Ampiaisfobia pilaa elämäni
Onko kenellkään tietoa tai kokemusta ampiaisfobian hoidosta. Olen yrittänyt etsiä siihen terapiaa ym muuta mut ei näytä olevan siihen mitään.
Minulla ampiaisfobia traumaperäistä lapsuudesta, mutta traumaterapia ei tarjoa tuollaiseen hoitoa, ainakaan kunnallinen.
Mihinkään yksityisiin ei varaa ole.
Ampiaisfobiani vain pahenee vuosi vuodelta ja se kesä aikaa häiritsee todella paljon normaalia elämää.
Fobia sai alkunsa lapsuudestani, kun olin noin 4v vanha ja päälleni hyökkäsi satoja ampiaisia, joista tosin onneksi vain 13 pisti.
Iso veljeni hyppi vanhan navetan sillalla, jonka alla olikin ampiaispesä ja minä tietenkin seisoin siinä sillan vieressä, jolloin minusta tuli hyökkäyksen kohde.
Äitini kertonut tapahtumasta, sen että minulla oli vaalea pitkähihainen paita ja se oli niin täynnä ampiaisia ettei paitaa näkynyt lainkaan. Muistan tuon kauhun päivän vieläkin kuin eilisen.
Siitä päivästä lähtien olen fobiastani kärsinyt, mikä vain pahenee koko ajan.
Kesäisin kirjaimellisesti linnottaudun sisälle ja ulkona vietän hyvin vähän aikaa. Ja senkin kerran kun pihalle uskaltaudun niin eikös siihen heti joku ampiainen tule surisemaan.
Kesä aikaan käytän vain hajusteettomia kosmetiikkatuotteita ja neutraalin värisiä vaatteita, joilla pyrin minimoimaan ampiaisten "huomion", mut tämäkään ei tunnu auttavan lainkaan, kai ne jotenkin "haistaa" pelon tuottaman andrealiinin tai jotain ?!?
Olen kokeillut ampiaissyöttejä (sitä pulloa mihin tulee sisään sokeripitoista nestettä), sähköistä kärpäslätkää (mikä ei muuten toimi ampiaisiin muuten kuin että suuttuvat!), super raidia (mikä ei myöskään toimi ampiaisiin!) ym.
Kesällä en ulkoile poikani kanssa juuri lainkaan, sen hoitaa isä (siis mieheni) juuri tuon kirotun fobian takia. Mikä tietysti erkannuttaa minua perheestäni, kun muut viihtyvät ulkona.
Käytökseni muuttuu täysin kun ampainen tulee parin metrin säteelle surisemaan. Saan paniikin omaisen kohtauksen ja etsin lyhintä ja turvallisinta reittiä suojaan (eli sisälle), kuin jokin saalistajan uhmaama eläin, jolla henkiinjäämis vaisto jyrää täysin järjellisen toiminnan.
Tiedän että ampiainen on yksi miljoonasosa minun koosta ja jos se pistää niin en siihen kuole (en siis ole allerginen).
Lähi-ihmisten painostus vain pahentaa asiaa. Ja ne helkutin järkevät kommentit kuin, että: "Ei se sulle mitään tee" tai "Pysy paikoillaan" jne.
Sellainen ihminen joka ei jostain fobiasta kärsi, niin ei pysty sitä ymmärtämään.
Elämäni ja "mielenterveyteni" kärsii tästä fobiasta ja apua siihen haluaisin mutta en tiedä mistä. Olen yhden kunnallisen psykologin kanssa asiasta keskustellut ja hän ei siihen oikein osannut sanoa muuta kuin, että trauma peräistä mutta ei osannut kertoa mahdollisista hoitokeinoista ym.
Eli kysynkin nyt vielä, että onko kenelläkään vastaavasta kokemusta tai tietoa miten ja missä tätä voisi hoitaa?
Tahdon "normaalin" elämän!
Kommentit (125)
Ymmärrän sinua niin hyvin!! Minulla on aivan sama. Se saa minut välillä vihaamaan kesää.
Minulla se alkoi kun kerran 10-vuotiaana juoksin bussiin ja yhtäkkiä tunsin kamalan pistävän kivun sormessa mikä sai minut huutamaan kivusta. No se oli tietty ampiainen jota vahingossa puristin kun se oli sormeni lähellä.
