Lue keskustelun säännöt.
Nyt alkaa loppua ymmärrys ystävää kohtaan
25.05.2020 |
Ollaan tunnettu yli 10 vuotta. Aina hän on ollut hiukan taipuvainen skeptisyyteen. Ei se ennen niin paljon haitannut, mutta pari vuotta sitten hän kertoi saaneensa mielialalääkkeitä masennukseen ja silloin jo huomasin muutoksen, ettei minun asiat kiinnosta, eikä mistään minun sanomisista keksi hyvää sanaa. Olen yrittänyt kysellä kuulumisia, olla kiinnostunut hänestä ja perheestään ja kannustaa. Häneltä taas tulee yleensä pelkkää lyttäystä.
Viimeksi pari viikkoa sitten ehdotin, että otetaan termarit ja mennään vaikka johonkin meren rannalle istumaan, turvavälit huomioiden. Ei hän jaksanut, kun ei tässä koronassa ole mitään järkeä. Hän itse kysyi viime viikonloppuna, mitä suunnitelmia ja vastasin, että aiotaan olla yötä omalla pihalla asuntoautossa, jos ei ole kovin kylmä yö. Sieltähän tuli erikoinen vastaus, että eikö ennemmin kannata ajaa jonnekin, niin edes kotiympyrät vaihtuu ja että hän ei lähtisi johonkin asuntoautoon töröttämään omalle pihalle. Nyt tätä pari päivää mietittykin olen päättänyt, että olkoon koko ihminen. Mistään ei mitään hyvää löydä. Enkä välitä, vaikka kävisi tämän lukemassa. Tuskin käy, koska on aiemmin sanonut, että kaikki keskustelupalstat on epätoivoisten tyyppien ruikutuspalstoja.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän useimmat ihmiset kokisi huvittavaksi, jos tuttu kertoo retkeilevänsä kotipihassa. Ymmärrän, että lapset joskus telttailee kotipihassa.
Minä oon 56 v. nainen ja läpi ikäni teltassa takapihalla viettänyt öitä. Jo omasta lapsuudenkotoa se lähti. Lasteni kanssa hellekesinä useinkin otettiin makuupussit ja eikun yöretkelle takapihalle. Riippukeinu oli paras nukkumapaikka kesähelteillä omakotitalon pihalla. Nyt lapsenlapseni kanssa tässä rivarin takapihalla ollaan telttailtu joka kesä. Eipähän ole kukaan tälle mummolle kehdannut tulla naureskelemaan tai huutelemaan.
Aloittajalle vinkkinä, että jos ystävyydestä ei ole kuin harmia niin semmoset suhteet kannattaa lopettaa. Sanot vaan topakasti, että tämä ystävyys ottaa enemmän kuin antaa ja siksi sitä ei kannata väkisin jatkaa. Kyllä se sitten tulee häntä koipien välissä hieromaan sopua, jos ei ole valmis sinusta luopumaan. Joku tässä ketjussa mainitsi vallankäytön ja sitä tuo justiin on. Siedät kaiken etkä sano rumasti vastaan, olet hänen silmissä helppo uhri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vakavasti masentunut, minua pitävät kaikki hyvin iloisena ja valoisaNa ihmisenä. Saan myös kiitosta siitä, että jaksan aina olla kuulema kaikille ihana ja ystävällinen.
😏
Oisko se narsisti? Narsistit tekee juuri noin, että haukkuu kaikki toisen ihmisen tekemiset ja ajatukset ja kehuu puolihuolimattomasti itseään. Mun äidillä ei ollut yhtään ystävää. Sukulaiset joutui sietämään senkin edestä. Diagnoosi oli persoonallisuushäiriö; vaativa ja narsistinen persoonallisuus. Silloin kun hän jotain tarvitsi, oli mielin kielin ja ystävällinen. Minua hän ylisti (kyllä meidän suku on aina ollut kaunista ja etevää, vaikka kateuttahan se aiheuttaa. Sinullekaan ei tule ryppyjä vanhempana, kun olet minulta geenit saanut, katso nyt, miten sileä iho). Hän haukkui minun kavereitani selän takana (semmoinen rimppakinttu, mitähän siitäkin tulee) ja keksi itse valheita kavereitteni vanhemmista (se kuuluu nuorempana juopotelleen tai että se on semmoinen rosvo, että varohan jättämästä rahoja taskuun, kun menet siellä käymään). Jos jossain sukulaisissa kyläiltiin, ei autolla ehditty pihasta poistua, kun alkoi sonnan jauhaminen niiden selän takana. Säälittäviä tapauksia tuollaiset ihmiset.
Mikä tässä oli nyt se ongelma?
