Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Sitten monilla oli karjaa ja kotieläimiä, niin niitä ei voi jättää ilman hoitoa noin vain ja lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelen lukeneeni, että Charles ei lopulta ikinä onnistunut viljelyssä ja lopulta perheen naiset vaativat, että he muuttavat kaupunkiasuntoon. Charlesin terveys oli myös heikentynyt eikä olisi enää maatilahommissa pärjännyt.
Onko niin, että oikeassa elämässä heillä oli de smetissä sekä uudistila että kaupunkiasunto?
Hylkäsivätkö siis vanhemmiten uusia tilansa ja muuttivat saman kaupungin kaupunkiasuntoon.
Juu, kaupunkiasunto oli ja jättivät viljelyn kokonaan muutettuaan kaupunkiasuntoon pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisyyspäivä oli äklö.
Venäläinen perhe vaan ylistää Amerikkaa, kun kaikki on silti hienosti, vaikka he menettävätkin tilansa. On niin ihanaa, kun kaikille on koulu, kun Venäjällä ei. Ja kuulemma verorahat menevät Venäjällä vain tsaarille, kun taas Amerikassa verorahoilla tehdään teitä. (vaikka juuri verojen takia he menettivät sen tilansa.)
Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään ja jopa täällä sai käydä ilmaiseksi kansakoulua.
Tuo jakso kertoo Amerikan sadannesra itsenäisyyspäivästä ja mietin, että esitettiinköhän se ensimmäistä kertaa Amerikassa 200:ntena itsenäisyyspäivänä.
Suomi toki kuului Venäjän alaisuuteen, mutta oli autonominen suuriruhtinaskunta. Moni asia oli toisin kuin Venäjällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi Laura ollut kiinnostunut enempää Auttamaan sokeaa Maryä?
Ei käynyt edes tapaamassa moneen vuoteen. Mary jäi elelemään vanhempiensa talouteen ja niiden kuoltua carrie huolehti.
Laura asui toisella puolella maata ja hänellä oli ainakin avioliiton alkuvuosina paljon talousvaikeuksia. Carriella oli suuri rooli perheen elatuksessa.
Laura eli jokseenkin köyhänä ennenkuin Pieni talo suuressa metsässä julkaistiin ja rupesi käymään kaupaksi.
Tytär Rose oli jo menestynyt lehtinaisena ja kirjoittajana ja auttoi äitiään taloudellisesti.
Tuli muuten mieleen miten jääräpäinen Laura oli heidän asuessaan maaperältään köyhällä Rocky Ridge farmillaan Mansfieldissa: "Teimme paljon työtä mutta se ei vahingoittanut meitä". Ei kai, mutta aliravitsemuksesta he kärsivät, kaikilta lähti hampaat ja tyttären ja äidin välit olivat huonot.
Tästä taisin jo mainitakin.
Et ole maininnut mitenkään liikaa. Minusta on tosi kiinnostava ristiriita kirjojen lämpimän perheidyllin ja Lauran tyttären kokemusten välillä. Oliko niin, että Rose-tytär koki, ettei vanhemmat osoittaneet välittämistä tytärtään kohtaan?
Miksi Laura ja Almanzo jatkoivat kannattamatonta maanviljelyä? Eivätkö keksineet tai halunneet muuta?
Olen ajatellut näin, että Laura ja Almanzo olivat eräänlaisia aikansa "hippejä". En tiedä onko vertaus osuva mutta Laurahan halusi, että kaikki mitä he tarvitsevat elämiseen, pitäisi löytyä omalta maatilalta ja Rocky Ridgessa piti olla sitä.
Ei kuitenkaan löytynyt vaikka heillä oli kokemusta farmilla työskentelyyn.
En tiedä vainosiko jatkuva huono tuuri Ingallseja ja Ingalls-Wildereja: Luonnon katastrofit, huonosti palkatut hajanaiset työpaikat ja yleinen työllisyystilanne.
Toisaalta meillä Suomessa oli yhtä köyhiä pienviljelijäperheitä, jolloin yleensä isät joutuivat käymään hanttihommissa ja tekemään mitä sattuivat saamaan vieläpä kaukana kotoa.
