Tuntuu hyvältä elää avioliitossa, mutta onko se vanhanaikaista?
En ole uskonnollinen enkä maailmankatsomukseltani konservatiivinen, mutta minusta on tyydyttävää olla naimissa sen ajatuksen varassa, että avioliitto on instituutio, jolla on yhteiskunnallinen merkitys ja joka on vähintään yhtä paljon sopimus kuin tunneliitto.
Olen myös hyvin onnellinen, että olen löytänyt vaimon, joka ajattelee kanssani samalla tavalla, koska se on auttanut meidät vaikeiden aikojen yli. Vaikka välissä on ollut useitakin kylmiä vuosia, niin silti kotona on säilynyt kunnioittava sopu ja lapset ovat saaneet kasvaa ehjässä kodissa.
Parempien aikojen palattua, olen tuntenut kiitollisuutta siitä, että selvitimme huonot jaksot vähän kuin kämppiksinä avioliiton ideaan, sitoutumiseen, nojaten. Näin jälkeenpäin kaduttaisi, jos olisimme heittäneet menemään kaiken vakiintuneen vain siksi, etteivät tunteet koko ajan kantaneet.
Tuntuu kuitenkin, että tällainen ajattelu on nykyaikana vanhanaikaista. En ole esimerkiksi uskaltanut kertoa käsitystäni avioliitosta kenellekään kaverilleni. Lähimpänä olen kai kristittyjä, mutta koska heitä ei kuulu ystäväpiiriini, en ole asiaa kenellekään jakanut.
Ajatteleeko nykyään enää juuri kukaan, että avioliitossa voi elää kavereina lapsia kasvattaen ja arkea pyörittäen, vaikka tunteita ei enää olekaan? Onko avioliiton sitoutumisen ideaan sitoutuminen jo toivottoman vanhanaikaista?
Kommentit (30)
Perhe on yhteiskunnan perusta.
Pari,äiti,isä,lapset.
Minusta se on ihanne.Siihen jos pyrkii on parempi kuin nykyajan meno.Alusta alkaen elämän pituinen liitto.
Hyvä te.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei liity uskontoon mitenkään. Mutta hyvät sulle.
Avioliiton esikuva on Raamatussa,Tuhansien vuosien takaa.
Monelle se ei merkitse uskonnollista.
On vanhanaikasta, mutta mitä sitten? Jos se sopii jollekulle nykyajassa, niin go for it.
"Joutsenet solmivat elinikäisen parisuhteen kumppaninsa kanssa.["
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutsenet
En tiennyt että joutsenetkin on uskiksia.
Joutsenet vois hävittää ja tuoda tilalle joku modernimpi laji joka ei ole jämähtänyt menneisyyteen.
Eläimet on kaikki uskiksia.Ne ymmärtää elää vaistonvaraisesti ,niin kuin ne on tarkoitettu.
Avioliitto ei ole vanhanaikainen.Avoliitto on jo sanana huono.
Onhan se. Olen miettinyt pitäisikö alkaa muun sukupuoliseksi, että saisi vähän väriä harmaaseen arkeen.
Minusta avioliitto on ajaton, jotkut asiat nyt vaan toimivat ajasta riippumatta. Minusta hölmöä hylätä tai hävetä puhua jostain asiasta vain siksi ettei sitä nykyhetkellä hehkuteta joka puolella.
Avoliitto on paholaisen keksinto. Minun rahat, sinun rahat, minun ruoat,sinun ruoat.
Nyt ei enaa huvitakaan joten heippa! Ei voi sille mitaan etta sina putoat tyhjan paalle.
Ei. Se on järkevää.
Avioliitto on juridinen sopimus, jonka veroista ei saa millään muiden sopimusten yhdistelmällä.
Minua kiinnosti/kiinnostaa raha ja erityisesti leskeneläke. Muita syitä avioitumiseen ei ole.
perinteitä on hyvä vaalia tässäkin asiassa.
Olette tehneet just oikein. Avioliitto on tarkoitettu elinikäiseksi ja sen eteen joutuu vähän näkemään vaivaa mutta se kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei liity uskontoon mitenkään. Mutta hyvät sulle.
Avioliiton esikuva on Raamatussa,Tuhansien vuosien takaa.
Monelle se ei merkitse uskonnollista.
Avioliitto tunnetaan jo ennen raamattua.
Missä,miten avioliitto tunnetaan ennen Raamattua?
Avioliitto ja uskonto eivät liity toisiinsa.
Tässä nykyajan friends with benefits- ja tinderkulttuurissa avioliitto voi olla jonkin mielestä vanhanaikaista, mutta mitä sitten? Kyllä sinulla saa olla omia mielipiteitä, mitä se ystävillesi kuuluu jos haluat elää laillisesti virallistetussa parisuhteessa? Uskalla vain rohkeasti sanoa mielipiteesi ja elää omien periaatteidesi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Se on järkevää.
Avioliitto on juridinen sopimus, jonka veroista ei saa millään muiden sopimusten yhdistelmällä.
Tämän takia menimme mieheni kanssa naimisiin, vaikka sinänsä ei olisi tarvetta muuten ollutkaan. Tiesimme, että tulemme joka tapauksessa olemaan yhdessä todennäköisesti loppuelämäkseen ajan, ja asioiden hoito on huomattavasti helpompaa puoliso-statuksella, jos toiselle jotakin sattuu.
Minulla on aika samanlainen käsitys avioliitosta. Mutta jotenkin karsastan tätä ikuista erikoisuuden tavoittelua. Tälläkin palstalla on joka päivä kymmenittäin aloituksia, joissa aloittaja nostaa itsensä jotenkin erikoiseksi lopulta ihan tavallisten elämänvalintojen tähden. Milloin on muka-epämuodikasta olla sinkku, milloin kotiäiti, milloin uravaimo. Milloin on sosiaalisesti tuomittavaa olla yksiavioisessa tai vapaassa suhteessa, homo-, bi- tai heterosuhteessa, erota tai pysyä yhdessä. Eiköhän nämä kaikki ole lopulta yksilön ihan omia valintoja. En käsitä mistä tulee tämä tarve tehdä niistä omista valinnoista hirveä numero. Mikäli se valinta ei ole polyamorinen suhde kahden kalkkunan ja yhden miniporsaan kanssa, niin hei, todennäköisesti aika moni muukin on valinnut ihan samoin. He eivät vaan koe tarvetta toitottaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Missä,miten avioliitto tunnetaan ennen Raamattua?
Esimerkiksi Hammurabin laissa on avioliittoa koskevia määräyksiä.
Avioliitto ei liity uskontoon mitenkään. Mutta hyvät sulle.