Kuinka kauan gradun tekeminen kestää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisentoista vuotta. Mulla jo pelkät näytteenotot ja labra-analyysit veivät liki vuoden. Sitten ison aineiston käsittely ja vasta sitten pystyi pohtimaan tuloksia ja niiden merkitystä ja kirjoittamaan.

Luonnontieteissä on usein työläät gradut eikä mitään paritöitä yleensä hyväksytä.

Nyt tulit itse esittäneeksi yleistävyydessään aivan täysin paikkansapitämättömän väitteen. Luonnontieteissä tehdään usein artikkeligraduja jonkun tutkimusryhmän osana. Samoin kaikissa ns. kovissa tieteissä, koska pyritään saamaan graduista kaikki hyöty irti. Olen tehnyt gradun myös humanistisista aineista. Siinä oppiaineessa ei hyväksytty artikkeleja ja paritöitä lainkaan. 

Olen eri vastaaja, mutta kuulostaa siltä, että käytännöt ovat muuttuneet.

Omina aikoinani luonnontieteissä gradu piti kirjoittaa normaaliin graduformaattiin. Siinä keskityttiin oman työpanoksen ja käytettyjen menetelmien syvälliseen kuvailuun. Gradua varten kerätystä aineistosta saattoi kyllä kypsä opiskelija hyvässä ohjauksessa saada kirjoitettua myös artikkelin.

Kuulostaa ihan fiksulta, että jos tutkimuskysymys, menetelmät, itse tuotetut tulokset ja pohdinta on onnistuttu esittämään vertaisarvioinnin läpäisseellä tavalla artikkelissa, samaa sisältöä ei tarvitse enää erikseen laittaa ns. koululaisformaatiin.

Tyttis on ollut ahdistuneena saamattomuudestaan jo kaksi vuotta, ero häämöttää.

Vierailija kirjoitti:

Tyttis on ollut ahdistuneena saamattomuudestaan jo kaksi vuotta, ero häämöttää.

Ero gradusta? Voiko niinkin tehdä?

Nykyisellään kirjoittaisin gradun parissa viikossa. Ensimmäiseen meni vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisentoista vuotta. Mulla jo pelkät näytteenotot ja labra-analyysit veivät liki vuoden. Sitten ison aineiston käsittely ja vasta sitten pystyi pohtimaan tuloksia ja niiden merkitystä ja kirjoittamaan.

Luonnontieteissä on usein työläät gradut eikä mitään paritöitä yleensä hyväksytä.

Nyt tulit itse esittäneeksi yleistävyydessään aivan täysin paikkansapitämättömän väitteen. Luonnontieteissä tehdään usein artikkeligraduja jonkun tutkimusryhmän osana. Samoin kaikissa ns. kovissa tieteissä, koska pyritään saamaan graduista kaikki hyöty irti. Olen tehnyt gradun myös humanistisista aineista. Siinä oppiaineessa ei hyväksytty artikkeleja ja paritöitä lainkaan. 

Olen eri vastaaja, mutta kuulostaa siltä, että käytännöt ovat muuttuneet.

Omina aikoinani luonnontieteissä gradu piti kirjoittaa normaaliin graduformaattiin. Siinä keskityttiin oman työpanoksen ja käytettyjen menetelmien syvälliseen kuvailuun. Gradua varten kerätystä aineistosta saattoi kyllä kypsä opiskelija hyvässä ohjauksessa saada kirjoitettua myös artikkelin.

Kuulostaa ihan fiksulta, että jos tutkimuskysymys, menetelmät, itse tuotetut tulokset ja pohdinta on onnistuttu esittämään vertaisarvioinnin läpäisseellä tavalla artikkelissa, samaa sisältöä ei tarvitse enää erikseen laittaa ns. koululaisformaatiin.

En oikein ymmärtänyt mitä sinä mahdat graduformaatilla ja artikkelilla tarkoittaa. Tutkimusryhmä hakee yleensä rahoituksen isolle tutkimushankkeelle, mihin otetaan halukkaita ja sopivia graduntekijöitä mukaan. Gradun voi kirjoittaa omastakin aiheesta, mutta molemmissa tiedekunnissa joissa gradun tein, suositeltiin vahvasti proffan antamaa aihetta listalta. Yleensä nämä kaikki olivat aiheita, joista on mahdollista halutessaan jatkaa, koska professori tietenkin tietää, millaisia hankkeita on tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin huhtikuun alussa, palautin toukokuun puolivälissä ja pidin siinä välissä pääsiäisen lomaa, eli yhteensä n. 5 viikkoa. OTM ja arvosana 9. Muuten arvosanat keskitasoa tai hieman keskitason alle.