Joku tuolla aiemmin ihmetteli mikä sähläri Charles Ingalls oli, kun ei hänen hommansa koskaan oikein onnistuneet. Ehkäpä syy on em. ja/tai Charles oli levoton pysymään paikoillaan. Laura ymmärsi isää, hänkin olisi halunnut pakata huushollin vankkureille ja lähteä ...lähteä jonnekin. Charleshan oli kuitenkin melko taitava tekemään sitä, mihin hän kerran päätäytyi.
Kun Laura sitten perusti oman perheensä, isä Ingalls varmaan jo väsyi Maryn sairaudenkin vuoksi kiertelemiseen ja he jäivät de Smetiin.
Charles kuoli verrattain varhain, 66-vuotiaana.
Lauran ja hänen lapsuuden perheensä sekä hänen oman perheensä tarina on sarja huonoa onnea, luonnon mullistuksia, sairauksia, huonoja työllistymistilanteita sekä perheen päävoimien levottomuutta, turhaa voimien tuhlausta, siis erittäin inhimillinen katsaus eräästä perheestä.
Itse ajattelen näin, että Lauran tytär Rose oli oikeastaan ensimmäinen realisti, vipuvarsi, joka kampesi äitinsä loppumattomasta köyhyydestä. Millä hinnalla, saamme vain arvailla. Laurahan otti kaiken kunnian itselleen.
Kirjoista saa kuvan lämpimästä perheidyllistä vaikeuksien keskellä. Siksi onkin kummallista, miten erilainen oli Lauran oma perhe-elämä naimisiinmenoon jälkeen. Rose-tytär eli omien sanojensa mukaan onnettoman lapsuuden eikä Laurasta tule kovin lämmintä vaikutelmaa.
Sekin on outoa, miten vähän Laura enää näki siskojaan, vaikka välimatka toki saattoi olla silloin heille liikaa.
Laura Ingalls ei tainnut olla kovinkaan äidillinen sillä tavalla, että olisi kovin lämmintä perhe-elämää edes halunnut. Ja kovaahan se elämä on ollut.
Hänen lapsuudessaan kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä, aina oli mahdollisuus johonkin.
Rosella ei ollut samanlaista yhteisöä eikä sisaruksia.
Kun luin kirjan "Neljä ensimmäistä vuotta", niin minulle tuli olo, että perheen emännän ja äidin rooli ja vastuu tuli Lauralle täysin yllätyksenä ja vastenmielisenä sellaisena. Kohtaus, jossa Laura heti avioiduttuaan joutuu aloittaamaan jokapäiväisen ruuanlaiton miehelleen ja työväelle oli kuin kertaheitolla herätys lapsuuden unesta painajaismaiseen aikuisuuteen ja vastuuseen. Luulen, että Laura ei halunnut vastuuta. Oliko hän itsekäs, narsisti, lapsellinen, sosiopaatti vai mikä, sitä en tiedä. Mutta perheihmisen kuvaa hänestä ei koskaan saanut kirjojen perusteella. En usko, että hän halusi ensimmäistäkään lasta, vaan nekin tulivat pakollisena yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisyyspäivä oli äklö.
Venäläinen perhe vaan ylistää Amerikkaa, kun kaikki on silti hienosti, vaikka he menettävätkin tilansa. On niin ihanaa, kun kaikille on koulu, kun Venäjällä ei. Ja kuulemma verorahat menevät Venäjällä vain tsaarille, kun taas Amerikassa verorahoilla tehdään teitä. (vaikka juuri verojen takia he menettivät sen tilansa.)
Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään ja jopa täällä sai käydä ilmaiseksi kansakoulua.
Tuo jakso kertoo Amerikan sadannesra itsenäisyyspäivästä ja mietin, että esitettiinköhän se ensimmäistä kertaa Amerikassa 200:ntena itsenäisyyspäivänä.
Suomi toki kuului Venäjän alaisuuteen, mutta oli autonominen suuriruhtinaskunta. Moni asia oli toisin kuin Venäjällä.
Ohis: Mun isoisän isoisä oli noin vuonna 1850 suomeen komennettu (pakotettu) venäläinen sotilas.
