Lue keskustelun säännöt.
Sain selville, että uudella ystävälläni on välit poikki molempiin lapsiinsa
22.05.2020 |
Olen harrastuksen kautta tutustunut uuteen mukavaan ihmiseen, jonka kanssa olen viihtynyt hyvin. Nyt olen kuitenkin alkanut tutustua myös hänen muihin ystäviinsä, ja sain heidän kauttaan selville, että hänellä on ollut jo vuosia välit poikki molempiin aikuisiin lapsiinsa. Kuulemma ex-mies käänsi heidät äitiään vastaan. Ystävät ovat täysin hänen puolellaan. En tiedä itse tästä mitään, mutta hälytyskellot alkoivat soida: voikohan tässä olla taustalla jotain muutakin, esim. alkoholismia tai mielenterveyden ongelmia. Vai voiko näin todella käydä ihan normaalille täysjärkiselle ihmiselle? Mitä itse ajattelisit tällaisesta henkilöstä?
Kommentit (71)
En ole katkaissut välejä täysin, mutta kaikki menee Ö-mappiin. Sellaiset voivat alkuun olla hyvinkin maireita, mutta kun menee sukset jossain ristiin niin totuus paljastuu. Epävakaa persoonallisuushäiriö on sellainen muun muassa, että siinä on lapsilla olemista. Hyvänä kautena ulospäin voi näyttää ihan hienolta, mutta totuus on toinen. Koko ajan saa varoa mitä sieltä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Ok eli ex-vaimosi oli oikeassa luonteestasi.
No kylläpä täällä on pyhät äidit taas tohinoissaan. Mitä lapselle kostamista tuossa on, jos ei jätä perintöä käytännössä ventovieraalle ihmiselle? Jos AIKUINEN lapsi ei vaivaudu yrittämään ymmärtämään myös toisen liitossa olleen näkemystä, ei hänelle kukaan ole mitään velkaa.
Mulla on itselläni ollut koko ikäni vaikea suhde äitiini. Hän on mielestäni hankala ihminen, itsekeskeinen ja naiivi. Tiedän myös itse olevani hankala, jyrkkä ja liian ehdoton mielipiteissäni. Kaksi kertaa elämäni aikana meillä on ollut välit poikki kokonaan, useita vuosia kerrallaan. Jos äiti olisi silloin kuollut, olisi kyllä v***nut, jos veli olisi saanut kaiken, mutta olisin kyllä ymmärtänyt.
Biologisen isäni kanssa en ole ollut käytännössä missään tekemisissä sen jälkeen, kun erosi äidistäni, kun olin ihan pieni. En odota häneltäkään mitään perintöä. Verisukua ollaan joo, mutta mua ei ole kiinnostanut yhteydenpito alkoholistiin. Hänellä on minua muutaman vuoden nuorempi poika toisen kanssa ja ovat kuulemma tekemisissä vaikka tästäkin naisesta isä erosi pian lapsen syntymän jälkeen. On mielestäni ihan ok, jos velipuoleni perii ns. kaiken, kun on jaksanut sitä ukkoa elämässään pitää.
En tunne sinua, mutta ei se välttämättä ole hankaluutta, jyrkkyyttä tai ehdottomuutta, jos panee välit poikki hankaliin ihmisiin. Hankaluus, itsekeskeisyys ja naiivius ovat mahdollisimman huonoja ominaisuuksia kasvattajalle, joten ehkä hankaluutta on vain se, että olet oppinut pitämään puolesi. Koko ikäänsä ei tarvitse sietää mitään pazkaa vanhemmilta, vaikka lapsena oli pakko. [/quote]
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka uusi ystäväsi olisi käyttäytynyt lapsia kohtaan huonosti, niin jos on sinun mielestäsi mukava ja sinulle mukana, niin miksi asian pitäisi haitata yhdessäoloanne?
Olen epäluuloinen ihminen ja aina varuillani, vaikka mitään pahaa ei olisi vielä tapahtunut. Siitä on vaikea päästä eroon, kun se on perusluonteessa. Ajattelen myös, että se saattaa olla useammin ihan hyvä ominaisuus itsesuojelun kannalta.
AP
Tuossa luonteenpiirteessä on se huono puoli, että syyllistää läheistään ja suuttuu hänelle, suorastaan vihaa häntä. Vika on kuitenkin omien korvien välissä tai täysin eri ihmisissä.
