Vasta muutettuani tajusin miten paljon maisemat voi vaikuttaa viihtyvyyteen.

Kyllä veetuttaa nämä eteläisen Suomen talvet! Rumaa jaskaa syyskuun lopusta huhtikuulle. Aion muuttaa pohjoiseen kunnon talven äärelle muutaman vuoden kuluttua, kun talous sallii.

Vierailija kirjoitti:

Mun partsin edessä kasvoi vaahtera joka oli jo aika iso, mutta ei ihan kunnolla vielä näkynyt 3.krs: ikkunasta vaan näkyi ihan pikkuisen latvaa. Odotin siis kuin kuuta nousevaa, että se kasvaa vielä metrin ja sopivasti peittää näkymän vastapäiseen taloon ja partsista tulee hieman viihtyisämpi. Ei siis ole mitenkään oma unelma-asunto, mutta tuo olisi auttanut jo paljon koska syksylläkin vaahtera on hurjan kaunis ruska-aikaan.

Joku sitten keksi viime keväänä, että just se vaahtera pitää kaataa (niitä siis on ihan rivi tuollaisen kävelytien reunassa/parkkipaikan välissä) koska siihen piti tehdä SÄHKÖAUTONLATAUSPAIKKA. Stana. Jotenkin meni sitten kuppi nurin ihan lopullisesti ja viime syksyn ja talven aikana tein muuttosuunnitelman joka piti pistää täytäntöön nyt keväällä että kesäloman aikana ehtii sitten kotiutua rauhassa ja hoitaa kaikki asiat. Vtun kiva että sitten tuli tämä stnan kiinalaisten bioase joka pilasi kaiken ja siirsi tämän hamaan tulevaisuuteen

Jotenkin alan olla niin vttu korviani myöten täynnä tätä, että jatkuvasti pitää mukautua ja sopeutua muiden ihmisten tekemisiin ja päätöksiin eikä itsellä tunnu olevan minkäänlaista sananvaltaa mihinkään.

sori meni ooteeksi

Ei, toi oli hyvä. Ihan samaa mieltä.  Samoja tuntemuksia omista kokemuksista. Joku paska pitää aina kehittää hyvän jutun tilalle. 

Olen ostanut molemmat asuntoni mahtavan maiseman takia. Olivat kyllä hyvät asunnot muutenkin. Osasin kiinnittää tähän huomiota koska pari edellistä vuokrakämppää ahdisti just maiseman takia, toisesta näkyi tiiliseinä ja roskikset, kuin olis ollut vankilassa, ja toisesta suoraan muihin asuntoihin (vaikka oli muuten kaunis talo, se vastapäinen). 

Myyntikuvissa ei lähes koskaan ole kuvia näköalasta, aina pitää arvailla.

Nykyisessä känpässäni on kyllä kauniit ja avarat maisemat. Talvella. Maisema on niin avara, että auringon paistaessa kämppään käristyy, jos kaihtimia ei laita kiinni. Kaipaisin esim. juurikin jotain puuistutuksia edes pieneksi suojaksi. Parvekkeella ei pysty kesällä oleskelemaan lainkaan. Toivonkin aina viileää kesää, että voiSI joskus katsella myös niitä kivoja maisemia. Parveke on länteen, eli aurinko paistaa iltapäivästä aina siihen asti, kunnes se laskee. Onneksi tänään on ollut pilvinen päivä.

Olen tähän asti saanut asua vuosikymmeniä kerrostalossa, joka on hienolla paikalla mäellä. Näen neljännen kerroksen ikkunasta ensin takapihamme, jossa kukkia, puita, pensaita, nurmikkoa, puutarhakeinu, tuolit ja pöytä jne... Paljon lintuja, rusakoita, kaneja, yms.

Tuon takana on luonnontilassa oleva tontti ja kauempana näkyy sitten kantakaupungin vanhaa rakennuskantaa (punaisia tiilikattoja), paljon puita, puutarhoja, metäsinen kukkula, yms. Ja näen korkealta aivan taivanrantaan ja ison osan taivasta. Muuten en tietäisikään miten upeita auringonlaskuja on harva se ilta.

Nyt rakentavat tänne uusia kerrostaloja, joiden takia kaataneet valtavasti vanhoja upeita arvokkaita lehtipuita. Talot ovat sellaisia 5-kerroksisia ja rakentavat ne todella tiiviisti toisiinsa. Jos eteemme rakennetaan talo, joka pilaa näköalani, niin kyllä alkaa miettiä muuttoa. Sellainen "suljetussa laatikossa" asuminen ei ole ihmisarvoista elämää.