Miksi exästäsi tuli ex?

Sitä ei kiinnostanut seksi vaan henkiset asiat.

Sitä ei kiinnostanut henkiset asiat vaan seksi.

Löysi toisen. Ei sekään onnistunut, ei ole oikein sitoutuvaa tyyppiä. Nyt vissiin jo viides menossa, ei onneksi ole naimisiin asti mennyt.

Ex lopetti puhumisen, koskettamisen eikä edes katsonut minuun. Ei mitään selitystä. Olkkariin muutti nukkumaan.

Alusta asti minä olin se aktiivisempi kaikessa ja piti exää vähän perässä vetää. Sitten toinen vain päätti jarruttaa ja oikeastaan kääntyi ihan toiseen suuntaan. Kun yritti kysyä mikä mättää niin hiljeni tai olkapäitään kohautteli. Semmoinen vätys. Lapsista ei juuri huolehtinut. Nyt eron jälkeen ei juuri tapaa eikä tue missään. Elatusapu aina myöhässä. Harmittaa, että 20 vuotta perässä vedin. Olisi pitänyt antaa jäädä jo 10 vuoden jälkeen.

Salasuhteili työkaverinsa ja parin muun vosun kanssa. Oli melkoinen shokki minulle, kun asia tuli ilmi. En antanut anteeksi.

Oli väkivaltainen narsisti.

Teki itsemurhan.

Heti avioliiton solmimisen jälkeen alkoi temppuilemaan. Luuli vissiin että kun ollaan naimisissa, niin nyt voi tehdä mitä vain. Päiväkausien mykkäkoulua, nyrkillä reikiä oviin, kännissä auton rattiin ja kaahaten kavereille ryyppäämään, rahaa palamaan kapakoihin, kännyköiden hajoittamisia ym vähemmän mukavaa. Seurusteltiin 2v ennen avioliittoa, avioliitto kesti alle vuoden. Hain yksipuolisesti avioeroa.

Alkoi syömään masennuslääkkeitä ja ei lauennut millään sitten ei edes seksi kiinnostanut.

Sitten minua ei kiinnostanut enää koko eukko.

Tampereelta löytyi ihanan pervo vaalea isovittuinen nainen. Muutti kanssani Helsinkiin.

Hänen kanssa kolme vuotta, kunnes muutin Aasiaan. Mukaan olisi päässyt mutta kun oli sitä sun tätä, niin jäi.

Parempi oikeastaan niin.

Olin henkisesti liian huonossa kunnossa, hän ei enää jaksanut. Kaipaan häntä yhä vuosienkin jälkeen. Oli hieno ihminen. Näyttää olevan nyt onnellinen hyvässä suhteessa, mistä olen kyllä iloinen. Hänen ei sovi mennä hukkaan.

En vaan jaksanut sitä, että lupasi aina suunnilleen Kuun taivaalta, mutta petti lupauksensa kerta toisensa jälkeen. Haksahdin siis renttuun, ja olin niin tyhmä ja sinisilmäinen, etten antanut kengänkuvaa takapuolelle jo aiemmin. Lupasi, ettei enää koskaan petä. Lupasi lopettaa juomisen, joka meni aina överiksi. Lupasi, ettei enää käytä aineita.

No, melkein 10 vuotta se on jaksanut mun perään haikailla ja pyytää anteeksi ja luvata, että nyt, tällä kertaa ihan oikeasti. Sai niin monta mahdollisuutta parantaa tapansa, ettei enää koskaan.

Alkoholi joka hiipi pitkään parisuhteeseemme pikkuhiljaa. Siinä oli sellainen vastustaja että jäin toiseksi, oli pakko antaa itse periksi oman mielenterveyden tähden.

Koska hän lähti. Olin raskaana ja hän haukkui minua kuukausikaupalla, oli öitä pois ja sitten yhtenä päivänä oli kerännyt tavaransa ja häipynyt.

Ei meistä ikinä pitänytkään tulla loppu elämän paria. Lapsen takia yritettiin ja osattiin luovuttaa kun ei toiminut.

Oma masennukseni sai miehen turhautumaan, joten en halunnut pilata miehenkin elämää... Ikävä on kova, mutta toivon, että hän löytää onnen.