Lue keskustelun säännöt.
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanadalainen Emilie sarja perustui myös tosi tarinaan. Siinä opettaja rakastuu. oppilaaseen. Oli ihan tavallista tuolloin, että nuori opettaja oli lähes saman ikäinen kuin jotkut oppilaat.
Voi, tämä oli hyvä, tulisipa uusintana. En tiennytkään että perustui tositapahtumiin.
Annassakin nuoret alkaa opettajiksi 16-vuotiaana. Sitä aina ihmettelin ettå miten niille kaikille riittikin opettajan pestejä. Ja eikö muita töitä ollut? Esim. toimittajan tms.
Ala-asteen opettaja oli niitä harvoja akateemisia ammatteja, joka sallittiin myös tytöille. Se oli perinteinen ammatti, siinä missä ompelija, modisti ja sairaanhoitaja. Nainen lääkärinä tai lakimiehenä oli harvinaisuus. Eikä naisia yleensä edes hyväksytty monille aloille.
Peruskoulu ja sitä myötä ala-asteet tulivat vasta 70-luvulla, jolloin naisille (ei tytöille) on sallittu jo lähes kaikki muutkin ammatit. Sitten taas jos muistellaan aikaa, jolloin kansakoulun opettaja oli harvoja ammatteja, jotka olivat sallittuja naisille, niin sen akateemisuudesta voi olla montaa mieltä. Ennen opettajaksi valmistumiseksi riitti opiskelu seminaarissa, ei tarvinnut opiskella yliopistossa. Itse miellän akateemisuuden nimenomaan yliopistotaustaisuudeksi. Kahden vuoden valmistavat seminaarit ei-yliopistokaupungeissa eivät ole siinä mielessä akateemisuutta, vaikkakin opettajan ammattia voi sinänsä kaikkina aikoina pitää akateemisena sisällöllisessä mielessä.
Anteeksi täydellinen OT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Carrie on kuin minikokoinen heikkolahjainen keski-ikäinen. Kehittynyt tukankasvu ja jotenkin väsähtänyt ilme.
Aloitteellisuus ja toimintakyky laiskiaisen tasoa.Muut kanniskelevat, pukevat ja kampaavat kuin maatuskaa.
Ihme kun kukaan ei sano: "Hei, muistiko kukaan ottaa Carrieta matkaan? Pahus, se unohtui!"Turha selittää että se on niin pieni.
Sarjan lopussa se on vanhempi kuin Laura alussa. Se on jo löytänyt omat jalkansa, mutta edelleen perässä vedettävä.Kaikkien aikojen tylsin lapsihahmo.
"Kanniskelevat, pukevat ja kampaavat kuin maatuskaa"? Miten maatuska-nukkeja (matrjoska)niitä sisäkkäin meneviä nukkeja puetaan ja varsinkaan kammataan?
Vierailija kirjoitti:
Ihana sarja tulen aina hyvälle mielelle siitä.
Ihmettelen kun perhe ei juo viiniä
Ruoat valmistuvat hetkessä
Peseytymistä ei näytetä
Eivät juo viiniä? Tv-sarja kertoo Amerikasta, ei Ranskasta tai Italiasta. Vai olisivat (raittiit) Ingallsit koyhässä lauta-hökkelissään juoneet viiniä.
"Laura, tuopa kellarista pullollinen Chateau Lafitea, isä voi juoda pari lasillista maissileivän kanssa, ennen kuin lähtee sahalle työhön".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään otsikon kuvaama ”epäloogisuus” mutta tätäkin sarjaa katsoessa tulee kyllä kova sääli entisaikojen koti- ja tuotantoeläimiä kohtaan. Miten ihmiselle alisteisia hyödykkeitä kaikki eläimet olivat ja kohtelukin sitten sen mukaista....:(
Miten kovilla hevoset olivat tai vaikkapa perheen koirat. Ensiksi otettiin kaikki hyöty irti esim. maatöissä ja kun hätä iski, ihmiset hakeutuivat suojaan ja eläimet jätettiin joko kokonaan tai osittain oman onnensa nojaan. Ingallsit kaiken lisäksi olivat niitä ns. ”hyviä ihmisiä”.
