Lue keskustelun säännöt.
Mikä pentutehtailussa on se paheksuttavaa asia?
23.05.2020 |
Toki sellainen olisi paheksuttavaa, jos koiria kohdellaan huonosti, mutta onko jokin muu paheksuttavaa? Mikä?
En ole ostanut pentutehtaalta enkä ole itse tehtailija. Haluan vain yleissivistystä tässä asiassa.
Ei kai se voi olla paheksuttavaa, että koira synnyttää monia pentueita. Sehän on luonnossa täysin normaalia. Vain ihminen säätelee synnyttämisiään. Kaikki eläimet synnyttävät aina, kun se on mahdollista.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
sekarotuiset koirat pois. ainoastaan tutkitut. rekisteröidyt koirat.
minä en maksaisi senttiäkään sekarotuisista rakeista.
mutta rotukoira maksaa n 1000 - 4000.
monella ei ole varaa maksaa. mutta rakki ostetaan. näytille.
Höpön pöpön. Naurettavinta tässä on, että nämä pentutehtaista ostavat ihmiset saattavat maksaa lähemmäs tonnin jostain chihun tapaisesta.
Kun ihan oikeita, hyväsukuisia koiria joiden sukutaulu vilisee kaksoivalioita, saa noin 600-900 eurolla. Metsästyskoirat on tosi edullisia. Sen lisäksi että ovat terveitä, hyväpäisiä ja itsenäisiä. Ei tule eroahdistusongelmia kuten seurakoirilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein nuo resquet ovat niin ikään pentutehtaiden tulosta. Ne kun menee hyvin kaupaksi niin teetetään pentutehtaissa lisää ja myydään hyväuskoisille ulkomaalaisille :((
.
Vaan pentutehtaatkin on vähän niinkuin prokasvatuksen tulosta. Jos random koiria olisi saatavilla kolmekymppiä kipale, ei kukaan näkisi edes vähäistä vaivaa teettääkseen ja myydäkseen niitä 150e voitolla.
Mutta kun ihmisille markkinoidaan koiraa jonain erikoisuutena hintaan 1400e.
Noitahan jo kannattaakin teettää, vaikka möisi tuosta puoleen hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Susien alfanaaras lisääntyy koko ajan. Se on luonnollista.
Se lisääntyy kerran vuodessa, koska kiima on vain kerran vuodessa. Toisin kuin domestikoiduilla koirilla, joilla on enimmäkseen kiima kahdesti vuodessa, poislukien laikat ja jotkut muut alkukantaiset rodut.
Toisekseen alfanaaras ei ala lisääntyä ensimmäisestä eikä toisestakaan kiimasta. Itse asiassa susilla tulee kiima myöhemmin kuin koirille: susilaumassa yleensä vain alfanaaras tulee kiimaan, "tädit" ei. "Tädit" on yleensä pari vuotta auttamassa äitiään pentujen hoidossa, jopa imettävät niitä, kunnes lähtevät omille teilleen perustamaan omaa laumaa. Siis aloittavat lisääntymisen myöhemmin kuin pentutehtaiden emokoirat.
Vierailija kirjoitti:
Jos rotukoiran terveys on tärkeintä, miten voi olla sellaisia rotuja kuin cavalier kingcharlesinspaniel? Tai kaikki lyttykuonokoirat, jotka on vieläpä järjettömän suosittuja?
Kukaan ei ole väittänyt, että rotukoirilla terveys olisi tärkeintä. KÄYTTKÖkoirilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rotukoiran terveys on tärkeintä, miten voi olla sellaisia rotuja kuin cavalier kingcharlesinspaniel? Tai kaikki lyttykuonokoirat, jotka on vieläpä järjettömän suosittuja?
Kukaan ei ole väittänyt, että rotukoirilla terveys olisi tärkeintä. KÄYTTKÖkoirilla on.
Onhan myös seurakoirarotujen kasvattajia, jotka painottavat luonnetta ja terveyttä. Ei läheskään kaikki kasvattajat juokse näyttelytulosten perässä, ja vaikka juoksisivat, ei se silti tarkoita etteikö terveys olisi tärkeää. Hyvän kasvattajan löytämiseen kannattaa käyttää vaivaa, mutta tässäkin ollaan viime kädessä ostajan valinnan ääressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, kyllähänä lähtökohtaisesti monen rodun geenipooli on melkoisen kapea. Monilla hyvinkin raju keinotekoinen tai joskus olosuhteista johtunut (esim akitat japanissa) pullonkaulailmiö rodun historiassa.
Tässä mielessä sekarotuinen on tilastollisesti todennäköisemmin terve resessiivisesti periytyvien sairausgeenien osalta, koska sukusiitosaste on pienempi. Rotukoirat ovat käytännössä enemmän tai vähemmän serkkuja keskenään saman rodun sisällä.