Missä tuommoinen arviointiskaala on (ollut)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin huhtikuun alussa, palautin toukokuun puolivälissä ja pidin siinä välissä pääsiäisen lomaa, eli yhteensä n. 5 viikkoa. OTM ja arvosana 9. Muuten arvosanat keskitasoa tai hieman keskitason alle.

Missä tuommoinen arviointiskaala on (ollut)?

Siinä joku on ollut mielikuvitusmatkalla yliopistossa.

Olen tehnyt kolme gradua. Ensimmäiset kaksi tein samanaikaisesti ja niihin meni yhteensä 4kk. Silloin ei ollut muita opintoja enkä ollut töissä. Aiheet sain valita aika vapaasti, niin niihin olin materiaaleja ja tietoa valmiina aika paljon. Kolmanteen meni sitten pari vuotta. Olin töissä samanaikaisesti, mutta suurin ongelma oli motivaation puute. Käytännössä määrätty aihe ja ohjaaja eivät niin puhutelleet. 

Riippuu aihevalinnasta. Jos tekee gradunsa perustuen vaikka haastatteluaineistoon, niin niiden haastatteluiden saamiseen voi mennä kauankin. Itse tein arkistoaineistosta 8kk:ssa kokopäivätyön ohella. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt kolme gradua. Ensimmäiset kaksi tein samanaikaisesti ja niihin meni yhteensä 4kk. Silloin ei ollut muita opintoja enkä ollut töissä. Aiheet sain valita aika vapaasti, niin niihin olin materiaaleja ja tietoa valmiina aika paljon. Kolmanteen meni sitten pari vuotta. Olin töissä samanaikaisesti, mutta suurin ongelma oli motivaation puute. Käytännössä määrätty aihe ja ohjaaja eivät niin puhutelleet. 

Kiitos viihdytyksestä :D En ole koskaan törmännyt kehenkään irl, joka yrittää valehdella opiskelleensa yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisentoista vuotta. Mulla jo pelkät näytteenotot ja labra-analyysit veivät liki vuoden. Sitten ison aineiston käsittely ja vasta sitten pystyi pohtimaan tuloksia ja niiden merkitystä ja kirjoittamaan.

Luonnontieteissä on usein työläät gradut eikä mitään paritöitä yleensä hyväksytä.

Nyt tulit itse esittäneeksi yleistävyydessään aivan täysin paikkansapitämättömän väitteen. Luonnontieteissä tehdään usein artikkeligraduja jonkun tutkimusryhmän osana. Samoin kaikissa ns. kovissa tieteissä, koska pyritään saamaan graduista kaikki hyöty irti. Olen tehnyt gradun myös humanistisista aineista. Siinä oppiaineessa ei hyväksytty artikkeleja ja paritöitä lainkaan. 

Olen eri vastaaja, mutta kuulostaa siltä, että käytännöt ovat muuttuneet.

Omina aikoinani luonnontieteissä gradu piti kirjoittaa normaaliin graduformaattiin. Siinä keskityttiin oman työpanoksen ja käytettyjen menetelmien syvälliseen kuvailuun. Gradua varten kerätystä aineistosta saattoi kyllä kypsä opiskelija hyvässä ohjauksessa saada kirjoitettua myös artikkelin.

Kuulostaa ihan fiksulta, että jos tutkimuskysymys, menetelmät, itse tuotetut tulokset ja pohdinta on onnistuttu esittämään vertaisarvioinnin läpäisseellä tavalla artikkelissa, samaa sisältöä ei tarvitse enää erikseen laittaa ns. koululaisformaatiin.

En oikein ymmärtänyt mitä sinä mahdat graduformaatilla ja artikkelilla tarkoittaa. Tutkimusryhmä hakee yleensä rahoituksen isolle tutkimushankkeelle, mihin otetaan halukkaita ja sopivia graduntekijöitä mukaan. Gradun voi kirjoittaa omastakin aiheesta, mutta molemmissa tiedekunnissa joissa gradun tein, suositeltiin vahvasti proffan antamaa aihetta listalta. Yleensä nämä kaikki olivat aiheita, joista on mahdollista halutessaan jatkaa, koska professori tietenkin tietää, millaisia hankkeita on tulossa.

Meidän aikoina gradun piti olla oma työ. Jos esimerkiksi biostatistiikan opiskelija teki graduaan tutkimusryhmässä, hän kirjoitti gradun biostatistiikasta, vaikka tutkimusryhmä tutkisi rotan yksilönkehitystä. Jos biostatistikko kirjoitti gradun lisäksi artikkelin, hän kirjoitti sen menetelmälehteen omasta menetelmäkehityksestään.

Yritätkö sanoa, että nykyään biostatistikon gradu voi olla tutkimusryhmän kirjoittama artikkeli, johon biostatistikkö on vain tehnyt tilastolliset analyysit? En oikein ymmärrä mitä muuta väittämäsi siitä, että luonnontieteellinen gradu voi nykyään olla pari- tai ryhmätyö, voisi tarkoittaa.