Itse sarjassa itseäni on aina häirinnyt jaksojen liiallinen itsenäisyys ja minkälaiseen esitysjärjestykseen ne lopulta on ripoteltu. Juonikuviot on jotenkin liian irrallisia eikä niihin käytännössä koskaan palata enää uudelleen. Välillä perheen lapset näyttävät vanhemmilta ja kohta taas nuoremmilta: selvästi kuvattu aivan eri järjestyksessä kuin lopulta on esitetty.
Onko sulla mitään käsitystä nykyajan tehotuotettujen eläinten oloista? Tai ylijalostettujen, lyttäkuonoisten koirien elämästä, kun koko elämä on hengitysvaikeuksia ja tuskaa ja tätä vielä näyttelyissä palkitaan?
Ja pitihän tämäkin näkökulma toki tunkea Pieni talo -keskusteluun.
Itseäni koskettaa kaikissa entisaikojen kuvauksissa (oli ne sitten suomalaisia tai muunmaalaisia) hevosten kohtelu ja miten kovilla ne ovat töissään pelloilla ja metsissä olleet.
Täällä meilläkin tuotantoeläintensuojelu alkoi hevosista. Myös lehmät olivat kovilla, oli ihan tavallista että köyhien lehmiä kuoli talvella nälkään.
Tätä tapahtui niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja varmasti myös sota-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään otsikon kuvaama ”epäloogisuus” mutta tätäkin sarjaa katsoessa tulee kyllä kova sääli entisaikojen koti- ja tuotantoeläimiä kohtaan. Miten ihmiselle alisteisia hyödykkeitä kaikki eläimet olivat ja kohtelukin sitten sen mukaista....:(
Miten kovilla hevoset olivat tai vaikkapa perheen koirat. Ensiksi otettiin kaikki hyöty irti esim. maatöissä ja kun hätä iski, ihmiset hakeutuivat suojaan ja eläimet jätettiin joko kokonaan tai osittain oman onnensa nojaan. Ingallsit kaiken lisäksi olivat niitä ns. ”hyviä ihmisiä”.
Itse sarjassa itseäni on aina häirinnyt jaksojen liiallinen itsenäisyys ja minkälaiseen esitysjärjestykseen ne lopulta on ripoteltu. Juonikuviot on jotenkin liian irrallisia eikä niihin käytännössä koskaan palata enää uudelleen. Välillä perheen lapset näyttävät vanhemmilta ja kohta taas nuoremmilta: selvästi kuvattu aivan eri järjestyksessä kuin lopulta on esitetty.
Onko sulla mitään käsitystä nykyajan tehotuotettujen eläinten oloista? Tai ylijalostettujen, lyttäkuonoisten koirien elämästä, kun koko elämä on hengitysvaikeuksia ja tuskaa ja tätä vielä näyttelyissä palkitaan?
Ne olot on kuitenkin toista kuin jossain preerian navetassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään otsikon kuvaama ”epäloogisuus” mutta tätäkin sarjaa katsoessa tulee kyllä kova sääli entisaikojen koti- ja tuotantoeläimiä kohtaan. Miten ihmiselle alisteisia hyödykkeitä kaikki eläimet olivat ja kohtelukin sitten sen mukaista....:(
Miten kovilla hevoset olivat tai vaikkapa perheen koirat. Ensiksi otettiin kaikki hyöty irti esim. maatöissä ja kun hätä iski, ihmiset hakeutuivat suojaan ja eläimet jätettiin joko kokonaan tai osittain oman onnensa nojaan. Ingallsit kaiken lisäksi olivat niitä ns. ”hyviä ihmisiä”.