Suku kirjoissa sanotaan, että sotilaan hän osasi lukea ja kirjoittaa ja laskea, mikä ei ollut itsestään selvää tuohon aikaan. Hänen tänne tulos jälkeen syntyneet lapsensa kävivät itsestään selvästi koulua, venäläistä koulua Suomessa. Nyt tulin epävarmaksi, kävivätkö myös tytöt sitä koulua vai vaan perheen pojat. Suku kirjoissa kerrotaan ehkä sattumoisin ensin syntyneiden neljän pojan koulunkäynnistä. Myöhemmin syntyi tyttöjäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi Laura ollut kiinnostunut enempää Auttamaan sokeaa Maryä?
Ei käynyt edes tapaamassa moneen vuoteen. Mary jäi elelemään vanhempiensa talouteen ja niiden kuoltua carrie huolehti.
Laura asui toisella puolella maata ja hänellä oli ainakin avioliiton alkuvuosina paljon talousvaikeuksia. Carriella oli suuri rooli perheen elatuksessa.
Laura eli jokseenkin köyhänä ennenkuin Pieni talo suuressa metsässä julkaistiin ja rupesi käymään kaupaksi.
Tytär Rose oli jo menestynyt lehtinaisena ja kirjoittajana ja auttoi äitiään taloudellisesti.
Tuli muuten mieleen miten jääräpäinen Laura oli heidän asuessaan maaperältään köyhällä Rocky Ridge farmillaan Mansfieldissa: "Teimme paljon työtä mutta se ei vahingoittanut meitä". Ei kai, mutta aliravitsemuksesta he kärsivät, kaikilta lähti hampaat ja tyttären ja äidin välit olivat huonot.
Tästä taisin jo mainitakin.
Et ole maininnut mitenkään liikaa. Minusta on tosi kiinnostava ristiriita kirjojen lämpimän perheidyllin ja Lauran tyttären kokemusten välillä. Oliko niin, että Rose-tytär koki, ettei vanhemmat osoittaneet välittämistä tytärtään kohtaan?
Miksi Laura ja Almanzo jatkoivat kannattamatonta maanviljelyä? Eivätkö keksineet tai halunneet muuta?
Olen ajatellut näin, että Laura ja Almanzo olivat eräänlaisia aikansa "hippejä". En tiedä onko vertaus osuva mutta Laurahan halusi, että kaikki mitä he tarvitsevat elämiseen, pitäisi löytyä omalta maatilalta ja Rocky Ridgessa piti olla sitä.
Ei kuitenkaan löytynyt vaikka heillä oli kokemusta farmilla työskentelyyn.
En tiedä vainosiko jatkuva huono tuuri Ingallseja ja Ingalls-Wildereja: Luonnon katastrofit, huonosti palkatut hajanaiset työpaikat ja yleinen työllisyystilanne.
Toisaalta meillä Suomessa oli yhtä köyhiä pienviljelijäperheitä, jolloin yleensä isät joutuivat käymään hanttihommissa ja tekemään mitä sattuivat saamaan vieläpä kaukana kotoa.
Joku tuolla aiemmin ihmetteli mikä sähläri Charles Ingalls oli, kun ei hänen hommansa koskaan oikein onnistuneet. Ehkäpä syy on em. ja/tai Charles oli levoton pysymään paikoillaan. Laura ymmärsi isää, hänkin olisi halunnut pakata huushollin vankkureille ja lähteä ...lähteä jonnekin. Charleshan oli kuitenkin melko taitava tekemään sitä, mihin hän kerran päätäytyi.
Kun Laura sitten perusti oman perheensä, isä Ingalls varmaan jo väsyi Maryn sairaudenkin vuoksi kiertelemiseen ja he jäivät de Smetiin.
Charles kuoli verrattain varhain, 66-vuotiaana.
Lauran ja hänen lapsuuden perheensä sekä hänen oman perheensä tarina on sarja huonoa onnea, luonnon mullistuksia, sairauksia, huonoja työllistymistilanteita sekä perheen päävoimien levottomuutta, turhaa voimien tuhlausta, siis erittäin inhimillinen katsaus eräästä perheestä.
Itse ajattelen näin, että Lauran tytär Rose oli oikeastaan ensimmäinen realisti, vipuvarsi, joka kampesi äitinsä loppumattomasta köyhyydestä. Millä hinnalla, saamme vain arvailla. Laurahan otti kaiken kunnian itselleen.
