Miksi niin monet nuoriso-ohjaajat ovat itsekin teinin tasolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti halveksutte nuoriso-ohjaajia? Nuoriso-ohjaajat tekee tärkeää työtä, auttavat mm. syrjäytyneitä nuoria saamaan takaisin elämästä kiinni ja nimenomaan ohjaavat, antavat myös kasvatuksellisia neuvoja jos vanhemmista ei ole sitä tekemään!

Ja jotkut jaksaa aina lässyttää, että hei se on vaan amis tai käynyt amk, että ei voi kauhalla älykkyyttä vaatia jos lusikalla on annettu, miksi te ette voisi tajuta että ihmiset päätyy sille alalle mistä tykkäävät, ei se tarkoita sitä etteikö nuoriso-ohjaaja voisi olla älykäs, hän vaan tykkää tehdä työtä nuorten parissa ja on siksi valinnut tämän alan...

Luitko ketjua ollenkaan ajatuksen kanssa? Suurimmassa osassa viesteistä ei ole halveksuttu nuoriso-ohjaajia ammattikuntana vaan kerrottu havaintoja siitä, miten epäkypsiä ihmisiä alalla on töissä. Nuoriso-ohjaajat sinänsä tekevät tärkeää työtä ja monesti ohjaaja on ensimmäinen tai jopa ainoa aikuinen, jonka puoleen nuori pystyy kääntymään.

Itse alaa opiskelleena ja sillä työskennelleenä on minunkin pakko todeta, että alalla on liikaa näitä omasta mielestään nuorekkaita ihmisiä, jotka eivät mm. osaa kuunnella toista tai sopeuttaa omaa käytöstään tilanteen mukaan. Vaikuttaa siltä, että alaa vaivaa sama vitsaus kuin hoitoalaakin: ne empaattiset, nuorten kanssa toimeen tulevat ja aidosti toisen kohtaamiseen pystyvät savustetaan pois "vahvojen persoonien" tieltä. Ääritapauksessa eräs nuorisotyöntekijä on ollut niin aggressiivinen ja törkeä jopa nuoria kohtaan, että osa nuorista ei halua enää osallistua mihinkään juttuun, jota tämä kyseinen työntekijä on vetämässä.

Jo ekalla sivulla moititaan ohjaajien alhaista koulutusta, joka on "vain" ammattikoulu tai amk.

Eli halutaanko nuoriso-ohjaajan pätevyydeksi maisteri, vai miten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti halveksutte nuoriso-ohjaajia? Nuoriso-ohjaajat tekee tärkeää työtä, auttavat mm. syrjäytyneitä nuoria saamaan takaisin elämästä kiinni ja nimenomaan ohjaavat, antavat myös kasvatuksellisia neuvoja jos vanhemmista ei ole sitä tekemään!

Ja jotkut jaksaa aina lässyttää, että hei se on vaan amis tai käynyt amk, että ei voi kauhalla älykkyyttä vaatia jos lusikalla on annettu, miksi te ette voisi tajuta että ihmiset päätyy sille alalle mistä tykkäävät, ei se tarkoita sitä etteikö nuoriso-ohjaaja voisi olla älykäs, hän vaan tykkää tehdä työtä nuorten parissa ja on siksi valinnut tämän alan...

Luitko ketjua ollenkaan ajatuksen kanssa? Suurimmassa osassa viesteistä ei ole halveksuttu nuoriso-ohjaajia ammattikuntana vaan kerrottu havaintoja siitä, miten epäkypsiä ihmisiä alalla on töissä. Nuoriso-ohjaajat sinänsä tekevät tärkeää työtä ja monesti ohjaaja on ensimmäinen tai jopa ainoa aikuinen, jonka puoleen nuori pystyy kääntymään.