Todellakin, selvitä taustat ja yritä pysyä neutraalina. Ota asiat asioina ja ymmärrä, ettei ystävä yritä huijata tai sumuttaa sinua.
Asia on arkaluonteinen eikä edes kuulu muille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka uusi ystäväsi olisi käyttäytynyt lapsia kohtaan huonosti, niin jos on sinun mielestäsi mukava ja sinulle mukana, niin miksi asian pitäisi haitata yhdessäoloanne?
Olen epäluuloinen ihminen ja aina varuillani, vaikka mitään pahaa ei olisi vielä tapahtunut. Siitä on vaikea päästä eroon, kun se on perusluonteessa. Ajattelen myös, että se saattaa olla useammin ihan hyvä ominaisuus itsesuojelun kannalta.
AP
Tuossa luonteenpiirteessä on se huono puoli, että syyllistää läheistään ja suuttuu hänelle, suorastaan vihaa häntä. Vika on kuitenkin omien korvien välissä tai täysin eri ihmisissä.
Todellakin, selvitä taustat ja yritä pysyä neutraalina. Ota asiat asioina ja ymmärrä, ettei ystävä yritä huijata tai sumuttaa sinua.
Asia on arkaluonteinen eikä edes kuulu muille ihmisille.
Täh, miten tämä liittyy aloitukseen? Ap: n kirjoituksessa ei ole mitään tuollaista ja tässäkin oli varovainen ottamaan kantaa. Siksi juuri kirjoitti kysyäkseen muiden mielipidettä, ettei halua hätiköiden toimia. Ihan tervettä varovaisuutta mielestäni, koska kyseessä on vieras ihminen ja välien katkaiseminen omaan vanhempaan on kuitenkin harvinaista.
Jos tyypin "ystävät" kerran lavertelevat asiasta, he osaavat varmasti myös kertoa miksi asia on niin kuin on.
Katsoisin kuitenkin, että jos kaksi aikuista lasta ei pidä äitiinsä yhteyttä ollenkaan ja myös että äiti ei pidä heihin yhteyttä, niin tilanne on ollut todella paha ja jatkuu vain. Jos minä olisin ap:n housuissa ja kuulisin tuollaisen asian, niin karvani nousisivat pystyyn ja alkaisin katsoa tyyppiä ihan eri silmin. Ystäväksi ja läheiseksi en häntä huolisi, en ainakaan jos tyyppi ei asiaa itse mitenkään avaisi ja sille löytyisi hyvää selitystä. Minun ei tarvitsisi tietää kaikkea eikä edes puolta, mutta luottamusta kyseiseen äitiin ja ihmiseen ei syntyisi tuollaisten tietojen perusteella. Minäkään en uskaltaisi kertoa hänelle kovin tärkeitä yksityisiä asioita, joten ystävyyttä ei tulisi, se olisi ehkä korkeintaan kaveruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdotonta tietää mistä on kyse. Mutta joo, joillekin narsisteille on esimerkiksi älyttömän tärkeää pitää yllä ulkokuorta ja nimenomaan liehitellä tuttuja, ei niin väliä millaisessa kunnossa suhteet omiin läheisiin on. Ovat usein päällisin puolin valloittavia ja hyviä pitämään seuraa.
Sitäkään on vaikea sanoa miksi ystävät tuollaisia kertoilee, juoruavatko vaan vai onko tuo hienovarainen tapa varoittaa että tuo ihminen on mukana toiminnassa joo mutta muut pitää etäisyyttä ja suosittelee samaa. Jokusen kerran on elämässä sattunut niin ystävällinen ihminen omallekin kohdalle että on tuohon tapaan varoittanut työelämässä tai muualla missä ei voi suoraan haukkua mutta halunnut kuitenkin kertoa jotain mikä ei ole heti ilmiselvää.
"Lähtisin pakoon. Jos omat lapset jättää pitää olla joku pers härö."
Se härö voi olla myös niillä lapsilla. Saattaa olla monta muuta syytä vielä lisäksi.
"Ystäväksi ja läheiseksi en häntä huolisi, en ainakaan jos tyyppi ei asiaa itse mitenkään avaisi ja sille löytyisi hyvää selitystä."
Perheen sisäiset asiat eivät minusta kuulu muille. Miksi ystävä olisi tilivelvollinen yksityisistä asioistaan?