Itse sarjassa itseäni on aina häirinnyt jaksojen liiallinen itsenäisyys ja minkälaiseen esitysjärjestykseen ne lopulta on ripoteltu. Juonikuviot on jotenkin liian irrallisia eikä niihin käytännössä koskaan palata enää uudelleen. Välillä perheen lapset näyttävät vanhemmilta ja kohta taas nuoremmilta: selvästi kuvattu aivan eri järjestyksessä kuin lopulta on esitetty.
Onko sulla mitään käsitystä nykyajan tehotuotettujen eläinten oloista? Tai ylijalostettujen, lyttäkuonoisten koirien elämästä, kun koko elämä on hengitysvaikeuksia ja tuskaa ja tätä vielä näyttelyissä palkitaan?
Ja pitihän tämäkin näkökulma toki tunkea Pieni talo -keskusteluun.
Itseäni koskettaa kaikissa entisaikojen kuvauksissa (oli ne sitten suomalaisia tai muunmaalaisia) hevosten kohtelu ja miten kovilla ne ovat töissään pelloilla ja metsissä olleet.Täällä meilläkin tuotantoeläintensuojelu alkoi hevosista. Myös lehmät olivat kovilla, oli ihan tavallista että köyhien lehmiä kuoli talvella nälkään.
Tätä tapahtui niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja varmasti myös sota-aikana.
Lehmä oli köyhän arvokkain omaisuus. Uuden lehmän saaminen lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä lehmiä ollut varaa nälkään tappaa. Jos ei ollut varaa ruokkia, lehmä myytiin.
Vierailija kirjoitti:
Mussuliini kirjoitti:
Miks ihmetellä mitään,sarja oli suosikkini teininä.Silloista elämäähän tuo.Perhe piti silloinkin yhtä.
Ei ollut vaan kaikki on sarjan käsikirjoittajien kynästä.
Eihän sen silti tarvitse olla täyttä fiktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen kodin tulisija näytti siltä, että sitä polttamalla olisi saanut koko talon poltettua maan tasalle.
Puhtaita vaatteita äidillä (kun rakensi taloa ja raahasi puita) ja lapsilla! voi vain ihmetellä. Sanoinkin tyttärelleni, että jos sinä juoksentelisit tuolla preerialla ja olisi jokikin lähellä, olisit märkä ja yltä päätä mudassa.
Amerikkalaiset tulisijat ovat kuuluisia siitä, että ne lämmittävät ulkoilmaa ja tämänkaltaiset uunit, takat jne ovat peräisin Englannista.
Eräässä ihan nykyajan amerikkalaisessa sisustus ja talonrakennus-ohjelmassa juontaja esitteli hämmästellen uunia joka myös varastoi lämpöä, siis se meille suomalaisille ihan tavallinen uuni. Juontaja tiesi aivan oikein, että mainitunlainen uuni keksittiin euroopassa jo 1600-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään otsikon kuvaama ”epäloogisuus” mutta tätäkin sarjaa katsoessa tulee kyllä kova sääli entisaikojen koti- ja tuotantoeläimiä kohtaan. Miten ihmiselle alisteisia hyödykkeitä kaikki eläimet olivat ja kohtelukin sitten sen mukaista....:(
Miten kovilla hevoset olivat tai vaikkapa perheen koirat. Ensiksi otettiin kaikki hyöty irti esim. maatöissä ja kun hätä iski, ihmiset hakeutuivat suojaan ja eläimet jätettiin joko kokonaan tai osittain oman onnensa nojaan. Ingallsit kaiken lisäksi olivat niitä ns. ”hyviä ihmisiä”.
Itse sarjassa itseäni on aina häirinnyt jaksojen liiallinen itsenäisyys ja minkälaiseen esitysjärjestykseen ne lopulta on ripoteltu. Juonikuviot on jotenkin liian irrallisia eikä niihin käytännössä koskaan palata enää uudelleen. Välillä perheen lapset näyttävät vanhemmilta ja kohta taas nuoremmilta: selvästi kuvattu aivan eri järjestyksessä kuin lopulta on esitetty.
