Onko kukaan jättänyt hankkimatta pihalle trampoliinia, siksi, että....
Meillä lapset haluaisivat trampoliinin ja hankinta olisi muuten ok, mutta. Naapurissa on lapsiperhe, jossa lapset ottaneet tavakseen tulla ja mennä meidän pihalle miten lystäävät ja muutenkin ovat sellaisia, ettei puhe mene perille. Olen joutunut useamman kerran puuttumaan tilanteeseen, kun yrittävät omia meidän lasten lelut. Tiedän, että trampoliinista tulisi tästä syystä vain lisäriesa. Ja toisaalta haluaisin trampan OMILLE lapsille ostaa.
Onko ollut samanlaisia ongelmia, miten olette ratkoneet?
Kommentit (33)
Päästäänkö joku naapurin äijän polkemaan vaimoaan?
Vierailija kirjoitti:
Ken trampan ottaa sen seuraukset kestäkööt. Tottakai, jos se on lähinaapuruston ainoa tramppa sinne säntää muutkin lapset. En käsitä, miksi et antaisi naapurin lasten tulla mukaan? Omatkaan lapsesi eivät pian jaksa sitä käyttää, jos et anna muiden lasten olla mukana trampalla. Joudut joka tapauksessa valvomaan olipa kyse omistakin lapsistasi, joten siitä vaan hankkimaan lisästressiä kesääsi.
Kun asuu alueella, jossa on pääasiassa kerrostaloja, se tramppa voi olla parin kilometrin säteellä ainoa, mutta lapsia satoja. Ei omasta pihasta tarvitse tehdä koko kulmakunnan leikkipuistoa, vaikka siellä tramppa olisikin.
Aita ja portti pihaan tai lukko trampoliinin verkkoon kun ette käytä sitä.
Tiedän tunteen, meillä oli riidanhaastajatyttö naapurissa. Ikävuodet 4-6 riiteli jatkuvasti oikeuksistaan meidän pihassa.
Raskasta oli. Vanhemmat ei piitanneet, puhetta ei totellut. Tuli kylvämään riitaa ja vaati milloin mitäkin. Välillä rikkoi jonkun lelun tai varasti itselleen, vei siis mukanaan.
Että mä inhosin sitä riesaa. Välillä jos oli muuta seuraa, kävi huutelemassa ja haistattelemassa ohikulkumatkalla.
YÖK. Mikä vastenmielinen pikku pissaliisa.
Sympatiat sulle ap.
Jotkut vanhemmat on vaan idiootteja .
Vierailija kirjoitti:
Aita ja portti pihaan tai lukko trampoliinin verkkoon kun ette käytä sitä.
Tiedän tunteen, meillä oli riidanhaastajatyttö naapurissa. Ikävuodet 4-6 riiteli jatkuvasti oikeuksistaan meidän pihassa.Raskasta oli. Vanhemmat ei piitanneet, puhetta ei totellut. Tuli kylvämään riitaa ja vaati milloin mitäkin. Välillä rikkoi jonkun lelun tai varasti itselleen, vei siis mukanaan.
Että mä inhosin sitä riesaa. Välillä jos oli muuta seuraa, kävi huutelemassa ja haistattelemassa ohikulkumatkalla.
YÖK. Mikä vastenmielinen pikku pissaliisa.
Sympatiat sulle ap.
Miten tämä tilanne ratkesi teillä? ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on paritalo, ja pihalla hengaa ulkopuolisiakin lapsia. Pääasiallinen syy, miksi trampoliinia ei ole eikä tule, on juuri vastuukysymys. Vinkumisista viis, mutta se on kurja juttu jos joku satuttaa itsensä.
Meille (ja trampalle) tuli joskus naapurien lapsia pomppimaan, tosin omien lasteni kanssa. Omienkin lasten kanssa oli sovittu sääntö, että 2 lasta kerrallaan pomppii siellä ettei tule törmäyksiä. Kesälomalla homma lähti lapasesta ja siellä saattoi olla 5-6 jannua pomppimassa kun tulin töistä. Soitin näiden lasten vanhemmille ja kerroin, että en vahdi pomppivia lapsia enkä ota mitään vastuuta siitä, mitä siellä trampalla tapahtuu, en edes silloin kun olen kotona. Jos siellä oli kerralla enemmän kuin 2 lasta tai jos eivät ensimmäisestä sanomisesta lopettaneet huutamista ja kiljumista, lähetin koteihinsa. Ja siis muutenkin lähetin tai käännytin portilta jos en halunnut ketään pihallemme.
Olihan siinä vähän hommaa mutta omat lapset kumminkin siitä trampasta niin tykkäsi etten heiltü halunnut sitä iloa kieltää kun se tuohon pihalle kumminkin hyvin mahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aita ja portti pihaan tai lukko trampoliinin verkkoon kun ette käytä sitä.
Tiedän tunteen, meillä oli riidanhaastajatyttö naapurissa. Ikävuodet 4-6 riiteli jatkuvasti oikeuksistaan meidän pihassa.Raskasta oli. Vanhemmat ei piitanneet, puhetta ei totellut. Tuli kylvämään riitaa ja vaati milloin mitäkin. Välillä rikkoi jonkun lelun tai varasti itselleen, vei siis mukanaan.
Että mä inhosin sitä riesaa. Välillä jos oli muuta seuraa, kävi huutelemassa ja haistattelemassa ohikulkumatkalla.
YÖK. Mikä vastenmielinen pikku pissaliisa.