Sille on syynsä, että ihmisilläkin sukurutsa on tabu, ja että eläinlajeille on kehittynyt erilaisia käytökseen ja elintapoihin liittyviä sopeumia, jotka estävät lähisukulaisia lisääntymästä keskenään. Sisäsiitos on jo itsessään terveysriski, riippumatta selkeästi osoitettavista rakenteellisista ongelmista tms.
Rodunjalostuksessa on ollut vielä ihan hiljattain tavallista astuttaa vaikka äiti pojalla, ns. "linjajalostus", muussa maailmassa tehdään yleisesti edelleen.
Kyllä ihminen on rodunjalostusideologioissaan käytännössä pilannut monet rodut siihen pisteeseen, että rotuterveyteen pyrkiminen vaatisi roturisteytyksiä, että saadaan geenipoolia vähän laajennettua. Mutta koiranjalostus nykymuodossaan juontaa 30-luvun rodunjalostuideologiohin, ja nämä asenteet elävät monissa kasvattajissa edelleen; roturisteytykset ja "epäpuhtaus" nähdään saatanasta seuraavana.
Nykymuotoinen näyttelyvetoinen rodunjalostus on monilta osin lähtökohdiltaan kieroutunutta ja epätervettä, näkeehän sen tosiaan vilkaisemalla monia koiriakin. Koira nähdään kuin veistoksena, jota ihminen voi muokata oikkujensa mukaan ulkonäkö edellä. Tällaisten ihmisten pitäisi mielestäni keskittyä mieluummin trimmaamaan pensasaitojaan kuviomuotoihin sen sijaan, että puuhaavat elävien eläinten parissa.
Ei tämä automaattisesti tosiaan tarkoita, että sekarotuiset olisivat aina jotenkin terveempiä, mutta haluan vähän kyseenalaistaa tätä kasvatustoiminnan "autuutta".
Tuon takia esim. norjanharmaita käydään välillä astuttamassa Norjassa, jämptejä Ruotsissa jne. Vaikka noiden rotujen edustajia on Suomessa kymmeniä tuhansia, halutaan silti uutta verta säännöllisin väliajoin.
Kovin suppean geenipoolin koirarodut, tai sairaiksi jalostetut, olisi parasta vaan sammuttaa. Ihan vaan sillä että ihmiset alkaisi ottaa jonkun muun rodun koiria. Yhdelläkään yksittäisellä rodulla ei ole mitään sellaista käyttö- tai luonteenominaisuutta, mitä ei löytyisi jostain terveestä, laajan geenipoolin rodusta. 99 % esim. "bulldogin luonteesta" on ihan vaan sitä että tykätään sen ulkonäöstä ja siitä ettei rakkiparka jaksa isommin liikkua.
Minä näen suurimpana ongelmana sen, että koira otetaan vaan lellikiksi ja seuraeläimeksi, eikä ymmärretä ettei se ole mikään koriste. Luullaan ettei pieni koira tarviste liikuntaa tai kasvatusta ja otetaan chihu, jonka pää on liian pieni sen aivoille, hampaille ja silmille. Tai otetaan lyttynaamoja kun ollaan itse niin paksuja ettei jakseta lenkkeillä.
Ihmisten pitäisi koiraa ottaessaan miettiä sen käyttötarkoitus. Jos käyttötarkoitus on "seura", on parasta jättää koira ottamatta. Jos ei oikeasti nauti siitä että lenkkeilee pari tuntia joka päivä kelissä kuin kelissä, ei ole koiraihminen. Koiraihmisen pitäisi olla aina myös ulkoilmaihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kasvattajia, jotka keskittyvät ulkonäköön (esim. juuri sakujen luiskaperät, joita ollaan nyt onneksi jalostamassa pois) ja kasvattajia, jotka keskittyvät käyttöön. Esim. poliisi, rajavartiosto ottaa koirat tietyiltä käyttölinjoja jalostavilta kasvattajilta. Joka perehtyy kiinnostavan rotuun tosissaan, ottaa selville rodun terveysongelmat ja haasteet, perehtyy huolellisesti eri kasvattajien linjoihin ja mitä eri koirat ovat jalostuksessa jälkeensä jättäneet. Ja valitsevat kasvattajan vasta sen jälkeen. Sopivaa pentua etsitään ehkä vuosia. Sitten taas joku ottaa tori.fi stä ensimmäisen pennun, jota rodussa kaupataan, millään terveystuloksilla tai käyttötuloksilla ei ole väliä, kunhan nyt saadaan se pentu nyt kun on loma ja lapset haluaa. Eikä niillä papereillakaan, "kun ei kerran näyttelyissä käydä".
Tsiissus. Se on koira. Ei auto, eikä talo. Se on ihan omanlaisensa eikä mikään "linja". Sitä rakastetaan juuri sellaisena kuin se on. Eihän lastakaan lempata, jos käy ilmi, että hän tarvitsee silmälasit tai on keliaakikko.
