Miksi koulutukset kestää vuositolkulla?

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijoiden eli suomeksi sanottuna lastenhoitajien koulutuksen voisi helposti typistää kahteen viikkoon.

Vaikkapa tähän tyyliin:

Päivä 1. Ruuanjakelu ja ruokatahrojen puhdistus

Päivä 2. Ulosteiden pyyhintä ja vaipanvaihto

Päivä 3. Lasten vaatetus ja sen pukeminen

Päivä 4. Päiväunet sekä kirjojen ääneen luku

Päivä 5. Kurinpito ja kuritusmenetelmät

Päivä 6. Yleisimmät leikkikalut

Päivä 7. Askarteluohjeiden etsintäkeinot netistä ja kirjoista

Päivä 8. Liikuntaohjeiden etsintäkeinot netistä ja kirjoista

Päivä 9. Retkillä käynnin turvallisuus eli kuinka estää lasta jäämästä auton alle

Päivä 10. Koepäivä

Tämän jälkeen sitten vaan työelämään missä näkee asiat käytännössä.

Teinit on yleensä vähän tyhmiä mutta jo muutaman vuoden päästä he ovat viisastuneet sen verran että työelämässä pärjää paremmin. Samalla saadaan opettajia työllistettyä ja tuntemaan itsensä tärkeäksi.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijoiden eli suomeksi sanottuna lastenhoitajien koulutuksen voisi helposti typistää kahteen viikkoon.

Vaikkapa tähän tyyliin:

Päivä 1. Ruuanjakelu ja ruokatahrojen puhdistus

Päivä 2. Ulosteiden pyyhintä ja vaipanvaihto

Päivä 3. Lasten vaatetus ja sen pukeminen

Päivä 4. Päiväunet sekä kirjojen ääneen luku

Päivä 5. Kurinpito ja kuritusmenetelmät

Päivä 6. Yleisimmät leikkikalut

Päivä 7. Askarteluohjeiden etsintäkeinot netistä ja kirjoista

Päivä 8. Liikuntaohjeiden etsintäkeinot netistä ja kirjoista

Päivä 9. Retkillä käynnin turvallisuus eli kuinka estää lasta jäämästä auton alle

Päivä 10. Koepäivä

Tämän jälkeen sitten vaan työelämään missä näkee asiat käytännössä.

Suomessa on varmasti maailman kalleimmat ja korkeimmin koulutetut lastenhoitajat. Opiskeluaikoina tuli käytyä juhlissa ja siellä tapasi näitä varhaiskasvattajia. Useilla oli taustalla joko sh-tutkinto (työ oli liian rankkaa) tai jokin akateeminen tutkinto. 

Vierailija kirjoitti:

Teinit on yleensä vähän tyhmiä mutta jo muutaman vuoden päästä he ovat viisastuneet sen verran että työelämässä pärjää paremmin. Samalla saadaan opettajia työllistettyä ja tuntemaan itsensä tärkeäksi.

Pääosan 1900-luvusta oli ihan normaalia aloittaa työelämässä jo 15-vuotiaana tai jopa sitä aikaisemmin. Ja hyvin meni. Tämä, että teinit tarvitsevat amisopettajan eli korkeakoulutetun lastenvahdin itseään vahtimaan päiväsajaksi, on aika uusi keksintö.

Monissa maissa opettajien koulutus kestää alle vuoden. Eikä se Suomessakaan kauaa kestänyt silloin, kun opettajat koulutettiin seminaareissa eikä yliopistoissa.

Toki lyhyt opettajien koulutus vaatii sitten sen, etteivät opettajat itse suunnittele opetusta vaan toimivat kirjan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Parturi-kampaajana voin sanoa että kaiken olennaisen kyllä oppii motivaation omaavana oppilaana n. 1-2kk intensiivikoulutuksella. Moni maahanmuuttajakin on oppinut, ja näyttökokeen kautta saanut tutkinnon. Järjenvastaista roikottaa tällaisia ihmisiä 3v jonkun "ammattitutkinnon" perässä. Ainoa joka hyötyy on se opinahjo joka saa valtion tukia jokaisesta aktiivisesta oppilaasta. Oppilaalle tästä roikottamisesta ei ole mitään hyötyä.

Eri asia sitten jos puhutaan todella monimutkaisista aloista kuten joku neurokirurgia, jossa erilaisten lääkeaineiden, kudostyyppien, hermoratojen jne. toiminta vain on yksinkertaisesti pakko osata ennen kuin oppilasta voi päästää lähellekään asiakasta. Näissä ymmärrän sen että teoriaa harjoitellaan vuosia ja käytäntöä vuosia ennen valmistumista ammattiin.

Juuri näin. Suureen osaan suorittavia ammatteja olisi mahdollista opiskella parissa kuukaudessa.  