Itse alaa opiskelleena ja sillä työskennelleenä on minunkin pakko todeta, että alalla on liikaa näitä omasta mielestään nuorekkaita ihmisiä, jotka eivät mm. osaa kuunnella toista tai sopeuttaa omaa käytöstään tilanteen mukaan. Vaikuttaa siltä, että alaa vaivaa sama vitsaus kuin hoitoalaakin: ne empaattiset, nuorten kanssa toimeen tulevat ja aidosti toisen kohtaamiseen pystyvät savustetaan pois "vahvojen persoonien" tieltä. Ääritapauksessa eräs nuorisotyöntekijä on ollut niin aggressiivinen ja törkeä jopa nuoria kohtaan, että osa nuorista ei halua enää osallistua mihinkään juttuun, jota tämä kyseinen työntekijä on vetämässä.

Jo ekalla sivulla moititaan ohjaajien alhaista koulutusta, joka on "vain" ammattikoulu tai amk.

Eli halutaanko nuoriso-ohjaajan pätevyydeksi maisteri, vai miten on?

Ammattikoulu- ja amk-tutkintoja mollataan tällä palstalla lähes joka ketjussa. Ei liity mitenkään yksinomaan nuoriso-ohjaajiin. Enkä ole koskaan törmännyt vastaavanlaiseen amis- ja AMK-vihaan missään muualla kuin tällä palstalla.

Kunnilla on näin, mielestäni seurakunnalla on aika järkeviä ohjaajia...

Työ on tärkeää, mutta alalle hakeutuu vääränlaisia ihmisiä kuten hoitoalalle yleensä.

Täälläkin nuorisotyö on vahvasti politisoitunutta ja yksi käyttää asemaansa hyväksi ja käännyttää muita kommunisteiksi, ei voi muuta kuin silmiään pyöritellä koko touhulle. Tämä ohjaaja ei muuten koskaan tervehdi väärän puolueen edustajia, edes meitä nuoria. Sydämen sivistystä kerrakseen. :)

Olen myös pannut merkille, että harva osaa kirjoittaa.

Eivätkö ne olekin yleensä lähihoitajia? Stereotypiat pitää paikkansa siis...

Näkisitte minkälaista väkeä erään paikkakunnan katkolla on töissä. Siellä ei tiedä kuka on potilas ja kuka työntekijä.

Olin kerran eräässä tapahtumassa ja siellä oli alan opiskelija, oli lähes mykkä ja sosiaaliset taidot 0. Sairaalassa myös hoiva-avustajat olleet sosiaalisesti kömpelöitä ja hiljaisia ikävällä tavalla.

Noh, omana aikanani opiskellessani koulussa olivat kaikki opiskelijat pääsääntöisesti täyspäisiä, tavallisia nuoria, mutta huomasin itsekin harjoitteluissa nuorisotiloilla, että nuoriso-ohjaajien joukossa oli merkittävä osuus (päihde) ongelmaisia- usein miehiä ja yleensä vielä koulutamattomia.

Mutta rehellisesti, jokaisella alalla on omat stereotypiset vikatikkinsä, eli ihmisiä jotka eivät sovellu alalle.

Mitä tulee tuohon teinin tasolla olemiseen, tuli mieleen, kun olin nuorisotiloilla 2000-luvun puolella ja yksi tyttö sanoi kaverille, että haluaa aikuisena ohjaajaksi, koska siinä ei tarvitse tehdä mitään. Varmaan jollain aikuisillakin on tuollainen ajatus.

Tässä on vielä yhteenveto eri ns.nuorisoalan ammateista ja tutkinnoista:

-nuoriso- ja yhteisöohjaaja (ennen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja): ammattiopistotutkinto, josta on ajan kanssa hieman karsittu nuorisopuolen sisältöä ja lisätty mm.mahdollisuus vanhustyöaiheisiin opintojaksoihin. Lisäksi koulukohtaisesti on mm.kirkollista painotusta.