Kirjoista saa kuvan lämpimästä perheidyllistä vaikeuksien keskellä. Siksi onkin kummallista, miten erilainen oli Lauran oma perhe-elämä naimisiinmenoon jälkeen. Rose-tytär eli omien sanojensa mukaan onnettoman lapsuuden eikä Laurasta tule kovin lämmintä vaikutelmaa.
Sekin on outoa, miten vähän Laura enää näki siskojaan, vaikka välimatka toki saattoi olla silloin heille liikaa.
Laura Ingalls ei tainnut olla kovinkaan äidillinen sillä tavalla, että olisi kovin lämmintä perhe-elämää edes halunnut. Ja kovaahan se elämä on ollut.
Hänen lapsuudessaan kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä, aina oli mahdollisuus johonkin.
Rosella ei ollut samanlaista yhteisöä eikä sisaruksia.Kun luin kirjan "Neljä ensimmäistä vuotta", niin minulle tuli olo, että perheen emännän ja äidin rooli ja vastuu tuli Lauralle täysin yllätyksenä ja vastenmielisenä sellaisena. Kohtaus, jossa Laura heti avioiduttuaan joutuu aloittaamaan jokapäiväisen ruuanlaiton miehelleen ja työväelle oli kuin kertaheitolla herätys lapsuuden unesta painajaismaiseen aikuisuuteen ja vastuuseen. Luulen, että Laura ei halunnut vastuuta. Oliko hän itsekäs, narsisti, lapsellinen, sosiopaatti vai mikä, sitä en tiedä. Mutta perheihmisen kuvaa hänestä ei koskaan saanut kirjojen perusteella. En usko, että hän halusi ensimmäistäkään lasta, vaan nekin tulivat pakollisena yllätyksenä.
Lauran tytär ehkä laittoi kirjoittajaksi Lauran siksi, että kirja myisi paremmin, kun kirjoittaja olisi itse kaiken kokenut.
Ehkä Laura vaan meni liian nuoren naimisiin. Siksi ei osannut olla perheenäiti, kun ei ollut vielä valmis. Nuoruus jäi kesken. Ehkä?
Myös Rosea on kuvattu vaativaksi persoonaksi ja lapsuuskuvaukset voi olla värittyneitä. Lauralla ei ollut helppoa ja avioliiton alkuun kasautui harvinaisen paljon vaikeuksia katovuosista lapsen kuolemaan ja talokin paloi. Almanzo kärsi osittaisestä halvauksesta.
Laura kaipasi Missouriin muuton jälkeen varmasti lapsuudenperhettään. Kirjat saivat alkunsa ikävästä kun sekä vanhemmat että Mary olivat kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni Lauraa kyllä yleisesti pidetään kirjoittajana, mutta Rosen kynä näkyy vahvasti kirjojen editoinnissa, hän ammattilaisena muokkasi rakennetta ja tapahtumien yksityiskohtia vetävämmiksi kuin äitinsä osasi.
Lopulta kaikista vaikeuksista huolimatta äiti ja tytär olivat hyvä tiimi joka sai aikaan menestyskirjat.
Laura kai tuli paikalle, kun isänsä oli kuolemassa, mutta ei sitten enää kai käynyt tapaamassa Marya ja äitiään. Carrie hoiti heidän asiansa.
Laur oli kai perinyt luonteensa isältään. Tykkäsi seikkailusta ja vaihtelusta. Odotti innoissaan että mentäisiin lännemmäksi kuten isänsäkin olisi halunnut. Mutta isänsä oli luvannut vaimolleen, että lapset saavat käydä koulua ja oli pakko jäädä de smetiin.
Veikkaan, että Lauran äiti olisi halunnut jäädä äitinsä lähelle asumaan, mutta mies määräsi, että lähtevät länteen.
Lauran äiti ja Laura itse menivät liian nuorina naimisiin. (tosin ehkä tuohon aikaan parhaat miehet oli pakko varata nuorena)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Etkö ole ikinä kuullut tyttöjen itsensä toiveita kampauksensa suhteen??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain yksi huvittava kohtaus, mutta jaksossa Pitkä matka Grace ja Caroline selaavat kirjeitä etsien miestensä lähettämiä. Caroline selaa kirjeitä katsomatta edes niihin päin, kun keskustelu Gracen kanssa vie huomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Etkö ole ikinä kuullut tyttöjen itsensä toiveita kampauksensa suhteen??!