Olen halunnut säilyttää välit vanhempiini, vaikka varsinkin toinen heistä on tehnyt kaikkensa rikkoakseen minun ja sukulaisteni suhteet puhumalla minusta pahaa. Sukulaiset ovat riepotelleet asiani ympäri ämpäri. En ole puolustautunut enkä ole puhunut kenestäkään pahaa (edes aiheesta), koska tilanne on niin absurdi ja koska on kysymys yksityisyyden piiriin kuuluvista asioistani.
Sitä paitsi ihmiset yleensä uskovat sitä, joka puhuu asiasta ensiksi.
Tällaista sattuu varsinkin, jos joku poikkeaa joukosta. Jotkut eivät kestä massasta poikkeamista yhtään.
Minulla olisi aihetta irtisanoa suhteet vanhempiini, vaikka en ole tehnyt kenellekään mitään pahaa. Muutamien tämän palstan kommenttien perusteella minun pitäisi jotenkin hävetä tilannetta eikä minun kanssani pitäisi kenenkään olla tekemisissä, jos sukuni sisällä on tuollaisia ongelmia. Asiat eivät ole aina mustavalkoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme lasta, joista yksi on jo aikuinen ja en voisi kuvitellakaan tilannetta, että välini olisivat heihin poikki täysin. Siinä olisi silloin takana jotain todella sairasta varsinkin jos lapset kerran ovat jo aikuisia itsenäisiä ihmisiä. Silloin kyse ei ole enää mistään lapsuusajan hankaluuksista, vaan mukana on jo vahvasti ikävää.
Tunnen aika monta erilaista perhettä ja lapsen yhden koulukaverin perheessä oli/on samanlainen tilanne. Lapset olivat isällään ja äitiä ei pitänyt heihin mitään yhteyttä. Äiti kyllä asui kymmenen kilsan päässä perheestään, mutta hänellä oli niin pahat mt-ongelmat, että äitiydestä ei tullut mitään. Näin tämän mamman muutaman kerran ja periaatteessa hän oli ihan tavallisen tuntuinen hyvinä aikoinaan, mutta huonoina aikoina hän oli ihan mitä sattuu ja täysin arvaamaton. Bipolaarihäiriöinen mamma oli siis täydellinen yllätyspakkaus, josta ei ollut äidiksi tai oikeastaan mihinkään muuhinkaan. Onneksi lapsilla on hyvä isä ja isovanhemmat sekä ystävänsä.
Vois jestas, että olet lapsellinen. Vaikka olisit omasta mielestäsi ollut kuinka hyvä ja ihana äiti, voi lapsesi siitä huolimatta kasvaa ihan minkälaiseksi tahansa. Oletko tosissasi niin omahyväinen, että kuvittelet kaikkien narkomaanien, väkivaltaisten, narsistien ym. vanhempien tehneen jotain väärää? Välit meneäv tpoikki monesta syystä ja se syy voi ihan yhtä hyvin olla lapsessa kuin vanhemmassa. Onpa sellaisiakin tapauksia, että yksi lapsista katkaisee välinsä vanhempiinsa tai vaikka vaan toiseen ja muut sisarukset ovat normaaleissa väleissä. Ihan tavallisia juttuja noi on, ei todellakaan tarvitse olla mitään sairasta. Ja huom. tavallisella en nyt tarkoita yleistä vaan nimenomaan tuon sairaan vastakohtaa.
Edellisestä kirjoituksesta: "Oletko tosissasi niin omahyväinen, että kuvittelet kaikkien narkomaanien, väkivaltaisten, narsistien ym. vanhempien tehneen jotain väärää? Välit meneäv tpoikki monesta syystä ja se syy voi ihan yhtä hyvin olla lapsessa kuin vanhemmassa. Onpa sellaisiakin tapauksia, että yksi lapsista katkaisee välinsä vanhempiinsa tai vaikka vaan toiseen ja muut sisarukset ovat normaaleissa väleissä. Ihan tavallisia juttuja noi on, ei todellakaan tarvitse olla mitään "sairasta". "
En ole tuo jolle vastasit, mutta kyllä, narkkarit, väkivaltaiset ja narskut vanhemmat ovat todellakin tehneet jotain väärää ja paljon ovatkin. Onnelliseen tasapainoiseen lapsuuteen ei todellakaan kuulu mikään väkivaltaisuus, huumeet tai narsismi ja sellaisilta äideiltä tai isiltä pitäisikin lapset ottaa pois heti alkuunsa, mieluiten pakkosteriloida tällaiset huonot ihmiset jo ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Lapset eivät ole syypäitä vanhempiensa pään sisäisiin ongelmiin, eivät lapsina eikä aikuistuessaankaan.