-yhteisöpedagogi AMK (käytännössä päivitetty versio entisajan nuoriso-ohjaajan tutkinnosta: sekatutkinto, jonka voi nykyään päivittää sosionomin tutkinnoksi. Ei anna mitään virkapätevyyttä toisin kuin sosionomin tutkinto. Tällä pääsee myös nuoriso-ohjaajaksi, joka ei siis ole virkatyö)

-yhteisöpedagogi, kirkon nuorisotyö, AMK (tämä voi olla sosionomi- tai yhteisöpedagogitutkinto, mutta molemmista valmistuu kirkon nuorisotyön ohjaajaksi, joka on siis virkatutkinto, vaikka myös muodollisesti epäpäteviä voi seurakunnissa olla. Tätä voi pitää parempana kuin tavallista YP-tutkintoa siinä mielessä, että valmistaa virkaan ja opinnoissa ei hajaannuta niin monelle alueelle, vaan kirkolliseen osaamiseen on todella panostettu)

-nuorisotutkimus, yliopisto (tämä liittyy enää kaukaisesti aiheeseen, mutta tämä on käytännössä sosiologiaa, jota voi opiskella Tampereella muistaakseni. Voi päästä järjestöhommaan tai muuhun vastaavaan)

Arvasin, että Mies29+++++ löytyy tästä keskustelusta. P-fiilit yleensä hakeutuvat alalle...

Se on tämän  vihervassari politiikan ja sukupuolettomien oletettujen ansiota.

Opiskelin alaa, jossa voi suuntautua myös nuorisotyöhön ja paljon tuli niitä ympyröitä nähtyäkin. En tuntenut kuuluvani ollenkaan porukkaan, nuorisotyöntekijät todellakin tuntuvat olevan samalla tasolla teinien kanssa ja siksi viihtyvätkin työssään. Itse en valmistumisen jälkeen ole tehnyt kyseisellä alalla töitä ihan omasta tahdosta

Koska osa heistä on pedofiilejä. Osaavat mennä teinin tasolle.

Paras nuoriso-ohjaaja on poliisin Nokialainen.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelin aikoinaan kirkossa ja nuokkarien kanssa. Mentaliteetti oli se, että he tietävät nuorten asiat parhaiten ja ovat parhaita ammattilaisia nuorten kanssa. Muiden ammattiryhmien edustajat eivät tajua nuoria. Sinänsä oli myös mielenkiintoista, että lähes kaikki nuokkarit olivat lapsettomia, mutta esimerkiksi työkaverina ollut teini-ikäisten äiti "ei tajua teineistä mitään, koska ei ole nuokkarin kokemusta ja osaamista".

Usein järki näytti loistavan poissaolollaan, kun nuokkarit suunnitteli toimintaa. Nuokkarit halusivat keksiä kaikkea mielestään "siistiä" ja aina sai olla muistuttamassa, että laki ja erilaiset säädökset rajaa/asettaa reunaehtoja alaikäisten kanssa tehtäviin asioihin aika paljon ja näissä saa olla todella tarkkana. Sitten kun mokia sattui, niin oltiin "oho, sattuuhan sitä, ei tähän mokaan maailma kaadu".🤦‍♀️

Kuulostaapa tutulta. Juuri tuo, että nuoriso-ohjaajat oikein alleviivaavat sitä omaa näkemystään ja kokemustaan sekä sitä, että he tietävät, mitä nuoret tarvitsevat ja mikä on heille parhaaksi. Sitten ne heidän suunnittelemansa hienot toiminnot olivat aina joko sellaisia, joihin kukaan nuori ei halunnut lähteä mukaan (mallia WoW-jonnet haluttiin yhteispatikkaretkelle kehitysvammaisten päivätoimintaporukan kanssa) tai sellaisia, joissa oli noita turvallisuus-, yms. riskejä tai jotka olisivat tulleet suhteessa ihan liian kalliiksi. Räikein tapaus oli sellainen, jossa eräs nuorisotyöntekijä omien toimenpiteidensä seurauksena vaaransi nuorten turvallisuuden eräässä ohjaustilanteessa. Ei kai saanut edes varoitusta, koska tuntee oikeat ihmiset ja osaa esittää hyvää tyyppiä näille oikeille tahoille.