Oikeassa elämässä tytöillä oli enimmäkseen jonkinlaiset letit sen ikäisinä kuin he ovat tv-sarjan alkukausilla. Joskus hiuksia kumminkin voitiin pitää aukikin. Kolmesta vanhimmasta Ingallsin tytöstä otetussa valokuvassa, jossa kaikki ovat vielä alaikäisiä (Mary noin 16, Laura 14, Carrie 11), kaikilla on juhlamekot ja pitkät hiukset muutoin auki, mutta otsasuortuvat vedetty pois kasvoilta. Carriella on hiuspanta päässä, Maryn etuhiukset on vedetty sivuille hiussoljilla tai ranskalaisilla leteillä (vähän hämäkkä kuva), ja Lauran etuhiukset on kiinnitetty takaraivolle pinneillä/soljilla/lenksulla. Lauran hiukset näyttävät niin tuuheilta, että niihin on varmaan lisäksi tehty kiharat laittamalla yöksi pikkuletit.
Lauralla on tv-sarjassa arkisin useimmiten letit niin kuin pitäisikin siihen asti, kunnes hän on tarpeeksi vanha laittamaan hiukset ylös nutturalle (noin 15 vee). Maryn tv-näyttelijälla on suuren osan ajasta kampaus hyvin samaan tapaan kuin siinä valokuvassa eli puoliksi kiinni. Kai sekin on sallittua, kun kerran AINOA kuva tytöistä näyttää kumminkin juuri siltä.
Tyyliero tv-sarjassa voi johtua paitsi mieltymyksistä, niin osin myös siitä, että Laura näytti vanhalta rooliinsa. Hän oli sarjan alussa jo kymmenvuotias, mutta hänelle oli kirjoitettu sisältöä, joka sopii paremmin vähän nuoremman suuhun. Sitten myöhemmin tuli ongelmaksi, että vaikka Lauran ja Maryn näyttelijöillä oli saman verran ikäeroa kuin oikean elämän sisaruksillakin, niin Lauran näyttelijä oli ns. varhain kehittynyt. Piti litistää rintoja ja pitää kiinni leteistä, ettei hän ala näyttää vanhemmalta kuin Mary.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Etkö ole ikinä kuullut tyttöjen itsensä toiveita kampauksensa suhteen??!
Oikeassa elämässä tytöillä oli enimmäkseen jonkinlaiset letit sen ikäisinä kuin he ovat tv-sarjan alkukausilla. Joskus hiuksia kumminkin voitiin pitää aukikin. Kolmesta vanhimmasta Ingallsin tytöstä otetussa valokuvassa, jossa kaikki ovat vielä alaikäisiä (Mary noin 16, Laura 14, Carrie 11), kaikilla on juhlamekot ja pitkät hiukset muutoin auki, mutta otsasuortuvat vedetty pois kasvoilta. Carriella on hiuspanta päässä, Maryn etuhiukset on vedetty sivuille hiussoljilla tai ranskalaisilla leteillä (vähän hämäkkä kuva), ja Lauran etuhiukset on kiinnitetty takaraivolle pinneillä/soljilla/lenksulla. Lauran hiukset näyttävät niin tuuheilta, että niihin on varmaan lisäksi tehty kiharat laittamalla yöksi pikkuletit.
Lauralla on tv-sarjassa arkisin useimmiten letit niin kuin pitäisikin siihen asti, kunnes hän on tarpeeksi vanha laittamaan hiukset ylös nutturalle (noin 15 vee). Maryn tv-näyttelijälla on suuren osan ajasta kampaus hyvin samaan tapaan kuin siinä valokuvassa eli puoliksi kiinni. Kai sekin on sallittua, kun kerran AINOA kuva tytöistä näyttää kumminkin juuri siltä.
