Kun lapsi ei saa asiaa periksi, hän alkaa uhkailla että hyppää parvekkeelta – onko tällainen tilanne otettava vakavasti?

Vierailija kirjoitti:

Se on perusteltu syy köyttää lapsi kiinni jos lapsi uhkailee hyppäämisellä. Pelissä on lapsen turvallisuus.

Millaista köyttä ajattelit? Esim. sellainen perus ankkuriköysi veneestä vai joku muu?

Ihan kuin minä lapsena. Vanhemmat saattoivat koska tahansa keksiä, että teen jotain sellaista, minkä he heti kieltävät vedoten siihen, että se ei ole hyvä asia. Viisikko-kirja saatettiin napata kädestä ja todeta, että nyt ei lueta, mene ulos. Radio laitettiin kiinni, koska sen kuuntelu ei ole hyväksi samaan aikaan kun teen läksyjä. Polkupyörän avain otettiin talteen, jotta en pyöräilisi minne sattuu.

Kaikki tämä tuosta vain, ilman ennakkovaroitusta tai keskustelua siitä, että lukeminen tai pyöräily tai hiihto tai mikä tahansa, vaikka puutarhakeinussa istuminen, on kiellettyä tai haitallista. Ja yllättäen seuraavana päivänä vanhempia ei kiinnostanut lainkaan, lähdinkö kavereiden kanssa fillariretkelle.

Rajat keksittiin sillä hetkellä. Eilen sai käydä kirjastossa, tänään ei saanut lukea, huomenna piti ehdottomasti lukea, jotta kirjat voitiin palauttaa.

Kyse ei ole lapsesta, kyse on vanhemmasta. Ap:n lapsi sentään jaksaa vielä vastustaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsesi on jotenkin adhd tai muuten sairas.

Normaali tuon ikäinen lapsi ei suutu mielettömästi, eikä hänellä tulisi mielenkään uhkailla mitään eikä ketään.  Voisiko noin nuorella olla jo jotain mielenterveysongelmia, sillä käytös viittaa voimakkaaseen aggressioon.  Uhkailu kuulostaa kaikkein kauheimmalta.

Pelit ja tietokone voivat olle joillekin lapsille se ainoa harrastus, ja jos on uponut liikaa vain pelien maailmaan, ei ihme jos todellisuus jossain vaiheessa tuntuu heistä vääristyneeltä.

En oikein jaksa uskoa ap:n kirjoitusta, pidän sitä provona.

Ei tarvitse olla adhd, sairas tai mielenterveysongelmainen. Nykyajan pelit voivat olla todella addiktoivia, jopa lapsille ja kun vanhempi antaa lapsen pelata liian pitkään ilman rajoja, seuraamus voi olla sitten aggressiivinen purkautuminen, kun lapsi ei enää saa tehdä asioita ilman rajoituksia.

Tälläisiä lapsia on nykyään aika paljonkin ja on vain kasvamaan päin, kun pelikoneet kehittyvät ja yhä enemmän annetaan lapsien (varsinkin poikien) pelata pelikoneita rajattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tuo on vain lapsen yritys saada jollain tavalla sinut perääntymään. En usko, että oikeasti hyppäisi. Suosittelen kuitenkin pitämään nyt kiinni todella tarkasti pelirajoista, ja että lapsi saa pelata päivässä vaan esim tunnin ajan.

Näyttää siltä, että lapsesi on jo nyt vakavasti addiktoitunut pelikoneeseen. Tuo pahenee ajan kuluessa, jos et puutu siihen ja teininä on vielä vaikeampi hallita lasta.

Nyt kannattaa etsiä lapselle pelin ulkopuolinen harrastus.

Sehän tässä onkin, kun lapsi joutui luopumaan harrastuksestaan koronan takia. Oltiin juuri päästy elämässä eteenpäin, niin iski korona ja kaikki loppui kuin seinään. Lapsi esimerkiski piti kovasti uimahallissa olemisesta. Noh, nyt sinne onneksi pääse, mutta tänään kun ehdotin sitä, niin lapsi ei enää halunnut. Tuntuu, että hän on masentunut. Kevät on ollut todella rankka.

ap

Kai se riippuu hieman siitä asuuko ensimmäisessä vai kolmannessatoista kerroksessa

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin minä lapsena. Vanhemmat saattoivat koska tahansa keksiä, että teen jotain sellaista, minkä he heti kieltävät vedoten siihen, että se ei ole hyvä asia. Viisikko-kirja saatettiin napata kädestä ja todeta, että nyt ei lueta, mene ulos. Radio laitettiin kiinni, koska sen kuuntelu ei ole hyväksi samaan aikaan kun teen läksyjä. Polkupyörän avain otettiin talteen, jotta en pyöräilisi minne sattuu.

Kaikki tämä tuosta vain, ilman ennakkovaroitusta tai keskustelua siitä, että lukeminen tai pyöräily tai hiihto tai mikä tahansa, vaikka puutarhakeinussa istuminen, on kiellettyä tai haitallista. Ja yllättäen seuraavana päivänä vanhempia ei kiinnostanut lainkaan, lähdinkö kavereiden kanssa fillariretkelle.

Rajat keksittiin sillä hetkellä. Eilen sai käydä kirjastossa, tänään ei saanut lukea, huomenna piti ehdottomasti lukea, jotta kirjat voitiin palauttaa.

Kyse ei ole lapsesta, kyse on vanhemmasta. Ap:n lapsi sentään jaksaa vielä vastustaa.

On kyse täysin erilaisesta asiasta. Ikävää, että olet joutunut kokemaan kurjuutta. 