Ja olen siis itsekin kyseisen kaltaisessa työssä, eli en ole muita tässä mollaamassa. 

Kyllä niitä voi nopeuttaa muissa kouluissa, mutta amiksessa oikein ei, kun siinä on tietty lukujärjestys Itse kävin amk-koulutuksen, taloushallinto, 2,5 vuodessa osin työn ohessa. Olisin pystynyt parempaankin, mutta osa kursseista järjestettiin vain joka toinen vuosi ja osa vaati peruskurssin pohjalle, ennen kuin pystyi ottamaan jatkokurssin.

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta jos parturin hommat voi oppia muutamassa viikossa, niin teeppä youtube videot ja näytä, miten opit kaiken parturihommista muutamassa viikossa! Olisi oikeasti mielenkiintoinen ohjelma seurata miten nopeasti oikeasti oppii kaikkien alojen asiat :)

En aio tehdä videota. Miksi tekisin? 

Nuo nyt vain oli esimerkkejä siitä kuinka monia vuosia kestävässä koulutuksessa ei ole järkeä, jos sinä aikana opetellaan joku yksinkertainen asia.

Näinhän se menee, muistan kun opiskelin kondiittoriksi ja tosiaan pari viikkoa opeteltiin tekemään kakkupohjia, sitten pari viikkoa marjakakkuja, pari viikkoa sachereita, sitten leivospohjia, niistä leivoksia jne.

Ai ajattelit että parturi opettelee leikkaamaan yhden mallin ja se on siinä? Sori, kaikille ei sovi tuo sinun suosima kananperse

Vierailija kirjoitti:

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Ja on hyvä asia ettei tuon ikäisiä vielä palkata vakihommiin. Nykyään eläkeikä nousee koko ajan, joten vaikka nuoret aloittavat työelämässä aikaisintaan 19-vuotiaina, ehtivät he silti ihan riittävästi töitä tekemään. 15-vuotias on kuitenkin vielä aika nuori, ihan hyvä että yhteiskunnassa on tultu eteenpäin eikä tuon ikäisenä vielä tarvitse aloittaa täyspäiväistä työntekoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.

Se oli 40 vuotta sitten. Kannattaa tulla takaisin nykypäivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parturi-kampaajana voin sanoa että kaiken olennaisen kyllä oppii motivaation omaavana oppilaana n. 1-2kk intensiivikoulutuksella. Moni maahanmuuttajakin on oppinut, ja näyttökokeen kautta saanut tutkinnon. Järjenvastaista roikottaa tällaisia ihmisiä 3v jonkun "ammattitutkinnon" perässä. Ainoa joka hyötyy on se opinahjo joka saa valtion tukia jokaisesta aktiivisesta oppilaasta. Oppilaalle tästä roikottamisesta ei ole mitään hyötyä.

Eri asia sitten jos puhutaan todella monimutkaisista aloista kuten joku neurokirurgia, jossa erilaisten lääkeaineiden, kudostyyppien, hermoratojen jne. toiminta vain on yksinkertaisesti pakko osata ennen kuin oppilasta voi päästää lähellekään asiakasta. Näissä ymmärrän sen että teoriaa harjoitellaan vuosia ja käytäntöä vuosia ennen valmistumista ammattiin.

Miten parturi-kampaaja osaa puhua neurokirurgiasta, kudostyypeistä ja hermoradoista? Vau!

Helposti, jos on käynyt lukion ja ehkäpä aihe kiinnostaa.

Huvittaa nämä duunareihin liitetyt stereotypiat. Nykyään moni sekoittaa iloisesti duunaritöitä ja korkeakouluopintoja.

No sivukommenttina täytyy sanoa että olen tuo pk jolle joku tuon älyvapaan kommentin alunperin laittoi, ja minulla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Parturikampaajaksi olen valmistunut hiusalan näyttötutkinnolla itseoppineena. Olen laaja-alaisesti kiinnostunut kaikenlaisista asioista ja teen tätä ainoastaan siksi että saa laskut maksettua ilman Kelan almuja. En näe että se määrittää minua ihmisenä, mutta surullisen moni näkee asian juuri näin.

Niitä juttuja harjoitellaan ja kerrataan, jotta ne oppii. Jos ei halua mennä pitkään koulutukseen, niin onhan niitä 1,5 vuoden aikuiskoulutuksiakin, jos AP haluaa mennä kokeilemaan, kuinka hyvin ammatissa tarpeelliset asiat oikeasti ehtii puolet lyhyemmässä ajassa oppia.

Terkuin opiskelin itse 1,5 vuoden koulutuksella ammattiini ja kadun. Työharjoittelussa kävi selväksi, että meille ei opetettu koulussa puoliakaan asioista, jotka pitäisi työssä osata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.