Onko sulla mitään käsitystä nykyajan tehotuotettujen eläinten oloista? Tai ylijalostettujen, lyttäkuonoisten koirien elämästä, kun koko elämä on hengitysvaikeuksia ja tuskaa ja tätä vielä näyttelyissä palkitaan?
Ja pitihän tämäkin näkökulma toki tunkea Pieni talo -keskusteluun.
Itseäni koskettaa kaikissa entisaikojen kuvauksissa (oli ne sitten suomalaisia tai muunmaalaisia) hevosten kohtelu ja miten kovilla ne ovat töissään pelloilla ja metsissä olleet.Täällä meilläkin tuotantoeläintensuojelu alkoi hevosista. Myös lehmät olivat kovilla, oli ihan tavallista että köyhien lehmiä kuoli talvella nälkään.
Tätä tapahtui niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja varmasti myös sota-aikana.Lehmä oli köyhän arvokkain omaisuus. Uuden lehmän saaminen lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä lehmiä ollut varaa nälkään tappaa. Jos ei ollut varaa ruokkia, lehmä myytiin.
Tämän lehmien kuoleman olen lukenut sen ajan kokeneen ihmisen muisteluista.
Köyhien lehmät olivat huonokuntoisia. Ei niistä olisi kukaan maksanut. Varmasti niitä yritettiin pitää hengissä loppuun asti.
Ahti Karjalaisen naapurin mummo menetti ainoan lehmänsä näin, 1900 -luvulla.
Vielä 1800-luvulla ei ollut karjatalousneuvojia. Heitä koulutettiin myöhemmin että ala kehittyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä ole epäloogisuus, mutta varsinkin loppua kohden on järkyttäviä jaksoja, jotka eivät sovellu ainakaan pienille lapsille (tai herkille aikuisillekaan). Vai mitä sanotte jaksosta, jossa tyttöä (Sylvia) vaa.niva miimikko r*isk** tämän? :o Liekö sarjan loppua kohden ollut saatava katsojalukuja ylös shokeeraamalla, vai onko kirjoissa mainittu tällaista tapahtuneen? https://m.imdb.com/title/tt0633075/plotsummary?ref_=m_tt_ov_pl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siellä riehui pilkkukuume ja potilaita viilennettiin jäällä. Miten tuohon aikaan on valmistettu jääkuutioita?
Jäätä otettiin joesta tai järvestä talvella ja säilöttiin kellariin sahanpuruihin peittettynä ja sieltä sitten otettiin jääpiikillä paloja tarpeen mukaan.
Höpsis. Ei ne jäät säily kesää.
Kyllä säilyvät. Mummolassa jäähdytettiin maitotonkat kesällä jäillä. Jäämurikat olivat paksussa sahanpuruläjässä varjoisessa paikassa ja vielä paksu öljykangas peittona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikea Charles Ingalls: kaamea luudan näköinen parta.
Tv.sarjassa ihmiset on kauniimpia ja hyvinvoivempia kuin oikeasti olivat. Ei me sitä muuten katsottais. Eikä noin naurettavaa partaa.
Ei saa puhua rumasti Charles Ingallsin parrasta! Kirjasarjassa tuosta kuulusta parrasta on paljon mainintoja.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia kalapyydyksiä ingallsseilla.
Oksista kyhätty, mutt toinen pää avoin. Miten kala muka siinä pysyy?
Oletkos kuullut risumerrasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
E. Tillanen kirjoitti:
Kukaan ei koskaan käy paskalla, muutenki tosi harvoin tvssä käydään paskalla. Paskalla käynti on ihmiselle vapauttava toimenpide. Paskalla käynti saattaa pelastaa päivän ja joskus jopa,ihmishenkiä, miksi tv:ssä ei siis oikeastaan koskaan käydä paskalla. Paskalla käynti on kuitenkin ihan luoonllista. Vihervassarikommarit yrittää estää luonnollisen paskalla käynnin siksi sitä siteen sensuroidaan mediassa,vaikka paskalla käynti edistää terveyttä ja jos ei käy paskalla voi suoli mennä tukkoon ja ihminen menhtyy.