Lpaseni on addiktoitunut peliin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tuo on vain lapsen yritys saada jollain tavalla sinut perääntymään. En usko, että oikeasti hyppäisi. Suosittelen kuitenkin pitämään nyt kiinni todella tarkasti pelirajoista, ja että lapsi saa pelata päivässä vaan esim tunnin ajan.

Näyttää siltä, että lapsesi on jo nyt vakavasti addiktoitunut pelikoneeseen. Tuo pahenee ajan kuluessa, jos et puutu siihen ja teininä on vielä vaikeampi hallita lasta.

Nyt kannattaa etsiä lapselle pelin ulkopuolinen harrastus.

Sehän tässä onkin, kun lapsi joutui luopumaan harrastuksestaan koronan takia. Oltiin juuri päästy elämässä eteenpäin, niin iski korona ja kaikki loppui kuin seinään. Lapsi esimerkiski piti kovasti uimahallissa olemisesta. Noh, nyt sinne onneksi pääse, mutta tänään kun ehdotin sitä, niin lapsi ei enää halunnut. Tuntuu, että hän on masentunut. Kevät on ollut todella rankka.

ap

Nyt olisi hyvä vain yrittää aloittaa saada lapsi takaisin uimaan. Voisitko vaikka vain päättää, että päivänä X mennään uimaan? Ilmoita pojalle tarpeeksi ajoissa, että tietää sen päivän olevan uimahalli-päivä.

Silloin, kun ei saa haluamaansa, saattaa lapsi päätyä kieltäytymään ihan kaikesta, jopa itselle mieluisasta asiasta, koska yrittää saada yhä omaa tahtoa läpi (pelaaminen).

Vierailija kirjoitti:

Porvoossakin toimii perheneuvola, joka osaa ohjata teidät pstkiatrin vastaanotolle. Voitte toki suoraan ottaa yhteyttä porvoon mielenterveystoimistoon.

Sun kannattaisi ottaa lääkkeesi. Et kai vaan unohtanut?

Aikasemmin kiellettiin ja rajoitettiin lasten tv:n katsomista.

Siihen aikaan ei ollut somea, mutta lehdet, radio ja tv olivat täynntä tätä samaa, mitä nyt kirjoitellaan lasten pelaamisesta.

Nuo lapset jotka telkkaria silloin katselivat, ja myöhemmin videoita ja dvd levyjä ovat jo aikuisia.

Koulunsa käyneitä ja ammatissa ja töissä ja perheellisiä.  Ihan heistä on normaali kansalaisia tullut tähän yhteiskuntaan.

Tietokoneet ja robotit ja pelit ovat tulleet jäädäkseen, ne ovat tulevaisuuden yhteiskuntaa, turha niistä on niin viimeisen päälle vouhkata.

Ja on vanhempien vastuulla laittaa lapsilukot tietokoneisiin siten, että lapset pelaavat vain ikäisilleen sopiva pelejä.

Vastuu on aikuisen ei lapsen.

Mietin muuten, että jos lapsi pitää pelaamisesta, niin onko perheelläsi mahdollisuutta jotenkin olla mukana lapsen mielenkiinnossa? Eli voisitteko ostaa perheeseen lautapelejä ja pelata niitä aina kerran viikossa koko perheen kanssa? Tuo toisi varmasti hyviä muistoja lapselle perheen yhteisistä ajoista. Joka kuukausi voisitte ostaa yhden uuden lautapelin, jonka lapset saa päättää, mikä ostetaan.

Lapselle pitää keksiä jotain muuta tekemistä, kuin puhelin ja tietokone.  Toimi itse esimerkkinä tässä ja tehkäää jotain sellaista, joka ei vaadi elektronisia laitteita. Lapsethan ei osaa tuossa iässä vielä itse säädellä tekemistään ja koukuttuu helposti peleihin ja vanhempien tehtävä on asettaa rajat.  Lapset ei hirveästi ajattele sanomisiaan suuttuessan, mutta jos lapsi raivostuu pelaamisen tai kännykän käytön rajoittamisesta toistuvasti, on se merkki että laite hallitsee lasta ja rajoituksia on syytä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Aikasemmin kiellettiin ja rajoitettiin lasten tv:n katsomista.

Siihen aikaan ei ollut somea, mutta lehdet, radio ja tv olivat täynntä tätä samaa, mitä nyt kirjoitellaan lasten pelaamisesta.

Nuo lapset jotka telkkaria silloin katselivat, ja myöhemmin videoita ja dvd levyjä ovat jo aikuisia.

Koulunsa käyneitä ja ammatissa ja töissä ja perheellisiä.  Ihan heistä on normaali kansalaisia tullut tähän yhteiskuntaan.

Tietokoneet ja robotit ja pelit ovat tulleet jäädäkseen, ne ovat tulevaisuuden yhteiskuntaa, turha niistä on niin viimeisen päälle vouhkata.

Ja on vanhempien vastuulla laittaa lapsilukot tietokoneisiin siten, että lapset pelaavat vain ikäisilleen sopiva pelejä.

Vastuu on aikuisen ei lapsen.

Paitsi, että nuorilla miehillä syrjäytyminen ja työelämästä poisjääminen on linkitetty liialliseen pelaamiseen. Siksi siitä puhutaan ja siksi se on ongelma. Ei kaikille, mutta riski kasvaa, mitä enemmän lapsi pelaa rajattomasti.

Muuttakaa ensimmäiseen tai toiseen kerrokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoossakin toimii perheneuvola, joka osaa ohjata teidät pstkiatrin vastaanotolle. Voitte toki suoraan ottaa yhteyttä porvoon mielenterveystoimistoon.

Sun kannattaisi ottaa lääkkeesi. Et kai vaan unohtanut?

No tottakai mä lääkkeeni otan. On täällä Porvoossakin apteekkeja.