Tyyliero tv-sarjassa voi johtua paitsi mieltymyksistä, niin osin myös siitä, että Laura näytti vanhalta rooliinsa. Hän oli sarjan alussa jo kymmenvuotias, mutta hänelle oli kirjoitettu sisältöä, joka sopii paremmin vähän nuoremman suuhun. Sitten myöhemmin tuli ongelmaksi, että vaikka Lauran ja Maryn näyttelijöillä oli saman verran ikäeroa kuin oikean elämän sisaruksillakin, niin Lauran näyttelijä oli ns. varhain kehittynyt. Piti litistää rintoja ja pitää kiinni leteistä, ettei hän ala näyttää vanhemmalta kuin Mary.
Sarjaa tosiaan oli jo esitetty jonkin aikaa, kun joku kertoi Lauran olevan 8-vuotias. Nauratti...
Ärsyttää isä ingalls, kun se aina vetää sen hammashymyn. Tuntuu, kuin sillä hymyllä oikein korostetaan isän komeutta. Aina virnuilemassa, oli sato mennyt, lapset sairaina. Isä se vaan hymyilee vitivalkoisine hampaineen. Sen jälkeen kaikki on hyvin.Kunhan isi vaan hymyilee. 1800-luvulla ei kellään ollut niin hyvää hammasrivistöä. Varsinkaan piipunpolttajalla, kuten Charles.
Jotenkin alkaa jo ihmetyttää tuo jatkuva hampaista puhuminen. Joo, totta on, ettei hampaat voineet olla noin hyvässä kunnossa, mutta onko muka missään tuon ajan elokuvassa tai sarjassa mustattu hampaita autenttisuuden vuoksi? Eikö ole vähän turhaa kommentoida itsestään selvää asiaa? Jos ajatellaan vanhoja länkkäreitä, niin karjapaimenillakin oli lähestulkoon aina puhtaat vaatteet. Ehkä pikkuisen liattiin vähän housunpunttia tai repäistiin reikä paitaan.
Katselin juuri YouTube-videoita Black Sails -tv-sarjasta. Jos joku ei sitä tunne, niin kyse on merirosvoihin keskittyvästä sarjasta (2014-2017). Siellä on repaleista, risaista, mutaista ja ankeaa. Voin hyvinkin kuvitella, että elo Karibian saarella 1700-luvulla on näyttänyt sellaiselta. Nykyisin uskalletaan ihan eri tavalla näyttää rähjäisyyttä, ja sitä saatetaan suorastaan romantisoida. Siitäkin huolimatta eräällä tupakkaa jatkuvasti polttavalla päähenkilöllä on vitivalkoiset hampaat. Ei olisi ollut mikään ongelma nykyajan maskeeraajille tehdä hänelle kauheat keltaiset ja reikäiset hampaat, mutta sellaiseen ratkaisuun ei ole päädytty, vaikka muuten hänellä saattaa olla naama pinttyneen lian peitossa, verta ja haavoja.
Jossain se raja aina menee, miten kauhealta hahmojen halutaan näyttävän. Jotenkin en osaa kuvitella, että Pieni Talo Preerialla -tuottajilla on käynyt edes etäisesti mielessä, että hampaille pitäisi tehdä jotain. Pitäisi osata katsoa sarjaa aikansa tuotteena. Ei se tarkoita, etteikö silti läytyisi epäloogisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Etkö ole ikinä kuullut tyttöjen itsensä toiveita kampauksensa suhteen??!
Etkö sinä ole ikinä kuullut, että ennen lapsilla ei todellakaan ollut samanlaista määräysvaltaa omaan kehoonsa tai oikeutta mielipiteisiin kuin nykyisin? Hiuksilla on usein näytetty ihmisen status, niin Suomessa kuin muuallakin. Nuorilla tytöillä sai olla hiukset auki, naimisissa oleva piti ne kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt niin valtavan epäloogista, mutta vain Lauralla tuntuu olevan hiukset letillä. Marylla on usein auki, tai osa hiuksista kiinni, ja Carriella myös (tosin hänen hiuksensa ovat lyhyemmät). Jotenkin tuntuu, että Laura halutaan esittää pikkutyttönä nimenomaan lettien kautta.
Etkö ole ikinä kuullut tyttöjen itsensä toiveita kampauksensa suhteen??!