Edwards juoksi vessasta, kun sillä oli lyöntivuoro baseballista.
Miksi vessassa käymistä pitäisi näyttää. Se olisi turhaa täytettä.
En tiedä, mutta itseäni ärsyttää perheen isä. Ihme sählääjä, ei saa tönöänsä korjattua monien vuosien aikana. Tallikin kuin joku rötiskö. Piha pelkkää tomua, ei monien vuosien asumisen jälkeenkään saatu vihannesmaata yms. laitettua yhteisvoimin. Jokikin vieressä, luulisi kasvimaan olevan elintärkeä köyhille. Miten voi olla, että isä raatoi töissä aina, mutta heillä ei ollut koskaan rahaa? Vaimokin päivät kotona, miksi ei viljellyt vihanneksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia kalapyydyksiä ingallsseilla.
Oksista kyhätty, mutt toinen pää avoin. Miten kala muka siinä pysyy?Oletkos kuullut risumerrasta?
En ole kuullut. Kerro siitä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta itseäni ärsyttää perheen isä. Ihme sählääjä, ei saa tönöänsä korjattua monien vuosien aikana. Tallikin kuin joku rötiskö. Piha pelkkää tomua, ei monien vuosien asumisen jälkeenkään saatu vihannesmaata yms. laitettua yhteisvoimin. Jokikin vieressä, luulisi kasvimaan olevan elintärkeä köyhille. Miten voi olla, että isä raatoi töissä aina, mutta heillä ei ollut koskaan rahaa? Vaimokin päivät kotona, miksi ei viljellyt vihanneksia?
On niillä varmaan vihannesmaa. Miksei olisi, kun viljelevät maata muutenkin. Sitä vaan ei ole näytetty.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko jo mainittu, mutta tytöillä on sukkahousut. Jaksossa 3 "Koulutiellä" näkyy tytöillä olevan monenlaisia sukkiksia, vaikka näitä oli yleisesti käytössä vasta sata vuotta myöhemmin sitä ajanjaksoa, johon sarja sijoittuu. Ja vaikka nailonsukkia olisi saanut kaupungista, olisivat saattaneet olla kalliitakin?
Ihan yleisesti kysyn tätä ja otan tämän kommentin vain esimerkiksi: "ja vaikka nailonsukkia olisi saanut...jne"
Ovatko nykyajan ihmiset tosiaan noin tietämättömiä 1800-luvusta? Nailonhan on erästä muovia. Ja nailonsukat keksittiin joskus vähän ennen toista maailmansotaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta itseäni ärsyttää perheen isä. Ihme sählääjä, ei saa tönöänsä korjattua monien vuosien aikana. Tallikin kuin joku rötiskö. Piha pelkkää tomua, ei monien vuosien asumisen jälkeenkään saatu vihannesmaata yms. laitettua yhteisvoimin. Jokikin vieressä, luulisi kasvimaan olevan elintärkeä köyhille. Miten voi olla, että isä raatoi töissä aina, mutta heillä ei ollut koskaan rahaa? Vaimokin päivät kotona, miksi ei viljellyt vihanneksia?
Vaimon päivät täyttyivät muusta työstä. Pulaa saattoi olla viljeltävien kasvien siemenistä, taimista ja sopivasta maaperästä.
Muiden kuin perunan ja maissin viljelyä ei ehkä arvostettu.
Amerikassa on yhä alueita, joissa viljellään ja syödään paria kasvia eikä täkäläisiä/kaupunkilaisia runsaita kauppoja ole.
Äidin toinen mies oli Holbrook, ja hän tuli Carolinen elämään tytön ollessa vielä "alakouluiässä".