Miksi muuten puolustelet narkkareita, väkivaltaisia ja narskuja? Minkälainen sinun tarinasi on? Onko sinulla yksi tai useampi lapsi, joihin et pidä yhteyttä tai he eivät pidä enää sinuun mitään yhteyttä?
Tottakai syy välien katkaisemiseen voi olla myös lapsissa, mutta luulisi silloin, että ystävät olisivat osanneet kertoa nämä taustat ja tarinasta olisi tullut inhimillisempi heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Eli sinulla on lapsi johon on kohdistettu henkistä väkivaltaa (vieraannuttaminen on todistetusti traumaattista) ja haluat sen vielä haudan takaa kostaa sen tälle lapselle?
Isähän juuri kertoi että on yrittänyt saada välejä kuntoon. Minusta ihan ymmärrettävää ettei jätä perintöä lapselle jonka kanssa ei ole missään tekemisissä, vaikka olisi halunnut olla.
Tiedän neljä tilannetta, jossa vanhemmalla on mennyt välit lapsiin, joten ei tämä niin harvinaista taida olla mutta puheenaiheena varmasti hankala.
Yhdessä äiti käännytti lapsen eron myötä isää vastaan. Isä yritti paikata välejä vielä kun lapsi oli aikuinen, mutta monen vuoden manipulointi oli tehnyt tehtävänsä.
Toisessa lapselle tuli mt-ongelmia ja kuvitteli vanhempansa olevan paha.
Kolmannessa vanhemmalla meni välit kahteen lapseen (erotilanne taas) mutta kolmas lapsi on hyvissä väleissä.
Neljäs tapaus on sellainen mikä mietityttää minuakin. Eräs tuttu valehteli jonkun aikaa lapsiensa lukumäärää. Vuosia myöhemmin tuli esille pikku hiljaa kaikki lapset ja jotain tuossa on taustalla mitä en vielä tiedä. Ehkä päihdeongelma tällä tutulla ja ei tästä halua puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme lasta, joista yksi on jo aikuinen ja en voisi kuvitellakaan tilannetta, että välini olisivat heihin poikki täysin. Siinä olisi silloin takana jotain todella sairasta varsinkin jos lapset kerran ovat jo aikuisia itsenäisiä ihmisiä. Silloin kyse ei ole enää mistään lapsuusajan hankaluuksista, vaan mukana on jo vahvasti ikävää.
Tunnen aika monta erilaista perhettä ja lapsen yhden koulukaverin perheessä oli/on samanlainen tilanne. Lapset olivat isällään ja äitiä ei pitänyt heihin mitään yhteyttä. Äiti kyllä asui kymmenen kilsan päässä perheestään, mutta hänellä oli niin pahat mt-ongelmat, että äitiydestä ei tullut mitään. Näin tämän mamman muutaman kerran ja periaatteessa hän oli ihan tavallisen tuntuinen hyvinä aikoinaan, mutta huonoina aikoina hän oli ihan mitä sattuu ja täysin arvaamaton. Bipolaarihäiriöinen mamma oli siis täydellinen yllätyspakkaus, josta ei ollut äidiksi tai oikeastaan mihinkään muuhinkaan. Onneksi lapsilla on hyvä isä ja isovanhemmat sekä ystävänsä.
Vois jestas, että olet lapsellinen. Vaikka olisit omasta mielestäsi ollut kuinka hyvä ja ihana äiti, voi lapsesi siitä huolimatta kasvaa ihan minkälaiseksi tahansa. Oletko tosissasi niin omahyväinen, että kuvittelet kaikkien narkomaanien, väkivaltaisten, narsistien ym. vanhempien tehneen jotain väärää? Välit meneäv tpoikki monesta syystä ja se syy voi ihan yhtä hyvin olla lapsessa kuin vanhemmassa. Onpa sellaisiakin tapauksia, että yksi lapsista katkaisee välinsä vanhempiinsa tai vaikka vaan toiseen ja muut sisarukset ovat normaaleissa väleissä. Ihan tavallisia juttuja noi on, ei todellakaan tarvitse olla mitään sairasta. Ja huom. tavallisella en nyt tarkoita yleistä vaan nimenomaan tuon sairaan vastakohtaa.