Pelko ei sen jälkeen kuitenkaan ollut niin paha mutta kun sain ensimmäisen lapseni aloin pelkäämään että ampiainen pistää lasta ja viimeinen niitti oli se kun olin TALVELLA (englannissa kun asuin eli siellä on talvella suht lämmin) kaverin luona ja olin lähtemässä ja otin takkia naulakosta kunnes tunsin jäätävän piston (luulin että se pisto oli naula joka oli mennyt sormen sisälle) ja kun en nähnyt sormessa mitään niin tiesin heti että se oli ampiainen tai mehiläinen (mehiläinen se oli kun näin sen lattialla kuolleena) itkin hysteerisesti koska se sattui vielä enemmän ja en voinut ymmärtää miten TAAS sain piston ihan vahingossa tekemättä mitään.
Sen jälkeen joka kesä jos ampiainen tulee edes lähelle alan huutaa ja juosta karkuun, pahin on se jos lapsi on vaikka keinussa ja minun pitää rauhallisesti nostaa lapsi pois menen aivan jäätävään paniikkiin..! Varsinkin bussissa on aivan kamalaa jos näen ampiaisen lähestyvän rattaita on minun pakko vaikka jäädä viimeisestä bussista heti pois kun nolottaa se että pelkään ampiaisia niin hiton paljon.
3-vuotias on minun takiani alkanut pelkäämään kaikkia lentäviä ötököitä joten tunnen paljon syyllisyyttä siitä pelosta.
En uskalla edes mennä lähelle jos sellainen eksyy kotiini ja minusta tuntuu että ne aina seuraavat minua ulkona (haistaa varmaan sen pelon!!)
Myös mehiläiset aiheuttavat kauhua minussa.
Juoksen monesti jopa kärpäsiä karkuun kun luulen että se on ampiainen. Tästä kesästä on varmaan tulossa kamala ampiaiskesä 😞😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee mukaan siihen pelasta pörriäinen kampanjaan. Nyt ei saa edes miettiä mitenkään ampiaisten tappamista muuten.
Melkein arvaan että ap on jokin kovanaamaaa esittävä muuten? Olenko oikeassa, sellainen Alfa?
😂 mikä saa ihmisen ajattelemaan näin?
Jokaisella koviksella on tällaisia fobioita joita kompensoidaan alfailemalla. Niin nähty. Hirmu uhoa ja paksu nahka mutta sitten ..heheheh.
No en ainakaan minä ole mikään alfa vaan perus vellihousu ja näytän sen kyllä. Ampaiset, heinäsirkat, hämähäkit, muurahaiset jne.. ei kiitos!
Fobia ei ole kiva seuralainen, ja se voi olla todella voimakkaasti elämää rajoittava. Silti, koettakaan keksiä asiantilaan jokin muu ratkaisu, kun se ainainen tappaminen. Itse en pidä ihmisistä, mutta en silti ajattele, että olisi ok laittaa kaikki kylmäksi.
Ampiaisen pistoihin kuolee Suomessa keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa Suomessa kuolee 110 000 ihmistä muihin syihin. Eli ampiaisenpisto kuolinsyynä on 0,0009%.
Hiuslakka ja sytkäri toimii myös parhaiten ampiaisen tappamiseen (mutta en suosittele sitä sisällä, voi syntyä tulipalo)
Pelko voitetaan menemällä päin ja onnistumalla. Voit maksaa mansikoita jos joku taluttaa sinua kädestä tai kävellä ilmaiseksi itse.
Mä olen pian 45 vuotias ja minua ei ole koskaan amppari pistäny. Mun tuurista kun on kyse niin eiköhän se niin mene, että kun ekankerran napsahtaa niin käykin selville että olen allerginen niille.
Oletteko muuten huomanneet, että naisiin suhtaudutaan kuin yliherkkiin pikkuprinsessoihin kun heillä on ampiaisfobia? Ampiaisfobinen mies taas saa suurimmaksi osaksi vain pelkkää sympatiaa. Inhottavaa, miten jotkut, jotka eivät ole mistään fobiasta koskaan joutuneet kärsimään, vähättelevät toisen ihmisen fobiaa. Oksettavaa, mutta ihmisten tyhmyys ja kusípäisyys ei ikinä yllätä minua.
N20
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pian 45 vuotias ja minua ei ole koskaan amppari pistäny. Mun tuurista kun on kyse niin eiköhän se niin mene, että kun ekankerran napsahtaa niin käykin selville että olen allerginen niille.
Joopa joo. Allergiaa ei voi olla sellaiselle, mille ei ole koskaan altistunut. Yrittäkää nyt hieman lieventää hysteriaanne.
