Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuolema
28.05.2020 |
Miten selviäisitte puolisonne äkillisestä kuolemasta, oletteko koskaan miettineet.. Toki ensin tulee mieleen taloudelliset asiat mutta entä kaikki muu. Kun yhtäkkiä rakas ihminen joka on tässä läsnä onkin yhtäkkiä eloton eikä enää herää. Ja siinä se, sitä rakasta ihmistä ei enää ole, on vain vainaja, ruumis, kuolinpesä. Ja sillä pitää mennä ja hoitaa asiat joita riittää, ei siinä kysytä jaksatko ja miten voit. Selviät miten selviät, sen näkee sitten.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua on se että ihminen pystyy ihme asioihin kun on pakko, kokemusta siitä on. Toki sitä ihmettelee onko ne kaikki asiat pakko hoitaa niin nopeasti ihmisen kuoleman jälkeen, et edes kerkeä ymmärtää että toinen sinulle rakas ihminen on kuollut ja joudut hoitamaan asioita niin monessa virastossa ja vaikka missä, jotka kaikki vaativat niin monia papereita. Olen itsekin sitä mieltä että toisaalta kuolemaa ei ole, ihminen elää jossain eri olomuodossa, mutta omassa rakkaan surussa se ajatus ei pysty lohduttamaan kuin osin, varsinkin kun mitään hyvästejä ei kerennyt jättämään.
Minullekin tuli mieleen onko tappanut jonkun ja ihmettelee miten niin kävi.
Mutsi menehtyi maaliskuussa, heti aloitin hautajaisjärjestelyt ja perunkirjoituksen, nyt alkaa olla valmista. Edesmeno oli pitkän sairauden odotettu lopputulos, joten ei varsinaisesti järkyttänyt, lähinnä helpotti, useastakin syystä.
M53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi kannustaisinkin kaikkia puhumaan kuolemasta.
Itsellä loppui kuoleman pelko, kun luin kuolemanrajakokemuksista. Haluan uskoa niihin ja siihen, että kuollessaan henki siirtyy sinne parempaan paikkaan ja edesmenneet läheiset näkee siellä jossakkin.
Pakkohan se on. Ihminen selviää vielä pahemmistakin asioista kun ei ole vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ihmiset, tiedän kyllä mikä tämä palsta on, mutta silti. Ettekö te tiedä että ihmisiä kuolee äkkikuoleman kautta koko ajan, sydänperäiset kuolemat yksi suurimmista syistä. Jos ja kun jaksatte ja haluatte vitsailla asialla, ette ole näköjään kokeneet oikeasti rakkaan ihmisen äkkikuolemaa, ja hyvä teille. Sitä en haluaisi pahimillekkaan viholliselleni. Siitä olen surullinen ettette ole myöskään kokeneet oikeaa rakkautta, sen menettäminen on myös asia mitä ette tule kokemaan
Komppaan edellistä ja rakkaani äkkikuoleman kohdanneena voin sanoa sen ettei sitä pysty mitenkään sanoin kuvaamaan. Se rakkaan ihmisen äkillinen totaalinen katoaminen, kun olet siinä rakkaan ihmisen ruumiin vierellä, sitä ei voi sanoin kuvailla, vartalo/ ruumis on siinä ja istut siinä vierellä ja kosketat mutta ei häntä enää ole. Hyvä teille jos että sitä joudu koskaan kokemaan, mutta antakaa jotain rauhaa heille ketkä sen joutuvat käymään läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunneasiat ja käytännön asiat on eri asioita. Tunneasiat kukin käsittelee tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nyt jos ei milloin luovutan viimeisenikin uskoni tämän palstan inhimillisyyteen ja siihen, että täältä koskaan saisi mitään apua mihinkään. Onnea teille elämäänne, jos tämä sitä on. Täältä ei loydy mitään inhimillisyyyyttä, tukea oikeisiin ongelmiin, oikeaan elämään. Tiedän kyllä oikeat palstat itselleni ja ja siellä voin ihan hyvin olla ja saan sieltä tukea. Oli kyllä erittäin mielenkiintoista nähdä reagointi täällä, onnea teille negatiiviisesti vastanneille elämäänne, sitä tulette tarvitsemaan.
Alue: Aihe vapaa
Ihminen pystyy ihme asioihin kun on pakko. Tiedän että kuulee ja näkee minut, se auttaisi. Kuolemaa ei ole. Tietäisin että hänen on hyvä.