Näinpä taas tänään eräät vanhemmat...
joita lapset kutsuvat etunimiltä. Äidille on selvästi tärkeää olla edustava: hän tulee lasten kanssa pihalle (pakko, ovat vielä sen ikäisiä ettei kaupungissa voi laskea yksin), istuu aurinkotuoliin, kaivaa kimaltelevan kännykkänsä esiin ja soittelee kuuluvalla äänellä puheluita kavereilleen ja kertoilee ulkomaanmatkoista ja golfkursseista. Sitten hän kaivaa esiin Glorian tms. Aina eukolla on päällä jokin minitoppi ja hame ja korkokengät (maaston epätasaisuudesta viis) ja naama paksussa pakkelissa.
Isä ei yleensä tee lasten kanssa mitään. Hän kuuntelee korvalappustereoita, ajelee pyörällä ympäriinsä, keulii sillä (!!!) jne.
Ikää näillä vanhemmilla on varmaan lähemmäs neljäkymmentä.
Juu juu, kukin tyylillään mutta naurattaa vaan aina, kun eivät ole YHTÄÄN sinut sen perhe-elämänsä ja vanhemmuutensa kanssa - tai aikuisuuden ylimalkaan.
Kommentit (7)
Asiaahan tämä aivan varmasti ei ole. Ärsyttää vaan tuo pariskunta niin, että päätin jonnekin kirjoittaa. Hih kyttäilen kyllä, tai siis leikin omien lasteni kanssa samalla alueella heidän kanssaan usein, niin sitä näkee tahtomattaan. Jos luet tekstin uudestaan niin huomaat kyllä, ettei siinä ole sellaisia yksityiskohtia joita nyt ei toisesta voisi tietää sen perusteella, että heitä usein pihalla tai leikkipuistossa näkee.
Ketä ihmettä provosoisin ja mihin???
Lapsi kutsuu etunimellä
äiti on edustava -- mitä ihmettä se tarkoittaakaan!
Istuu aurinko tuolissa
omistaa kimaltelevan kännykän
soittaa kavereille kovalla äänellä ja kertoilee ulkomaanmatkoista eikä potta harjoittelusta
Lukee Gloriaa -- ehkä olisi pitänyt olla apu tai hymy
Pukeutuu minitoppiin ja hameeseen
pitää korkokengistä
Ja on 40 vuotta vanha
-- hui - aluksi olisin arvannut että kuvailit teini äitiä
Apua! Olen " superhuonoäiti" . Minulle ei tule kuin 3 lehteä ja yksi niistä on Gloria. En ole ikinä lukenut Seiskaa tms. av-mammojen laatulehtiä ja tiedonlähteitä.
ei tule ollenkaan lehtiä
ja pidän korkkiksista
näkisitpä mut, mun mielestä se menee hyvin imagoon kun on vauva rattaissa.
ja ikää on 36.
Ja lasten isäkin on pari kertaa ollut pyorälenkillä
Ja pidän aurinkotuoleista
Ollaan joskus miehen kanssa innostuttu heittelemään palloa, laskemaan mäkeä tai rakentamaan hiekkalinnaa sellaisella tarmolla, että melkein on unohtunut, että lapset ovat mukana. Emme selvästikään ole sinut aikuisuutemme kanssa.
On eri juttu olla lapsellinen lasten kanssa kuin olla lapsellinen itse - siis minusta on eri asia nelikymppisen miehen käydä pyörälenkille kuin ajella keulien ympäri pihaa, etenkin kun sitä ei tee lapsen tai lasten kanssa vaan ihan itsekseen ja itseään viihdyttääkseen.
t. ap
(kun tiedät kaiken niin yksityiskohtia myöten):D
Eli provohan tää on...