Sama homma, en käsitä koska taustalla ei edes ole mitään traumaattista kuten sinulla. Mutta koko ikäni olen hysteerisesti pelännyt ampiaisia. Kimalaiset on ihan mukavia eivätkä aiheuta samaa reaktiota, en inhoa käärmeitä tai muita ötököitä tai mitä tahansa ihmiset nyt yleensä pelkäävätkin. Pelkästään amppareita. Miksi?!
Vierailija kirjoitti:
--Ampiaisfobinen mies taas saa suurimmaksi osaksi vain pelkkää sympatiaa. --
Höpö höpö. Miesten oletetaan olevan keskimäärin "rohkeampia" kuin naisten, joten tuskin he suurta ihailua ötökkäkammolla osakseen saavat. Mutta uhriutukaa toki vapaasti kaikesta, mistä mieli tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
--Ampiaisfobinen mies taas saa suurimmaksi osaksi vain pelkkää sympatiaa. --
Höpö höpö. Miesten oletetaan olevan keskimäärin "rohkeampia" kuin naisten, joten tuskin he suurta ihailua ötökkäkammolla osakseen saavat. Mutta uhriutukaa toki vapaasti kaikesta, mistä mieli tekee.
Pahoittelut: ei ollut tarkoitus loukata kommentillani ketään, oma kokemukseni vain on ollut tällainen. Suunnilleen niin, että keski-ikäiset naiset vähättelee fobiaani ja kuitenkin nämä samat naiset pitää miehen fobiaa ”söpönä”. Anteeksi yleistyksestä, kerroin vain omasta kokemuksestani.
N20
Joo sama täällä että ampiaiset ja paarmat pilaa kesän. Samoin muurahaiset kun nekin puree kipeästi. Mehiläisten kanssa ole nyt koittanut ystävystyä kun nehän on oikeasti aika suloisia palleroita eivätkä pistä niin herkästi. Mutta ampiainen pistää vaikkei sille tekisi mitään. Kerran näin kun ampiaiset söi jotain kalanraatoa ja alkoi enempi inhottamaan koko otukset. Haluaisin listiä kaikki ampparit ja paarmat ja murkut. Jos amppari eksyy sisälle niin suihkutan sitä hiuslakalla että se on aivan kohmeessa ja äkkiä henki pois vaikka kengällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pian 45 vuotias ja minua ei ole koskaan amppari pistäny. Mun tuurista kun on kyse niin eiköhän se niin mene, että kun ekankerran napsahtaa niin käykin selville että olen allerginen niille.
Joopa joo. Allergiaa ei voi olla sellaiselle, mille ei ole koskaan altistunut. Yrittäkää nyt hieman lieventää hysteriaanne.
Jos yhden kerran on pistänyt eikä mitään erikoista ilmennyt niin toisella kerralla voi tulla.
Täällä niin kovasti syytetään ampiaisia aggressiiviseksi, että pistävät vaikkei tee mitään. Jännä ettei minua ole pistänyt ikinä, kun en ole mennyt härnäämään niitä.
Itselläkin lievä ampiaisfobia. Lapsena pelkäsin uimista, koska isoveli peloitteli "vesiampiaisilla" jotka elävät vedessä ja pistävät ärhäkästi. Raukkana en tiennyt, ettei näitä oikeasti ole.
Elä sie pimppareita pelkää.
Heilutat risua ja hojet"mene pois paha henki",ni kyllä ne siitä hävijää!
Älkää ainakaan tappako näitä elämälle tärkeitä pörriäisiä!! Jos ette pysty järkiperäistämään pelkoanne kokeilkaa vaikka hypnoosia.( tai se siedätyshoito)
Voin samaistua jonkin verran! Henkilökohtaisesti en edes tiedä mikä tämä aloitti, joskus pienenä nappasin sisältä ampiaiset lasilla ja postikortilla ja päästin ulos. Uskalsin mennä niitä lähelle. Pari ampiaista minua on joskus yksittäin pistänyt eikä pelko alkanut siitäkään. Eihän se satu edes.
Pikkuhiljaa sitten olen kuitenkin alkanut pelkäämään ampiaisia ja mehiläisiä. Saatan herätä kesken unien lämpöpatterin suhinaan ja pelästyä, että makuuhuoneessa olisi ampiainen. Jos puusta lennähtää lehti pelästyn sitäkin, vaikka se olisikin selkeästi liian iso lehti. Hävettää.
Minulla ei ole mitään vinkkejä, mutta ehkä tämä toimii vertaistukena. Et ole yksin pelkosi kanssa.