Helppoa työtä jossa älyä ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin alaa, jossa voi suuntautua myös nuorisotyöhön ja paljon tuli niitä ympyröitä nähtyäkin. En tuntenut kuuluvani ollenkaan porukkaan, nuorisotyöntekijät todellakin tuntuvat olevan samalla tasolla teinien kanssa ja siksi viihtyvätkin työssään. Itse en valmistumisen jälkeen ole tehnyt kyseisellä alalla töitä ihan omasta tahdosta

Nuorisotyö on 1800-luvun aikoihin määritelty muista tahoista erilliseksi siten, että sen tarkoitus on järjestää tekemistä nuorille nuorten omilla ehdoilla ja sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Tosin tässä on pientä hämäryyttä esim.etsivän nuorisotyön suhteen, jonka voi katsoa patistavan tietynlaiseen kansalaisuuteen ja jos joitakin historiallisia uutisia lukee, niin joissakin kunnissa johtava taho on antanut hieman tökerösti saneltuja kannanottoja tähän liittyen. Patistamista varten on jo joka tapauksessa olemassa työ- ja elinkeinoministeriön viranomainen.

Monet muut ammattilaiset ovat suhteessa asiakkaaseen enemmänkin norsunluutornissa ja heidän kanssa voi keskustella hyvin rajallisesti eri asioista, kun taas nuorisotyössä suhde on vähemmän muodollinen ja rooliin liittyy samanaikaisesti erilaisia paineita. Tämä voi olla samanaikaisesti hyvä ja huono asia, koska jotkut voivat tulkita tämän niin, ettei työntekijänä tarvitse omata älyllistä uteliaisuutta, oma-aloitteisuutta tai voi aina vain sanoa "mene X auttajalle" jos ei tiedä jostain jotain, kun taas toiset voivat ottaa nähdä tehtävän siten, että ovat samaan aikaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, pappi, urheiluvalmentaja jne. asiakkaalle, vaikka ihan noinkaan asia ei tietysti ole, mutta käytännössä ihan mikä tahansa noihin tai muihin aloihin liittyvä asia tai ongelma voi tulla puheeksi ja silloin on hyvä jos nuorisotyöntekijällä on edes vähän enemmän hajua noista asioista kuin rivikansalaisella. Kaikilla ei tietysti tarvitse olla sama osaamisprofiili samalla työpaikalla, vaan jos joku haluaa keskustella vaikka harrastuksesta X, voi olla että sieltä löytyy joku, joka on harrastanut juuri sitä X:ää.

Vierailija kirjoitti:

Helppoa työtä jossa älyä ei tarvita.

Sitä sosiaalista älyä tarvittaisiin kyllä mutta kun sitä ei kaikilta alan ammattilaisilta tunnu löytyvän. Helppouskin ehkä vähän niin ja näin, toki se on sitä silloin, jos haluaa rajata työnkuvansa biljardinpeluuseen nuokkarilla. Mutta nuoriso-ohjaajalle saatetaan tulla avautumaan kipeistäkin asioista ja silloin ei enää pelkkä nuorekkuus tai lupsakat bilismatsit riitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kunnilla on näin, mielestäni seurakunnalla on aika järkeviä ohjaajia...

Olen ikuisesti kiitollinen seurakunnan ihmisille siitä vastaanotosta, minkä sain hyvin nuorena, kun sosiaaliset taitoni olivat paljon huonommat kuin nyt. 

En ole varsinaisesti uskovainen, mutta uskon että tämä johtuu osin siitä, että seurakunnan koulutus on vaativampaa eikä samalla tavalla trendejä ja perinteistä seksikkyyttä ja karismaa painostavaa.