Minulla meni noin vuosi. Suurin ongelma oli ohjauksen surkea taso. Koin hyvin usein olevani aivan eksyksissä enkä tiennyt, mistä saisin jotain oikeasti hyödyllisiä näkökulmia tutkielmani edistämiseen. Lopulta asetin itse itselleni deadlinen ja totesin, että no tehdäänpä sitten yksin kun neuvoja ei näköjään mistään saa. Viimeiset viikot istuin koneen äärellä semmoiset 9–12 tuntia päivässä. Deadline piti ja sainkin sitten parhaan mahdollisen arvosanan 5. Ihan kivalta tuntui kyllä, että kova työ huomattiin. Tutkijaksi houkuttelivat, mutta halusin mieluummin ainakin hetkeksi ihan "normaaliin" työelämään.

1v 4 kk. Tosin siitä tuli sitten melkein sellaisenaan lisensiaattityö.

Ennen joulua oli eka tapaaminen, toukokuussa paperit ulos.

Enemmän meni aikaa ihmettelyyn, kun tekemiseen.

Oli hyvä ohjaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisentoista vuotta. Mulla jo pelkät näytteenotot ja labra-analyysit veivät liki vuoden. Sitten ison aineiston käsittely ja vasta sitten pystyi pohtimaan tuloksia ja niiden merkitystä ja kirjoittamaan.

Luonnontieteissä on usein työläät gradut eikä mitään paritöitä yleensä hyväksytä.

Nyt tulit itse esittäneeksi yleistävyydessään aivan täysin paikkansapitämättömän väitteen. Luonnontieteissä tehdään usein artikkeligraduja jonkun tutkimusryhmän osana. Samoin kaikissa ns. kovissa tieteissä, koska pyritään saamaan graduista kaikki hyöty irti. Olen tehnyt gradun myös humanistisista aineista. Siinä oppiaineessa ei hyväksytty artikkeleja ja paritöitä lainkaan. 

Olen eri vastaaja, mutta kuulostaa siltä, että käytännöt ovat muuttuneet.

Omina aikoinani luonnontieteissä gradu piti kirjoittaa normaaliin graduformaattiin. Siinä keskityttiin oman työpanoksen ja käytettyjen menetelmien syvälliseen kuvailuun. Gradua varten kerätystä aineistosta saattoi kyllä kypsä opiskelija hyvässä ohjauksessa saada kirjoitettua myös artikkelin.

Kuulostaa ihan fiksulta, että jos tutkimuskysymys, menetelmät, itse tuotetut tulokset ja pohdinta on onnistuttu esittämään vertaisarvioinnin läpäisseellä tavalla artikkelissa, samaa sisältöä ei tarvitse enää erikseen laittaa ns. koululaisformaatiin.

En oikein ymmärtänyt mitä sinä mahdat graduformaatilla ja artikkelilla tarkoittaa. Tutkimusryhmä hakee yleensä rahoituksen isolle tutkimushankkeelle, mihin otetaan halukkaita ja sopivia graduntekijöitä mukaan. Gradun voi kirjoittaa omastakin aiheesta, mutta molemmissa tiedekunnissa joissa gradun tein, suositeltiin vahvasti proffan antamaa aihetta listalta. Yleensä nämä kaikki olivat aiheita, joista on mahdollista halutessaan jatkaa, koska professori tietenkin tietää, millaisia hankkeita on tulossa.

Meidän aikoina gradun piti olla oma työ. Jos esimerkiksi biostatistiikan opiskelija teki graduaan tutkimusryhmässä, hän kirjoitti gradun biostatistiikasta, vaikka tutkimusryhmä tutkisi rotan yksilönkehitystä. Jos biostatistikko kirjoitti gradun lisäksi artikkelin, hän kirjoitti sen menetelmälehteen omasta menetelmäkehityksestään.

Yritätkö sanoa, että nykyään biostatistikon gradu voi olla tutkimusryhmän kirjoittama artikkeli, johon biostatistikkö on vain tehnyt tilastolliset analyysit? En oikein ymmärrä mitä muuta väittämäsi siitä, että luonnontieteellinen gradu voi nykyään olla pari- tai ryhmätyö, voisi tarkoittaa.

Ehkä sinua sekoittaa sana gradu. Kun gradun tekee osana tutkimusryhmää, se on tutkimusta, ei opinnäyte, jolloin kaikki lähtee siitä. Gradunhan yleensä tarvitsee olla vain opinnäyte, siltä ei vaadita ihan samoja asioita kuin tutkimukselta.

