemaan. Usein ilmaistaan vain oma mielipide, mitä silläkin on väliä tai variaatioita asiasta jota ei välttämättä ole edes ymmärretty. On aivan eri asia opiskella jotain alaa, olla niiden asioden kanssa tekemisissä ja "sisäistää" asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ei hitsi, välitön turn off jos joku alkaa vääntämään treffeillä tuollaista. Parisuhteessa olisi varmasti luvassa samaa ja vielä suuremmassa mittakaavassa. Ei kiitos.

Treffeillä käyminen on nykyään sama kuin menisi työhaastatteluun. Ihmiset valitsevat kumppaninsa nykyään samoilla kriteereillä kuin työpaikkansa + seksi. Ihmisten tulisi tajuta, että on työminä ja arkiminä, jotka eroavat toisistaan ja sen lisäksi vielä parisuhdeminä, joka eroaa molemmista.

Vinkki monipersoonalle: alapa työstää minuuttasi niin, että olet koko päivän oma itsesi. Kyllä, on mahdollista olla *minä* myös töissä ja vapaa-ajalla, sama ihminen yksin, kumppanin, muiden ihmisten seurassa.

Tulet huomaamaan, että elämä on helpompaa, stressi vähenee huomattavasti. Sinulla riittää energiaa keskustella fiksuja puolison kanssa, eikä hän ole pelkkä rasituksista palauttava tyynysi.

Aika huono ohje. Jos olisit lukenut vähänkin sosiaalipsykologiaa, tietäisit, että on ihan luonnollista ja tarpeen, että ihmisellä on erilaisia rooleja erilaisissa yhteyksissä.

Totta. Seurustelin aikoinaan hetken sosiaalityöntekijän kanssa, joka toimi lastensuojelun puolella. Sitä työminää ja sen ongelmia ei todellakaan kanneta kotiin vaan jätetään visusti työpaikalle. Sama monessa muussakin ammatissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhutaan miehen kanssa tieteestä, uutisista, politiikastakin. Mies on DI ja minä luonnontieteellisen alan FM, tosin tällä hetkellä duunaritöissä kun oma ala työllistää huonosti, mutta koulutuspohja on samantyyppinen ja samantasoinen. Yksi mieleen jäänyt todella innostava keskustelumme koski silloisen asuintalomme taloyhtiösaunan vesiletkua: miten se liikkuisi ja käyttäytyisi jos sieltä tulisi vettä huomattavasti isommalla paineella, tai mitä jos letku olisikin äärettömän pituinen... Jonkun muun mielestä varmaan äärimmäisen tylsä saunakeskustelu, mutta meidän mieleinen yhteinen harrastus on pohtia tällaisia. On hauskaa kun toisella leikkaa, mies on monissa asioissa mua itseäkin fiksumpi ja se vain rikastaa keskusteluja. Voi olla että voisin olla onnellinen ihan erilaisenkin miehen kanssa, mutta aikalailla erilaista se kyllä olisi, ja on tärkeää voida keskustella itseä kiinnostavista aiheista puolison kanssa ainakin jollain tasolla. Jos toinen haluaa tällaista ja toinen ei, niin henkilöt eivät varmaan ole kovin sopivat toisilleen.

Keskustelua vesiletkusta? Itselleni tulisi mieleen, kuka sen asentanut, millä työehdoilla ja millä palkalla ja miksei muka löydy enää suomalaista työvoimaa niinkin yksinkertaiseen tehtävään ja miksi porvarit ajavat tämän maan alas ja kusettavat verovarat tieten tahtoen ulkomaisille sijoitusyhtiöille voittojen valuessa veroparatiiseihin- eihän ne itse tienaa siinä mitään, paitsi vuokraamalla kimppakämppiä työläisille á 400 €/henkilö/kk, 6 henkilöä kolmiossa jne jne.

Olisiko mielenkiintoinen keskustelu? Niinpä. Mieluummin keskittyisin saunaolueen viipyilevään makuun ja ihailemaan rakkaan kumppanini punakkaa ihoa, miettien sauanjälkeistä yhdessäoloa kevyt, tyyytväinen hymy huulillani.

Toinen pariskunta leikittelee tieteellä ja sinä taas paasaisit mielipiteitäsi. Asiassa on vissi ero miksi jälkimmäinen ei kiinnosta ketään. Meillä keskustelu olisi todennäköisesti historiallis-sosiologinen käsittäen hygienian, siveyden ja kulttuurin vaikutuksia erilaisiin kylpemismuotoihin. 

Eihän tuo ollut mielipide vaan fakta. Tietenkin on helpompi elää, jos ei mieti, mistä omistamansa asunnon hinta muodostuu ja kuka sen rakentaa millä hinnalla ja kuka kerää voitot. Varmaan ne 2 €/tunnissa duunarit ihan mielellään leikittelee ajatuksilla, että jos ei tätä tekisi niin hyvin, vaan vähän sinne päin ja tuossa kohtaa voi oikaista reippaasti ja niin päin pois. Ihan vaan kostona, koska ihmiset kuitenkin miettii jotain teoreettista vesiletkun pituuden jatkamista ja paineen nostoa. Kun on niin kiva keskustella kumppanin kanssa.

Sun kannattaa edelleen haistella sitä saunaoluttasi vaan hiljaa, koska keskustelijaksi sinusta ei ole ja toisten keskusteluista et ymmärrä hölkäsen pöläystä. 

Keskusteletko parisuhteessasi samantasoisesti?

Musta on mukavaa keskustella mutten lähtisi väittelemään ellei se kummallekin sovi. On kiva puhua maat ja mannut kaikesta ja suhtautua asioihin avoimesti. Tykkään kun juttu saa rönsyillä. Meillä miehen kanssa se menee juuri niin. Enkä ymmärrä heikkouksien kaivelua. Mistä piikittelyn tarve, amerikkalaisista sarjoistako?

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen keskustelu ja väittely on typerää ajanhukkaa jonka ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin. Koska, useinkaan ihmiset puhuvat joistain asioista niin ei se ole tietoa että olet lukenut siitä ja rupeat keskustelemaan. Usein ilmaistaan vain oma mielipide, mitä silläkin on väliä tai variaatioita asiasta jota ei välttämättä ole edes ymmärretty. On aivan eri asia opiskella jotain alaa, olla niiden asioden kanssa tekemisissä ja "sisäistää" asia.

Näillä perusteilla kaikenlainen ajatusten jakaminen, joka ei liity tieteellisesti todistettuihin faktoihin tai omaan alaan, on ajanhukkaa. Tokihan lähes kaikki viihdyttävä on ihmisille mahdollisesti ajanhukkaa, mutta sellaista se elämä on. Välillä on sopivaa "hukata" aikaa ja tuijottaa silmät pyöreinä televisiota tai puhua poliittisista mielipiteistä.