Edellisestä kirjoituksesta: "Oletko tosissasi niin omahyväinen, että kuvittelet kaikkien narkomaanien, väkivaltaisten, narsistien ym. vanhempien tehneen jotain väärää? Välit meneäv tpoikki monesta syystä ja se syy voi ihan yhtä hyvin olla lapsessa kuin vanhemmassa. Onpa sellaisiakin tapauksia, että yksi lapsista katkaisee välinsä vanhempiinsa tai vaikka vaan toiseen ja muut sisarukset ovat normaaleissa väleissä. Ihan tavallisia juttuja noi on, ei todellakaan tarvitse olla mitään "sairasta". "
En ole tuo jolle vastasit, mutta kyllä, narkkarit, väkivaltaiset ja narskut vanhemmat ovat todellakin tehneet jotain väärää ja paljon ovatkin. Onnelliseen tasapainoiseen lapsuuteen ei todellakaan kuulu mikään väkivaltaisuus, huumeet tai narsismi ja sellaisilta äideiltä tai isiltä pitäisikin lapset ottaa pois heti alkuunsa, mieluiten pakkosteriloida tällaiset huonot ihmiset jo ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Lapset eivät ole syypäitä vanhempiensa pään sisäisiin ongelmiin, eivät lapsina eikä aikuistuessaankaan.
Miksi muuten puolustelet narkkareita, väkivaltaisia ja narskuja? Minkälainen sinun tarinasi on? Onko sinulla yksi tai useampi lapsi, joihin et pidä yhteyttä tai he eivät pidä enää sinuun mitään yhteyttä?
Tottakai syy välien katkaisemiseen voi olla myös lapsissa, mutta luulisi silloin, että ystävät olisivat osanneet kertoa nämä taustat ja tarinasta olisi tullut inhimillisempi heti.
Ymmärsitköhän väärin tuon ketä lainasit? Mielestäni hän tarkoitti että ne vanhemmat kenen lapsi on narkkari tai jotain muuta, eivät ole välttämättä tehneet mitään väärää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Hienoa kostaa lapselle äitinsä tekoset. Mitali lähtee postissa.
- myös isänsä hylkäämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka isäni on laiminlyönyt minua ja hylännyt minut, toivon, että hänellä olisi hyviä ihmissuhteita elämässään, vaikka lapsen kanssa ei hoitanutkaan hommaa mitenkään kunnialla. Ehkä ap ei kuitenkaan ole oikea ihminen tällaisen epävanhemman ystäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Aika kyr_pä olet jos jätät ensimmäisen lapsen vain lakiosalle. Eihän se sen lapsen syy ole, vaan sun ex-kumppanin.
Tuolla toiminnalla vain alleviivaat sitä että ex:n puheet sinusta pitivätkin paikkaansa. Ja ensimmäin lapsi kiittää vaan onneaan ettei ollut kanssasi missään tekemisissä kun vastaanottaa lakiosan, jos edes vastaanottaa, voi kieltytyäkin ja ei edes ku_se sen jälkeen suuntaasi/haudallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Hienoa kostaa lapselle äitinsä tekoset. Mitali lähtee postissa.
- myös isänsä hylkäämä
Oletko isäsi hylkäämä jos isäsi on yrittänyt saada välejä kanssasi kuntoon? Et ole. Jos taas isäsi on oikeasti hylännyt niin tilannehan on sitten eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Ok eli ex-vaimosi oli oikeassa luonteestasi.
No kylläpä täällä on pyhät äidit taas tohinoissaan. Mitä lapselle kostamista tuossa on, jos ei jätä perintöä käytännössä ventovieraalle ihmiselle? Jos AIKUINEN lapsi ei vaivaudu yrittämään ymmärtämään myös toisen liitossa olleen näkemystä, ei hänelle kukaan ole mitään velkaa.
Mulla on itselläni ollut koko ikäni vaikea suhde äitiini. Hän on mielestäni hankala ihminen, itsekeskeinen ja naiivi. Tiedän myös itse olevani hankala, jyrkkä ja liian ehdoton mielipiteissäni. Kaksi kertaa elämäni aikana meillä on ollut välit poikki kokonaan, useita vuosia kerrallaan. Jos äiti olisi silloin kuollut, olisi kyllä v***nut, jos veli olisi saanut kaiken, mutta olisin kyllä ymmärtänyt.