Sympatiat sulle ap.
Miten tämä tilanne ratkesi teillä? ap
Lopulta, n. 2 vuoden riitelyiden jälkeen tämä tyyppi ei enää tullut. Hänet oli lukemattomat kerrat saateltu pihasta pois lastemme toimesta. Jotka eivät halunneet tätä kiusaajatyttöä meille. Lopulta uskoi mutta haistatteli ohikulkumatkoillaan kyllä tämän jälkeenkin. Lisäksi haukkui lapsiamme muille alueen lapsille. Sitten, usean vuoden päästä tytön idä tuli anelemaan että eikö ne nyt vaan vois olla kavereita. Käsittämätöntä. Tuttavaksi oakottaitumista. Kun ongelma alun alkaenkin oli se tytön epäsosiaalinen käytös ja muiden kiusaaminen. Enää vuosien jälkeen ei lapset nähneet sen isompaa syytä miksi olisi pitänyt kaveerata.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa puhua rauhallisesti aikuisten kesken, ap. Kerro toiveesi ja teidän pihan säännöt ystävällisesti ja rauhallisesti naapuriaikuisille. Et voi olettaa, että he osaavat lukea ajatuksesi. Näin olen itse menetellyt kaikissa naapuruuteen liittyvissä asioissa viimeiset 10 vuotta hyvin tuloksin. Olen aina sovussa kaikkien naapureiden kanssa.
Itse olen toiminut siten lasten kanssa että naapuriin voi mennä jos on pyydetty mukaan. Ei kutsumatta ja jos juttu näyttää päättyvän aina riitaisasti niin siitä voisi tunkeutujalasten vanhemmatkin jo jotain päätellä.
Pitäiskö ap:n nyt mennä naapuriin muka neuvottelemaan OMAN PIHANSA KÄYTÖSTÄ😂😂
Nyt oikeesti.. miten/mistä neuvotellaan jos kukaan ap: perheestä ei niitä naapureita sinne halua.
Nuo jutut saa minut sille mielelle, että on parasta muuttaa johonkin omakotitaloon hevonkuuseen. Mun lapset ovat vielä niin pieniä, että vielä ei naapurusto ravaa ovia pimputtelemassa, mutta olen jo havainnut jotain viitteitä mahdollisesta tulevaisuudesta. Tuo vaikuttaisi olevan ajoittain melko rajatonta, että miten toisten pihoille voi mennä notkumaan ja vanhemmat päästää lapsiaan toisten ovien taakse. Esim. mun kaveri päästi oman vähän isomman lapsensa kuin mun omat noin vain kilkuttelemaan MEIDÄN naapuruston ovia. Mä kyllä vähän ihmettelin, koska eihän mun naapurit tiedä keitä mun tuttavat ovat, mutta kun äippä oli sitä mieltä, että kai se oma kullannuppu voi käydä etsimässä kaverin itselleen. Noh, kukaan mun naapuruston lapsi ei tullut, mutta tuo kaverini lapsi jäi norkoilemaan naapureitteni oville ja kilkatti muutamaa ovea useamman kerran. En tajua, miten tuollaista voi sallia. En kyllä itse toivoisi, että oven taakse ilmestyisi milloin mitenkin porukkaa ja jopa tuntemattomia, kun vanhemmat ei aseta tolkullisia rajoja jälkikasvulleen.
Meillä ongelmana ei ollut tramppa (jota ei ole), vaan lasten sähkötraktori. Ex-naapurin vähän simppelin oloinen lapsi luuli, että on vapaasti hänen käytettävissään, ihan pokkana kävi hakemassa sen autokatoksesta vaikka ei oltu kotona. Jos leikki meidän lasten kanssa, niin ei tajunnut yhtään, että muidenkin pitäisi saada ajaa, kun hän nyt haluaaaaaa! Asiasta sanottiin, kiellettiin, puhuttiin hänen vanhempiensa kanssa. Mutta ei mennyt perille. Vanhempansa kävivät kyllä hakemassa pikkuprinsessan pois, kun huomasivat tämän taas livahtaneen meidän puolelle. Ei yhtään ole ollut ikävä, kun muuttivat pois.
Hyi olkoon, en siedä yhtään kiljuvaa kakaralaumaa ja vielä tuppaavat luvatta omalle pihalle.
Ollaan lasten kanssa kerrostalossa asuessa haaveilut monta kertaa omasta pihasta, mutta nyt taas ne haaveet hälveni aika mukavasti.
Kyllä oma rauha pitää olla.
Just tämä. Lapset kysyvät, saako tulla. Tulevat vastauksesta riippumatta. "Leikit" ovat sitä, että omitaan lelut jne. Ja tosiaan, joskus olisi kiva olla omalla pihalla rauhassa. Se ei ole rauhassa olemista, että omien lisäksi pihalla kulkee naapurin kaksivuotias. Jos mä olen omalla pihalla, mä haluan vaikka nojailla seinään, laittaa silmät kiinni ja nauttia auringosta. Omat lasten kanssa tämä onnistuisi. Mutta kun sekaan tulee naapurin lapset, niin eipä onnistukaan. Mä olen mennyt jo sen rajan yli, että mua ei enää kiinnosta, jos luvatta pihaan tullut lapsi satuttaa itsensä jotenkin. Mutta siinä vaiheessa, kun omien lasten leikit ei onnistu vieraiden lasten takia, niin pakkohan siihen on puuttua. ap