Kaveri on masentunut, ap ei ymmärrä masentuneen käytöstä.
Ap katkaisee välit masentuneeseen kaveriin.
Eihän tässä ole mitään ongelmaa, kuulostaa ihan selkeältä tilanteelta.
Sulle tuli yllätyksenä, etteivät masennuslääkkeet ole piristyspillereitä? Niillä on monella juuri tuollainen vaikutus; ihminen muuttuu huonompaan suuntaan alkaessaan käyttää niitä. Jos kaverisi ei söisi niitä, hän olisi hoitotahon mukaan hoitovastainen. Ei lääkärit ole kiinnostuneet hänen elämästään ja lääkkeiden oikeasta vaikutuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vakavasti masentunut, minua pitävät kaikki hyvin iloisena ja valoisaNa ihmisenä. Saan myös kiitosta siitä, että jaksan aina olla kuulema kaikille ihana ja ystävällinen.
😏
Mulla oli keskivaikea depressio ja ahdistuneisuushäiriö. Kun aloitin lääkkeet tajusin yhtäkkiä, että mitä hittoa mä muiden ihmisten takia stressaan ja kannan niidenkin murheita.
Paranin ja nyt taas pystyn huolehtimaan muistakin ja olemaan se olkapää ja kiva tyyppi, mutta paljon terveemmältä pohjalta.
Miten kukaan voi ajatella, että masentuneella olisi oikeus vttuilla kavereille? Masentuneella voi olla alentunut energiataso tai itseinhoa, ja muita ikäviä ajatuksia, mutta ei masentuneella ole oikeutta heittää ilkeitä kommentteja ystävilleen. Taitaa enemmän olla joku persoonallisuushäiriö, kuin masennus? Se että kuvittelee että voi kohdella ihmisiä ihan miten sattuu siksi että on itse masentunut- on kyllä ihan kiero ajatus. Se ei ole myöskään mikään hyväksyttävä kiristystapa, että olisi jotenkin pakko olla ystäviä vaan siksi että toinen on masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi ajatella, että masentuneella olisi oikeus vttuilla kavereille? Masentuneella voi olla alentunut energiataso tai itseinhoa, ja muita ikäviä ajatuksia, mutta ei masentuneella ole oikeutta heittää ilkeitä kommentteja ystävilleen. Taitaa enemmän olla joku persoonallisuushäiriö, kuin masennus? Se että kuvittelee että voi kohdella ihmisiä ihan miten sattuu siksi että on itse masentunut- on kyllä ihan kiero ajatus. Se ei ole myöskään mikään hyväksyttävä kiristystapa, että olisi jotenkin pakko olla ystäviä vaan siksi että toinen on masentunut.
Noissa apn alotuksen esimerkeissä ei ollut mitään vittuilua. Sekään ei ollut totta kun ap sanoo ettei kaveria kiinnosta hänen asiat, kun jo aloituksessa kerrotaan kaverin kyselleen viikonloppusuunnitelmista.
Ap on vain lokkaantunut kun kaveri ei (masennukseltaan) jaksa enää innostua apn ideoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi ajatella, että masentuneella olisi oikeus vttuilla kavereille? Masentuneella voi olla alentunut energiataso tai itseinhoa, ja muita ikäviä ajatuksia, mutta ei masentuneella ole oikeutta heittää ilkeitä kommentteja ystävilleen. Taitaa enemmän olla joku persoonallisuushäiriö, kuin masennus? Se että kuvittelee että voi kohdella ihmisiä ihan miten sattuu siksi että on itse masentunut- on kyllä ihan kiero ajatus. Se ei ole myöskään mikään hyväksyttävä kiristystapa, että olisi jotenkin pakko olla ystäviä vaan siksi että toinen on masentunut.
Noissa apn alotuksen esimerkeissä ei ollut mitään vittuilua. Sekään ei ollut totta kun ap sanoo ettei kaveria kiinnosta hänen asiat, kun jo aloituksessa kerrotaan kaverin kyselleen viikonloppusuunnitelmista.
Ap on vain lokkaantunut kun kaveri ei (masennukseltaan) jaksa enää innostua apn ideoista.