Koira ei ole lapsi. Koiran valintaan pitää suhtautua kuten miehen. Eli mietit ensin mitä haluat, ja sitten etsit niin kauan että löydät sen.
Ei niin että otat ensimmäisen vastaantulevan mikä näyttää söpöltä ja toivot että pärjäät sen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kasvattajia, jotka keskittyvät ulkonäköön (esim. juuri sakujen luiskaperät, joita ollaan nyt onneksi jalostamassa pois) ja kasvattajia, jotka keskittyvät käyttöön. Esim. poliisi, rajavartiosto ottaa koirat tietyiltä käyttölinjoja jalostavilta kasvattajilta. Joka perehtyy kiinnostavan rotuun tosissaan, ottaa selville rodun terveysongelmat ja haasteet, perehtyy huolellisesti eri kasvattajien linjoihin ja mitä eri koirat ovat jalostuksessa jälkeensä jättäneet. Ja valitsevat kasvattajan vasta sen jälkeen. Sopivaa pentua etsitään ehkä vuosia. Sitten taas joku ottaa tori.fi stä ensimmäisen pennun, jota rodussa kaupataan, millään terveystuloksilla tai käyttötuloksilla ei ole väliä, kunhan nyt saadaan se pentu nyt kun on loma ja lapset haluaa. Eikä niillä papereillakaan, "kun ei kerran näyttelyissä käydä".
Tsiissus. Se on koira. Ei auto, eikä talo. Se on ihan omanlaisensa eikä mikään "linja". Sitä rakastetaan juuri sellaisena kuin se on. Eihän lastakaan lempata, jos käy ilmi, että hän tarvitsee silmälasit tai on keliaakikko.
Koira ei ole lapsi. Koiran valintaan pitää suhtautua kuten miehen. Eli mietit ensin mitä haluat, ja sitten etsit niin kauan että löydät sen.
Ei niin että otat ensimmäisen vastaantulevan mikä näyttää söpöltä ja toivot että pärjäät sen kanssa.
Ei ole mitään sääntöä, että noin pitää toimia. Toki omat rahkeet pitää tuntea, pärjääkö "minkä vain" koiran kanssa.
Koira kyllä vertautuu paremmin lapseen kuin mieheen, on samalla tavoin riippuvainen vanhemmastaan/omistajastaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa rotukoirista on pahasti piloille jalostettuja. Tämä on kylmä fakta.
Eikä ole. Rotukoiria on muitakin kuin mopseja ja cavaliereita, eikä kaikkia jalosteta lyttynaamaisiksi seurakoiriksi. Rotukoiria on myös työ- ja metsästyskäyttöön ja niissä hommissa ei ole mitään etua sairaasta koirasta.
Lyttykuonojen kasvattajat sekä ihailijat ovat muutenkin oma sekopäälajinsa ja kuplansa, joka ikisen muun rodun kannattaja kauhistelee sitä menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niin että otat ensimmäisen vastaantulevan mikä näyttää söpöltä ja toivot että pärjäät sen kanssa.
Mutta... mutta minähän valitsen miehen juuri noin!
Vastuullinen koiran kasvatus ei ole pentutehtailua vaikka et kuuluisi kennelliittoon, kaikkia rotuja tähän ei edes hyväksytä. Pentutehtailu tarkoittaa juuri sitä että eläimen terveyttä ja tarpeita ei hoideta tarpeeksi hyvin ja pentueita tehdään liian tiuhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pentutehtaassa ne nartut pennutetaan joka juoksusta. Ne ei ehdi toipua ja kärsii. Ne ei saa hoitoa tai rokotuksia ym.
Pentujen vanhempia ei tutkita tai edes tiedetä isää. Ne astuu toisiaan miten sattuu. Ei madoteta ja on kennelyskää tai parvoa.
Sekarotusesta ei ikinä saa maksaa yli 400€. Paperiton koira on aina sekarotuinen.
Myös rekisteröimättömällä kissalla voi olla rekisteröidyt tutkitut vanhemmat. Muistaakseni, jos ei käyttänyt kissaa näyttelyissä niin sillä ei saanut teettää kuin yhden pentueen. Eli näyttelyitä näissä rekisteröinneissä suositaan, ei kissan hyvinvointia.
Lisäksi kun tiedetään, että monia sairaita rotuja (persialainen, mopsi, bulldogit) rekisteröidään, niin eipä tuolla rekisteröinnillä ole enää mitään virkaa. Ei sillä suojella eläimen terveyttä, päinvastoin, tarvittaisiin muiden rotujen risteyttämistä rotuun.
Kyllä, mutta onko eettistä synnyttää pentueita toinen toisensa jälkeen, ja katsoa kuinka moni näistä elävistä olennoista kärsii äärimmäisen kivuliaasta sairaudesta?