Etkö sinä ole ikinä kuullut, että ennen lapsilla ei todellakaan ollut samanlaista määräysvaltaa omaan kehoonsa tai oikeutta mielipiteisiin kuin nykyisin? Hiuksilla on usein näytetty ihmisen status, niin Suomessa kuin muuallakin. Nuorilla tytöillä sai olla hiukset auki, naimisissa oleva piti ne kiinni.
Ihan yhtä lailla samanlaiset kampaukset oli kyllä naimattomilla naisilla. Ei se hiusten kiinni oleminen liity siihen. Sarjassa toisella on letit siksi että näyttää nuoremmasta, muuten tytöt olisi näyttäneet liikaa samanikäisiltä.
Näistä hiusasioista muuten puhutaan kirjoissakin. Niissä mainitaan yleensä, että tytöillä on tiukat letit, joihin sunnuntaisin laitetaan rusettinauhat: tummalle Lauralle vaaleanpunaiset, ja blondille Marylle siniset. Näin äiti määrää. Kerran sitten äiti kiireessä laittaa rusettinauhat väärille tytöille, ja tytöt ovat innoissaan. Carrien kerrotaan inhonneen lettejä (sitten isompana), koska ne tarttuivat ikävästi mekkojen selässä oleviin nappeihin.
En nyt muista tarkalleen missä kirjassa Laura alkaa käyttää pitkiä leninkejä ja laittamaan hiukset kampaukselle, saattoi olla se jossa on kellertävä kansi, jossa perheen tytöt ihmettelevät kissanpentua. Joku varmaan muistaa sen nimen. Lauran kuitenkin kerrotaan pitävän hiuksiaan yhdellä ainoalla letillä öisin ja silloin kun hän hoitaa eläimiä. Ennen ihmisten ilmoille lähtöä hän harjaa hiukset ja letittää ne uudelleen, tiukemmalle letille, jonka sitten asettelee hiusneulojen avulla päänsä ympärille useamman kierroksen. Jossain vaiheessa hän leikkaa ohuen otsatukan, jonka kihartaa pikkukiharille. Otsatukasta tehdään perheessä isompaakin draamaa, vanhemmat vastustavat mokomaa nykyaikaista hapatusta.
Lauran äidistä taas kerrotaan, että hän pitää aika pehmeitä ”hiussiipiä” korvien peittona, koska hän ja kaverinsa olivat lapsina kerran laittaneet hiukset niin, että korvat näkyivät, ja joku aikuinen, ehkä opettaja, oli nolannut heidät sen takia. Oi noita ihania 1800-luvun kasvatusmenetelmiä.
Alue: Aihe vapaa
Kirjasarja todella on ajateltu 1930-luvun lapsia varten, jotka saisivat edes hiukan käsitystä Amerikan uudisraivaajaperheestä, heidän työtavoistaan ja muusta tapakasvatuksestaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kustantaja piti alkuperäiskäsikirjoitusta aivan liian rankkana lastenkirjaan ja siksi Lauran tytär Rose muutteli ja pehmensi äitinsä tarinan "sopivaksi" luettavaksi.
Mitä tulee Lauraan ja hänen siskoihinsa, otan taas esimerkiksi meidän maantieteellisesti pienen Suomen.
Joka lähti palvelijaksi esim.Helsinkiin ei paljon enää matkustellut kotiseudulleen Savoon jne. Vaikka osan matkasta olisi joskus päässyt junalla, ei ollut aikaa, eikä rahaa.
Niin oli Amerikoissakin, välimatkat olivat vielä pitempiä ja matkustaminen olisi vaatinut erittäin paljon aikaa junalla ja hevosvankkureilla ja sitä rahaa, jota naisilla ei varmasti ollut. Omaa rahaa saattoi olla piialla, sisäköllä, siivoojalla mutta se raha riitti nipin napin vaatimattomaan kimppakämpään, ruokaan ja vaatteeseen. Ehkä muutenkin ihmisten tapaamisesta ajateltiin toisin: Perustettiin perhe, muutettiin sinne missä tuntui työtä olevan ja kirjoiteltiin kirjeitä. Ikävä oli varmasti mutta se oli sen ajan elämää.
Toistaalta onhan meitä perheitä, perheenjäseniä Suomessakin, jotka eivät paljon tapaile, eivätkä edes soittele vaikka on autot ja puhelimet.