Lue keskustelun säännöt.
Miten selviän ensimmäisestä yöstä yksin? Ajatuskin ahdistaa nukkua yksin ilman miestä isossa talossa
22.05.2020 |
Otin töistä vapaata helpottaakseni oloa mutta valintani oli huono. Itkettää, ruoka ei maistu ja ikävöin miestä.
Kommentit (29)
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
*yksin ja *ilman miestä.
Miten jäivätkin pois tekstistä.
Ap, kyllä sinä selviät!
Koville varmaan ottaa mutta sinä olet vahva nainen ja selviydyt tästäkin koettelemuksesta!
Keksi miehelle sukupuolineutraali ilmaus.
Apua. Entinen tyttöystäväni oli samanlainen. Tein opiskeluaikoina välillä yötöitä vartijana ja tyttöystävä itki ja parkui opiskelija-asunnossamme, kun oli öisin niin pelottavaa. Aika ahdistavaa se oli minulle.
Myöhemmin erottuamme, tapasin vaimoni, joka mm. teki yksin yövaelluksia ja nukkui ties missä mökeissä yksin. Myöhemmin seurana oli koira (ylikiltti noutaja...), mutta ihastuin kyllä tuohon rohkeuteen ha pelottomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä piipitystä. Onko siellä talossa joskus tapahtunut jotain pelottavaa yöaikaan?
Niinpä.
Grow up.
Se onkin mukavaa kuunnella sängyssä kaikkea rapinaa ja kolinaa...
Ulko- ovellakin voi käydä joku koputtamassa...älä avaa ovea...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä mies on? Miksi hän jätti sinut yksin? Mitä pelottavaa talossa on? Miksi talo on iso? Eikö teillä ole hovimestaria?
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
Mieheni menehtyi eilen. En vaan kestä olla yksin, on paha olla ja itkettää. Kaipaan miestä niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko joku ystävä joka tulisi seuraksi? Voimia!
0/5
Kukaan vastaleskeytynyt ei jätä mainitsematta puolison kuolemaa ekassa lauseessa.
Aloita siis näin: "Mieheni kuoli eilen ja pelottaa nukkua yksin."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs ne, jotka nukkuu aina yksin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
Mieheni menehtyi eilen. En vaan kestä olla yksin, on paha olla ja itkettää. Kaipaan miestä niin paljon.
Eikai kukaan keksi näin sairasta provoa?
Toivon sinulle kovasti voimia jos puhut totta. :’(
Hae ammattilaisen tukea ettei tarvitse selviytyä yksinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5
Kukaan vastaleskeytynyt ei jätä mainitsematta puolison kuolemaa ekassa lauseessa.Aloita siis näin: "Mieheni kuoli eilen ja pelottaa nukkua yksin."
Suru ei olekohdannut sinua tai et ole menettänyt rakasta. Ymmärrät vasta kun osuu kohdallesi.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku ystävä joka tulisi seuraksi? Voimia!
Yritin kysellä mutta kukaan ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
Mieheni menehtyi eilen. En vaan kestä olla yksin, on paha olla ja itkettää. Kaipaan miestä niin paljon.
Eikai kukaan keksi näin sairasta provoa?
Toivon sinulle kovasti voimia jos puhut totta. :’(
Hae ammattilaisen tukea ettei tarvitse selviytyä yksinään.
Olen täysin surun murtama. Odotan miestä kotiin mutta mies ei koskaan palaa.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä piipitystä. Onko siellä talossa joskus tapahtunut jotain pelottavaa yöaikaan?
Niinpä.
Grow up.
Onko pakko loukata noin? Menetin rakkaan mieheni, joten en "piipitä" turhasta koska olen menettänyt rakastamani ihmisen jota en saa koskaan takaisin.
Onko sinulla ketään kaveria tai sukulaista, jonka luokse voisit mennä, jotta pääset pahimman yli? Tai onko ketään, joka voisi tulla sinun kaveriksi kotiisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä tilanne taustalla on..? Itsekin olen usein yötä isossa talossa, kun hän on yövuorossa.
Mieheni menehtyi eilen. En vaan kestä olla yksin, on paha olla ja itkettää. Kaipaan miestä niin paljon.
Eikai kukaan keksi näin sairasta provoa?
Toivon sinulle kovasti voimia jos puhut totta. :’(
Hae ammattilaisen tukea ettei tarvitse selviytyä yksinään.Olen täysin surun murtama. Odotan miestä kotiin mutta mies ei koskaan palaa.
Olen niin pahoillani. Ja otan osaa. Osaan kuvitella, vaan en halua kuvitella, miten kauheaa sinulla on.
Jos yhtään lohduttaa, olen minäkin yksin. Olen ollut pitkään yksin. Tosin seuralaisena mulla on munasarjakasvain, jonka laadusta en vielä tiedä mitään ennen leikkausta.
Kirjoittele tänne niin et ole koskaan täysin yksin. Tietenkin se on tosi laiha lohtu mutta on se jotakin.
En väitä että pääset menetyksestä yli, et ehkä pääse koskaan yli, mutta sen voin sanoa että uskon olosi parantuvan paremmaksi jonakin päivänä. Niin siinä yleensä käy, olipa miehesi ollut sinulle miten tärkeä tahansa. Varmasti on ollut sinulle äärimmäisen tärkeä, minä tunnen niin kun luen kirjoitustasi. Olen ihan varma ja vakuuttunut että miehesi oli ja on sinulle todella tärkeä.
En voi ahmia syömishäiriön takia