Ettekkö ymmärrä, mikä ideologia pitkän matematiikan suosimisessa todistusvalinnassa on?
Tietysti sillä pyritään saamaan sukupuolijakaumaa Yliopistoissa korjattua ja miehiä enemmän opiskelijoihin. Japanissakin otetaan kouluihin sisään todistuksen lisäksi motivaatiokirjeiden ym. perusteella koska muuten yliopistot täyttyisivät pelkistä naisista. Sama homma kuin Harvardissa, jossa taas suositaan länsimaisia opiskelijoita aasialaisten kustannuksella.
Kommentit (63)
Miten tuo vaikuttaa sukupuolijakaumaan? Esim. meidä lukiossa pitkää matikkaa lukevista vähän yli puolet on tyttöjä.
No ei se nyt kauheasti vaikuta kun tytöt ja pojat kirjoittaa hyvin tasavahvasti pitkän matikan ja muissa aineissa tytöt taas saa pääsääntöisesti parempia. Eli todistusvalinta suosii siltikin tyttöjä.
Ideologiana on pitkäjänteisten ja fiksujen opiskelijoiden saaminen yliopistoihin. Myös äikästä saa huikeasti pisteitä ja samasta syystä.
Ymmärrän ja sen takia myös aloituspaikkoja lisättiin jotta miehet pääsee sisään.
Viimeaikaista politiikkaa seuranneena olen alkanut ajatella, että pitkä matematiikka pitäisi olla vaatimuksena kaikkiin päättäviin tehtäviin. Itse olen humanisti ja sillä alalla koko työurani tehnyt, mutta varmaan sitten pitkän matikan ansiosta osaan sen verran laskea, että tajuan miten iso raha on esim. miljardi euroa. Nykyisinhän meillä on valtiovarainministeriönkin johdossa henkilö, joka ei ole edes kirjoittanut matematiikkaa, ja se kyllä näkyy. Pelottavaa.
Todistusvalinta ei suosi yhtään ketään. Tytöillä ja pojilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja valinnanvapaudet koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Ideologiana on pitkäjänteisten ja fiksujen opiskelijoiden saaminen yliopistoihin. Myös äikästä saa huikeasti pisteitä ja samasta syystä.
Ei vaan ideologiana on tehdä mahdollisimman simppeli valintajärjestelmä jossa aineita ei tarvitse millään tavalla painottaa haettavan paikan suhteen vaan niiden painoarvo määräytyy suoraan lukiossa olevien kyseisen aineen kurssien lukumäärän mukaan.
Yksinkertaisuuden hintana hyväksytään se että systeemi ei ole läheskään kaikille aloille todellisuudessa optimaalinen. Koska tällä tavalla saadaan kuitenkin riittävän hyviä hakijoita opiskelijoiksi, ei kanneta huolta siitä että jokunen sopivampikin joutuu epäreilusti syrjäytetyksi.
PItkässä matikassa on myös eniten kursseja lukion aikana, joten painoarvoa matikalle tulee jo pelkästään tästä.
Miten sitten selität sen, että pitkää englantia ei suosita, vaikka pojat ovat siinä vielä parempia?
Vierailija kirjoitti:
Viimeaikaista politiikkaa seuranneena olen alkanut ajatella, että pitkä matematiikka pitäisi olla vaatimuksena kaikkiin päättäviin tehtäviin. Itse olen humanisti ja sillä alalla koko työurani tehnyt, mutta varmaan sitten pitkän matikan ansiosta osaan sen verran laskea, että tajuan miten iso raha on esim. miljardi euroa. Nykyisinhän meillä on valtiovarainministeriönkin johdossa henkilö, joka ei ole edes kirjoittanut matematiikkaa, ja se kyllä näkyy. Pelottavaa.
Koulutettuna humanistina ymmärrät varmaan myös sen että aikuinen ihminen voi ymmärtää miljardin mittaluokan vaikka ei olisi matikkaa kirjoittanutkaan.
Mitä ihmeen stereotypioita taas. Kyllä monet naisetkin ovat hyviä pitkässä matikassa, haloo! Ja olisi useampikin, jos ei pienestä pitäen tytöille syötettäisi tätä "tytöt on huonoja matikassa" -stereotypiaa.
Vierailija kirjoitti:
PItkässä matikassa on myös eniten kursseja lukion aikana, joten painoarvoa matikalle tulee jo pelkästään tästä.
Miksi kurssien lukumärän pitäisi automaattisesti antaa painoarvoa? Jos joku lukio tarjoaisi 20 kpl kurssia "laulusta ja leikistä" niin pitäisikö niiden olla painoarvoltaan suuria?
Surullista, että Suomessa on niin paljon yksinkertaisia poikia ja miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ideologiana on pitkäjänteisten ja fiksujen opiskelijoiden saaminen yliopistoihin. Myös äikästä saa huikeasti pisteitä ja samasta syystä.
Ei vaan ideologiana on tehdä mahdollisimman simppeli valintajärjestelmä jossa aineita ei tarvitse millään tavalla painottaa haettavan paikan suhteen vaan niiden painoarvo määräytyy suoraan lukiossa olevien kyseisen aineen kurssien lukumäärän mukaan.
Yksinkertaisuuden hintana hyväksytään se että systeemi ei ole läheskään kaikille aloille todellisuudessa optimaalinen. Koska tällä tavalla saadaan kuitenkin riittävän hyviä hakijoita opiskelijoiksi, ei kanneta huolta siitä että jokunen sopivampikin joutuu epäreilusti syrjäytetyksi.
Ja niin kauan kuin pääsykoevalinnallakin on mahdollista päästä sisään, niin ne jokunen sopivampikin saavat mahdollisuutensa. Mielestäni olisikin tärkeää, että pääsykoevalinnalle jätetään tulevaisuudessakin joku kiintiö.
Halutaan varmaan suosia älykkäämpiä, ei pelkästään hyvän muistin kieli-ihmisiä.
Itse luulin, että pitkän matematiikan suosimisessa on kyse siitä, että menestyminen matemaattisissa aineissa korreloi positiivisestii loogis/älyllis/analyyttisen ajattelun kanssa.
Ja nuo taasen ovat ihan kelpo taitoja yliopisto-opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, että Suomessa on niin paljon yksinkertaisia poikia ja miehiä.
Niin, Suomessa kuten kaikkialla muuallakin "yksinkertaisissa" ja huippuälykkäissä on enemmän miehiä kuin naisia. Biologialle ei oikein voi mitään, mutta toki tämä olisi hyvä nykyistä paremmin ottaa huomioon opetuksessa, jotta myös ne "yksinkertaiset" sukupuoleen katsomatta saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat hyvään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen stereotypioita taas. Kyllä monet naisetkin ovat hyviä pitkässä matikassa, haloo! Ja olisi useampikin, jos ei pienestä pitäen tytöille syötettäisi tätä "tytöt on huonoja matikassa" -stereotypiaa.
Ei tuollaista ajatusta enää ole koululaisten keskuudessa.
Siinä on takana se Oulun tutkimus missä havaittiin, että lukion pitkän matematiikan suorittaneet pärjäävät yliopisto-opiskelussa paremmin.
Kyllä. Sitä olen koko ajan sanonut.