Kyllähän tuo ap:n kaverin kommentti oli sellainen kivan idean torppaamisyritys. Sellaista ihmistä kutsutaan myös pahanilmanlinnuksi, pilaa aina tunnelman ikävillä kommenteillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vakavasti masentunut ja pahinta mitä ystävilleni teen, on etäisyyden ottaminen. Tapahtuu puolivahingossa kun en vain jaksa tavata tai olla sosiaalinen muutenkaan. Ei tulisi mielenkään levittää paskaa oloa muiden päälle, ei liity masennukseen tuollainen toisten lyttääminen. Halu tuollaiseen voi ollakin osaltaan masennuksesta lähtöisin, mutta toistuvana tekona no way.
no kyllähän se ottaa päähän jos kaikki ideat dumataan. Veti nappeja, oli masentunut tai jotain muuta. sellainen sanontahan on olemassa, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin ei kannata sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole masentunut ja olisin sanonut noihin ihan samalla tavalla. Ei tässä ole mitään nähtävää, voimme kaikki poistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on outoa että joku retkeilee asuntoautossa omalla pihalla. Ajakaa edes naapurikuntaan parkkipaikalle tms.
Minusta taas on outoa, että sinulle tuottaa mielihyvää heitellä tarpeettomia loukkauksia. Antaako se sinulle hyvää mieltä, että saat painaa toisia alas. Voit ajatella siis itse olevasi parempi kuin muut? Käytät valtaa ilkeilemällä. Ikävä kyllä tuo käyttäytymismalli on tuhoisa sinullekin pikkuhiljaa.
Ollaanpas sitä herkkiä. Mitä ilkeilyä tuo nyt oli ? Ja ihan oikeassa, ihan päätöntä touhua nukkua asuntoautossa omalla pihalla
T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi ajatella, että masentuneella olisi oikeus vttuilla kavereille? Masentuneella voi olla alentunut energiataso tai itseinhoa, ja muita ikäviä ajatuksia, mutta ei masentuneella ole oikeutta heittää ilkeitä kommentteja ystävilleen. Taitaa enemmän olla joku persoonallisuushäiriö, kuin masennus? Se että kuvittelee että voi kohdella ihmisiä ihan miten sattuu siksi että on itse masentunut- on kyllä ihan kiero ajatus. Se ei ole myöskään mikään hyväksyttävä kiristystapa, että olisi jotenkin pakko olla ystäviä vaan siksi että toinen on masentunut.
Noissa apn alotuksen esimerkeissä ei ollut mitään vittuilua. Sekään ei ollut totta kun ap sanoo ettei kaveria kiinnosta hänen asiat, kun jo aloituksessa kerrotaan kaverin kyselleen viikonloppusuunnitelmista.
Ap on vain lokkaantunut kun kaveri ei (masennukseltaan) jaksa enää innostua apn ideoista.Kyllähän tuo ap:n kaverin kommentti oli sellainen kivan idean torppaamisyritys. Sellaista ihmistä kutsutaan myös pahanilmanlinnuksi, pilaa aina tunnelman ikävillä kommenteillaan.
Tuo pahanilmanlintu on loistava kuvaus! Olen itsekin ollut ystävänä ihmiselle, jolla oli aina asiat huonosti:
- Nyt on loistava ilma lähteä lenkille, mennäänkö?
- Ääh, siellä alkaa varmasti kohta sataa tai vaihtoehtoisesti on liian kuuma päivä tai hän on liian väsynyt.
Sitten jos hän itse ehdotti jonnekin menemistä, hän saattoi a. suuttua jos en ehdi siihen aikaan tai b. muutti itse mielensä. Ei viitsikään mennä tänään, kun tulee hyvä leffa, mennään mieluummin huomenna.
En ymmärrä, miten hänen puolisonsa jaksoi tuota käytöstä sietää. Aina näki huonot puolet asiassa kuin asiassa ja levitti pahaa tuulta ympärilleen. Emme ole enää tekemisissä, koska en saanut siitä ystävyydestä mitään.
Ei tässä nyt ole edelleenkään kyse vain yhdestä kommentista. Jos luit aloituksen, niin kerroin kyllä, että se on aina tuollaista lyttäämistä.
Alkaa tuntua yksipuoliselta, että vain minä olen kiinnostunut hänen asioistaan ja tekemisistään ja yritän suhtautua kannustavasti. Kaikki mitä minä ehdotan on ihan tylsää tai typerää. Tai sitten suhtautuminen on juuri tuo kuin asuntoautojuttuun, että hän ei ainakaan töröttäisi jossain kotipihassa. Olkoonkin niin, mutta ei siinä ole hänestä kysymys. Luulen, että olisinpa vastannut mitä tahansa hänen kysymykseensä viikonlopun vietosta, niin mikään ei olisi ollut hyvä. Se on ollut viime aikoina tyypillinen asenne. Eikä tässä ole kyse, etteikö ystävälle voi ilmaista mielipidettään, vaan siitä, että aina pitää olla kritisoimassa ja narisemassa. Sitä ei ole kiva kenenkään kuunnella tai lukea.
Ap