Biologisen isäni kanssa en ole ollut käytännössä missään tekemisissä sen jälkeen, kun erosi äidistäni, kun olin ihan pieni. En odota häneltäkään mitään perintöä. Verisukua ollaan joo, mutta mua ei ole kiinnostanut yhteydenpito alkoholistiin. Hänellä on minua muutaman vuoden nuorempi poika toisen kanssa ja ovat kuulemma tekemisissä vaikka tästäkin naisesta isä erosi pian lapsen syntymän jälkeen. On mielestäni ihan ok, jos velipuoleni perii ns. kaiken, kun on jaksanut sitä ukkoa elämässään pitää.
Vaikka te olisitte 60 ja 85 niin sinä olet ihan aina, hautaan asti sen lapsen vanhempi ja SINUN tehtäväsi on olla se, joka rakentaa ja auttaa. No, omien vajavaisuuksiesi vuoksi sinusta ei ole tuohon tehtävään, mutta sittenkin, kun olet yrittänyt riittävästi ja todennut ettei mistään tule mitään, viimeinen hyvä tekosi olisi jättää lapselle oikeudenmukainen perintö, joka osoittaisi sen, että sinä olit potentiaalisesti hyvä vanhempi. Nyt toimintasi vain osoittaa todeksi sen miltä eksäsi yrittää lastasi varjella.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Eli kostat. Taitaa lapsi tehdä ihan oikein kun ei pidä sinuun yhyeyttä. On kaukaa viisas. Missähän muussa olet toiminut ikävästi ja sen takia lapsi ei pidäkään yhyeyttä sinuun.
Aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että lapsi ei ole vanhempansa klooni. Välirikot eivät ole mitenkään erityisen ihmeellisiä, kyllähän niitä on. Syitä voi olla laidasta laitaan, ihan lähtien vastakkaisista luonteenpiirteistä ja pikkukonflikteista johonkin periaatteellisiin asioihin tai jopa aatteisiin ja lahkoihin. Esim. lapsi kannattaa aatetta x, jota vanhempi ei hyväksy. Tai vanhempi uskonlahkossa y, josta lapsi eroaa.
Jos ihmisellä on välit täysin katki kaikkiin lapsiinsa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kyseessä on pershäiriöinen tai sitten pershäiriöisen uhri. Ensimmäinen vaihtoehto on reilusti todennäköisempi, sanoisin9/10. Eron huomaa hyvin nopeasti, jos osaa kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten. On minullakin poikki lapseeni äitinsä takia. Keksi tarinoita ja kosti. Lapsi uskonu tietenkin aina eikä halua nähdä minua,vaikka kuinka aikani selitin ettei asiat noin ole edes. Minkäs teen. Nyt aikuinen ja uskoo edelleen äitinsä puheisiin. Exä sai mitä halusi ja toiv tyytyväinen. En ole nähnyt lastani 13 vuoteen valheiden takia. Sattu aikansa, mutta annoin olla, koska en vaa voinut asialle mitään enkä voi edelleenkään. Nykyisestä liitosta yksi lapsi ja hän tulee perimään kaiken. Eka lapsi tulee saamaan sen lakiosuuden, joka on varmaan joskus sen 500e. Kaikki on toisen lapsen omistuksessa. Ainoa mistä eka saa on tililtä rahaa joskus ja se ei ole paljoa. Miksi jätän yhtään mitään, koska ei halua nähdä edes minua. Käytännössä minulla on vain yksi lapsi.
Hienoa kostaa lapselle äitinsä tekoset. Mitali lähtee postissa.
- myös isänsä hylkäämä
Oletko isäsi hylkäämä jos isäsi on yrittänyt saada välejä kanssasi kuntoon? Et ole. Jos taas isäsi on oikeasti hylännyt niin tilannehan on sitten eri.
Perinnöttä jättäminen on hylkääminen. Se osoittaa, että olet luopunut hänestä. Jos taas jätät hänet samalle viivalle muiden kanssa, se osoittaa ettet ole hylännyt.
Tiedän isän, joka käännytti yhden lapsistaan eron yhteydessä äitiään vastaan. Sen nuorimman, henkisesti kehittymättömän, jonka maaperä oli otollinen manipuloinnille ja valheille. Toinen oli jo aikuisempi ja ymmärsi mistä kysymys. Äiti ei ole katkera, mutta suree elämänaä loppuun asti lasta.