Lue keskustelun säännöt.
Kateus: onko sinua kadehdittu tai oletko sinä kadehtinut?
31.05.2020 |
Oletko joskus huomannut, että sinulle ollaan kateellisia? Miten ja missä tilanteissa tämä on ilmennyt?
Entä oletko itse ollut joskus jollekulle kateellinen? Mistä syystä? Oletko jotenkin osoittanut kateellisuutesi kateuden kohteelle?
Kommentit (56)
En tiedä onko minua kadehdittu, mutta olin vihreä kateudesta, kun veljeni muutti Ranskan rivieralle. Olen sanonut, että olen kateellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorena kun olin hyvännäköinen huomasin joidenkin olevan siitä kateellisia.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko minua kadehdittu, mutta olin vihreä kateudesta, kun veljeni muutti Ranskan rivieralle. Olen sanonut, että olen kateellinen.
Miksi olet kateellinen?
On mulle joskus sanottu ihan suoraan, että olen kateellinen siitä tai tästä. Ihan turhaa sellasset. Varmaan itsekin joskus ollut hetken kateellinen jollekin, esim. että on osannut tehdä oikeita valintoja elämässä. Mutta ei siihen ole jaksanut oikeasti panosta, kateuteen siis, ja siinä oikein velloa kuten jotkut tekee. Kyllä oma elämä on pitänyt ihan kiireisenä ja sitä on tullut elettyä ilman, että on tarvinnut miettiä muitten elämisiä.
No varmasti... Esim osa naisvaltasen alan ilkeitä naisista ihan varmasti on vaan kateellisia. Ja sitte harvemmin itse olen, ainakaan paljoa.. Joskus varmaan mun käytös on tulkittu kateudeks, jos oon ollu ärsyyntyy esim ihmisen ylimielisyydestä tai perusteettomasta itsekehusta muita lannistaen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko minua kadehdittu, mutta olin vihreä kateudesta, kun veljeni muutti Ranskan rivieralle. Olen sanonut, että olen kateellinen.
Miksi olet kateellinen?
Mikä kysymys tämä on? Kateushan ON sitä, että toisella on sitä mitä itselleen haluaisi.
Minä en kadehdi ketään. En ole huomannut, että kukaan olisi kadehtinut minuakaan. Aina on hyvä niin kun on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aidosti kateelliset eivät sitä tietenkään ääneen myönnä.
Veikkaan, että tänäkin viikonloppuna on paljon kateutta ilmassa. Ollaan kateellisia kun naapurin lapset sai hyvät arvosanat. Tai kun valmistuttiin hyvin arvosanoin hyvään ammattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oltu esim. miehestäni joka on todella hyvä isä ja arki sujuu mutkattomasti lasten kanssa. Toimitaan yhdessä kuin ajatus. Tästä on ihan sanottu suoraankin.
Olen sellainen ettei muiden mielipiteet kiinnosta, elän niinkuin elän niin sekin tuntuu joitakin ärsyttävän. En tiedä onko se kateutta nyt kuitenkaan vai jotain muuta.
Itse en oikein osaa olla kateellinen. Jotkut luulee että olen kun puhun jostain mistä en ole kiinnostunut esim. en ole koskaan kokenut matkakuumetta niin olen kuulemma kateellinen? Ei. En oikeasti ole ikinä ollut kiinnostunut matkailusta ja ikää on yli 30. Tämä on häirinnyt yllättävän monia enkä ymmärrä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Aidosti kateelliset eivät sitä tietenkään ääneen myönnä.
Totta. Kateutta on vaikea myöntää ja harvemmin sitä ääneen sanotaan, mutta käyttäytymisestä voi päätellä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aidosti kateelliset eivät sitä tietenkään ääneen myönnä.
Totta. Kateutta on vaikea myöntää ja harvemmin sitä ääneen sanotaan, mutta käyttäytymisestä voi päätellä jotain.
Ja sitten taas ne jotka ääneen sen sanovat "ai että mä oon niin kateellinen noista sun hiuksista" ni se on vaan kehu joilla pönkitetään toisen itseluottamusta eikä ne oikeasti nyt niin kateellisia ole :)
Jos joku tuttava voittaisi lotossa päävoiton, voisin ehkä olla kade.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen en ollut kovin kateellinen, mutta kun menetin terveyteni niin olen ollut kateellinen muille normaaliudesta. Aikaisemmin jos näki vaikka hyvin treenatun kropan tai iloisen kaveriporukan, sitä tiesi että ainakin teoriassa on mahdollista itse saavuttaa sama. Nyt monet tavallisetkin asiat ovat täysin ulottumattomissani ja se satuttaa kovasti.
Meille syntyi pojan jälkeen tyttö vaikkei sukupuolella ollut meille merkitystä. Sukulaisen naama meni ihan vihreällerusinalle kun kerrottiin.. ei kunnollisia onnitteluja tytön kohdalla. Surullista tuollainen ylimenevä kateus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko minua kadehdittu, mutta olin vihreä kateudesta, kun veljeni muutti Ranskan rivieralle. Olen sanonut, että olen kateellinen.
Miksi olet kateellinen?
Mikä kysymys tämä on? Kateushan ON sitä, että toisella on sitä mitä itselleen haluaisi.
Sitten pitää alkaa toimia siten, että pääsee omassa elämässä samaan kuin hän, jota kadehtii.
Olen mies. Olen aina halunnut lihaksikkaan vartalon. Ainut vaan, että lihasten kasvattaminen on tosi kovaa hommaa ja pitää syödäkin aivan valtavasti, että ne lihakset kasvaa. Itse en vaan pysty siihen, olen joksu toki yrittänyt, mutta liian raskasta ja aikaa vievää . Olen kateellinen kaikille tuttuille miehille, joilla on treenattu salikroppa.
Myönnän. Olen pinnallinen.
Minulle on oltu kateellisia siitä, että kuvaamataito oli aina 10. Eihän tuolla numerolla ole elämässä mitään merkitystä. En edes piirrä tai maalaa toisten kiusaksi vaan omaksi ilokseni. En tyrkytä töitäni kotikaupunki kirjastoon näyttelyyn jne juuri siksi, ettei enää aikuisiällä joutuisi kuuntelemaan kateellisten urputusta.
Vierailija kirjoitti:
No varmasti... Esim osa naisvaltasen alan ilkeitä naisista ihan varmasti on vaan kateellisia. Ja sitte harvemmin itse olen, ainakaan paljoa.. Joskus varmaan mun käytös on tulkittu kateudeks, jos oon ollu ärsyyntyy esim ihmisen ylimielisyydestä tai perusteettomasta itsekehusta muita lannistaen tms.
Miksi aina puhutaan, että naisvaltaisilla aloilla on kateutta. Eikö miesvaltaisilla aloilla sitten ole? Eivätkö miehet ole toisilleen kateellisia? Onko se jotenkin enemmän naisten piirre olla kateellinen.
Kateus on sairaus. Kateelliset ovat kateellisia kaikille. Kateus tekee ihmisen rumaksi.
Kaikestahan ne ovat kateellisia.