Se oli 40 vuotta sitten. Kannattaa tulla takaisin nykypäivään.

Nykypäivällä ei ole paljoa arvoa jos sen ainoa merkitys on siinä, että se on nykypäivää.

Suomessa koulutuspoliittiset päätköset on tehty niin, että kaikilla toisen asteen suorittaneilla on korkeakoulukelpoisuus.

Todellisuudessa ammatillisesta koulutuksesta on mahdollisuus valmistua nopeammin kuin kolmessa vuodessa, parhaimmillaan jopa parissa vuodessa tai jopa alle. Nykyään arvioidaan osaamisperusteisesti ja tämä mahdollistaa opintojen nopeamman sujuvuuden.

Olen ammatillinen opettaja ja kannustan opiskelijoita ahkerasti suorittamaan yhteisten aineiden opintonsa, niitä pitää kertyä 35 osp. Kädentaitojen opetteluun ei kulu läheskään kaikilta kolmea vuotta.

Onneksi on mahdollista opiskella ammatti osittain oppisopimuksella (saa palkkaa) ja tämä on koettu hyvänä kannustimena sekä nuorille että aikuisille. Meidän alalla voi käydä niin, että jo ensimmäisen työelämäjakson aikana yritys on valmis ottamaan opiskelijan oppisopimuskoulutukseen.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat käyvät lähipäivinä oppilaitoksessa opiskelemassa niitä taitoja joita oppisopimustyöpaikassa ei ole mahdollista oppia. 

Jos asenne, motivaatio ja halu oppia on kunnossa työllistyy eikä ammattiin valmistumiseen mene kolmea vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi on, että kun mun aikana amis kesti kolme vuotta, ja ihan turhaan. Koulupäivät oli nelisen tuntia ja yhtäkkiä tuli työharjoittelut ja ilman tottumista pari kk 8h työpäiviä. Oli siinä totuttelua, vaikka esim unirytmini oli aina tähän sopiva eikä sitä tarvinnut erikseen opetella. Tuossa iässä harmitti, kun olisi halunnut tienata jo rahaakin (maalla-asuvana ei mäkkäriin tai kauppaan päässyt töihin kulkuongelmien takia).. Toivottavasti meno muuttuisi. Parhaita olivat sikoinaan yritysten itse järjestämät kurssit ja koulutukset, sillä heillä oli motivaatio kouluttaa porukka tehokkaasti ammattitaitoiseksi. Harmi kun tämmöinen toiminta loppui joskus 80-luvulla.. Joo on oppisopimukset, mutta niihin ei pääse kuin ne, joilla on se oppisopimuspaikka valmiina

Nämä lyhyet koulupäivät ovat yksi  syy. Tosin 1980-luvullakin oli 2-3 vuotta koulua, mutta koulupäivät olivat 8x45 min.

Vielä tänäkin päivänä koulutetaan työvoimapoliittisissa koulutuksessa ammattiin muutamassa kuukaudessa. Harvemmin niihin suoraan peruskoulusta pääsee. Useimmilla koulutukseen hyväksytyillä on jo takana koulutusta tai työkokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että Michelin-kokit joutuvat käymään korkeakoulun (huom ei AMK!) ja tekemään väitöskirjan elleivät sitten ole luonnonlahjakkuuksia, onhan kokkaus tosi vaikeeta.

Kokkien pitänee osata muutakin kuin paistaa makkara uunissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllisyyttä vartenhan tuo on. Suurin osa amislaisista on kuitenkin aloittaessaan 15-16 -vuotiaita. Ei kukaan palkkaa täyspäiväisiin vakihommiin tuon ikäisiä. Parempi olla koulussa kuin vetää lonkkaa kotisohvalla syrjäytyen.

Vielä 40 vuotta sitten palkattiin yleisesti tuon ikäisiä kokopäivätyöhön. Jos vanhemmilta ihmisiltä kyselet, että koska ovat aloittaneet työuransa, niin yleisin vastaus on juuri jotain 15 vuoden luokkaa.

En kyllä usko tuota. Olin itse 40 vuotta sitten 20-vuotias enkä tuntenut ainuttakaan 15 - 16-vuotiasta kokopäivätöissä ollutta. He olivat joko lukiossa tai ammattikoulussa. Oma veljeni jätti ammattikoulun kesken ja meni 17-vuotiaana kokopäivätöihin, mutta hänkin jatkoi myöhemmin opintojaan oppisopimuksella.

Nykyään tavan varastohommiin kouluttautuminen kestää väh 2 vuotta minkä päälle vielä muutama vuosi harjoittelua, elikkä kaiken kaikkiaan melkein 5 vuotta jos haluaa varastomieheksi, voin kertoa nuo hommat oppii tekemällä vuodessa tai alle sen jos haluaa.

Suomessa työntekeminen on tehty vaikeaksi.