Lue keskustelun säännöt.
Miksi koulutukset kestää vuositolkulla?
30.05.2020 |
Siis kun esim. vaikkapa parturin työt voisi oppia muutamassa viikossa, niin miksi Suomessa tämmöisiä helppoja hommia pitää opiskella vuosikausia? Tai vaikkapa kokin koulutus, kyllä sitä ruokaa osaa laittaa ihan ilman monen vuoden kouluakin.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
En sano, etteikö joitain ammattiopintoja voisi tiivistää, jos päivät olisivat 8-tuntisia eikä haeta jatko-opintokelpoisuutta (kun tehdään esim. jo toista ammattitutkintoa).
Mutta on näitäkin tilanteita tullut vastaan, kun pikakurssin käynyt ei ymmärrä mikä ero on sillä, kun on opiskeltu samaa asiaa pidemmälle ja tieto on jo syvällistä. Asioiden ymmärtämisessä ja ammattitaidossa on kuitenkin eroa, jos on käyty ensiapukurssi vs. lääkäri tai jos on kokki vs. elintarviketieteiden maisteri.
Joskus vähemmän koulutettu väheksyy koulutuksen merkitystä, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä joskus voi olla vaikea ymmärtää sellaista, mistä ei ole omaa kokemusta.
Useimmiten sillä ei niin ole väliä vaikka varsinkaan aloittelevan työntekijän tieto ei olisi syvällistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.
Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.
Se oli 40 vuotta sitten. Kannattaa tulla takaisin nykypäivään.
Tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä. Ei pelkästään se että nykyään asiat tehdään tietyllä tavalla, ole mikään argumentti sen puolesta että kyseinen tapa olisi erityisen hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.
Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.
Se oli 40 vuotta sitten. Kannattaa tulla takaisin nykypäivään.
Tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä. Ei pelkästään se että nykyään asiat tehdään tietyllä tavalla, ole mikään argumentti sen puolesta että kyseinen tapa olisi erityisen hyvä.
Ei olekkaan. Mutta ei nykyään kukaan palkkaa 15-vuotiasta muihin kuin kesätöihin tai pieniin osa-aikahommiin (esim. mainosjakelu). Jos tuon ikäinen jää ilman jatko-opintopaikkaa niin hyvin todennäköisesti tulee viettämään sen vuoden kotona loikoillessa. Laki on hyvin tarkka alaikäisten työnteosta, unohtamatta miten samaa paikkaa voi hakea täysi-ikäiset työttömät. Ehkä ennen palkattiin, mutta ei nykyisin.
En sano, etteikö joitain ammattiopintoja voisi tiivistää, jos päivät olisivat 8-tuntisia eikä haeta jatko-opintokelpoisuutta (kun tehdään esim. jo toista ammattitutkintoa).
Mutta on näitäkin tilanteita tullut vastaan, kun pikakurssin käynyt ei ymmärrä mikä ero on sillä, kun on opiskeltu samaa asiaa pidemmälle ja tieto on jo syvällistä. Asioiden ymmärtämisessä ja ammattitaidossa on kuitenkin eroa, jos on käyty ensiapukurssi vs. lääkäri tai jos on kokki vs. elintarviketieteiden maisteri.
Joskus vähemmän koulutettu väheksyy koulutuksen merkitystä, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä joskus voi olla vaikea ymmärtää sellaista, mistä ei ole omaa kokemusta.