Gradun tekeminen parityönä on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä en ole törmännyt siihen, joten en osaa sanoa miten kirjoittajien osuudet siinä varmistetaan. Työmäärä on joka tapauksessa suurempi kuin silloin, jos gradun tekee yksin. Tutkimusryhmän osana opinnäytteiden tekeminen (mukana on usemmiten myös väitöskirjaa tekeviä) merkitsee osallistumisvelvoitetta kaikkiin työryhmän tapaamisiin sen lisäksi, että osallistutaan myös muiden gradun tekijöiden pakollisiin seminaareihin ja muihin opintovaatimusten mukaisten tehtävien tekemiseen. Tosin kaikille tutkimusryhmään osallistuville pyritään järjestämään jonkinlainen korvaus työstä, gradun tekijä voi toimia vaikkapa ryhmän koordinaattorina. 

Mitä olen vanhempien tutkijoiden kanssa jutellut, niin lääketieteessä tuollainen malli on ollut yleinen jo vuosikymmeniä sitten. Äitini oli työssä tuollaisissa ryhmissä yli 30 vuotta. Muualla tutkijaryhmän osana gradunsa tekijän tilanne vastaa sitä, että oltaisiin menty tutkijaseminaariin jo graduvaiheessa eikä väitöskirjaa tekemään. Tutkijan työ alkaa siis aikaisemmin.

bruttona meni pari vuotta, välillä tein siis jotain muuta, arvosana erinomainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisentoista vuotta. Mulla jo pelkät näytteenotot ja labra-analyysit veivät liki vuoden. Sitten ison aineiston käsittely ja vasta sitten pystyi pohtimaan tuloksia ja niiden merkitystä ja kirjoittamaan.

Luonnontieteissä on usein työläät gradut eikä mitään paritöitä yleensä hyväksytä.

Nyt tulit itse esittäneeksi yleistävyydessään aivan täysin paikkansapitämättömän väitteen. Luonnontieteissä tehdään usein artikkeligraduja jonkun tutkimusryhmän osana. Samoin kaikissa ns. kovissa tieteissä, koska pyritään saamaan graduista kaikki hyöty irti. Olen tehnyt gradun myös humanistisista aineista. Siinä oppiaineessa ei hyväksytty artikkeleja ja paritöitä lainkaan. 

Olen eri vastaaja, mutta kuulostaa siltä, että käytännöt ovat muuttuneet.

Omina aikoinani luonnontieteissä gradu piti kirjoittaa normaaliin graduformaattiin. Siinä keskityttiin oman työpanoksen ja käytettyjen menetelmien syvälliseen kuvailuun. Gradua varten kerätystä aineistosta saattoi kyllä kypsä opiskelija hyvässä ohjauksessa saada kirjoitettua myös artikkelin.

Kuulostaa ihan fiksulta, että jos tutkimuskysymys, menetelmät, itse tuotetut tulokset ja pohdinta on onnistuttu esittämään vertaisarvioinnin läpäisseellä tavalla artikkelissa, samaa sisältöä ei tarvitse enää erikseen laittaa ns. koululaisformaatiin.

En oikein ymmärtänyt mitä sinä mahdat graduformaatilla ja artikkelilla tarkoittaa. Tutkimusryhmä hakee yleensä rahoituksen isolle tutkimushankkeelle, mihin otetaan halukkaita ja sopivia graduntekijöitä mukaan. Gradun voi kirjoittaa omastakin aiheesta, mutta molemmissa tiedekunnissa joissa gradun tein, suositeltiin vahvasti proffan antamaa aihetta listalta. Yleensä nämä kaikki olivat aiheita, joista on mahdollista halutessaan jatkaa, koska professori tietenkin tietää, millaisia hankkeita on tulossa.

Meidän aikoina gradun piti olla oma työ. Jos esimerkiksi biostatistiikan opiskelija teki graduaan tutkimusryhmässä, hän kirjoitti gradun biostatistiikasta, vaikka tutkimusryhmä tutkisi rotan yksilönkehitystä. Jos biostatistikko kirjoitti gradun lisäksi artikkelin, hän kirjoitti sen menetelmälehteen omasta menetelmäkehityksestään.

Yritätkö sanoa, että nykyään biostatistikon gradu voi olla tutkimusryhmän kirjoittama artikkeli, johon biostatistikkö on vain tehnyt tilastolliset analyysit? En oikein ymmärrä mitä muuta väittämäsi siitä, että luonnontieteellinen gradu voi nykyään olla pari- tai ryhmätyö, voisi tarkoittaa.

Niin, jos tuohon spesifiin kysymykseen vastaan niin siis ei, en yritä sanoa. Tilastollinen analyysi ja labrat ei ole tutkimusta, vaan vasta tulosten kirjallinen tulkinta. Mekaaniseen työhön voi olla varattu erillinen rahasumma ja työntekijät, jotka eivät osallistu tutkimusryhmän varsinaiseen työhön ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt kolme gradua. Ensimmäiset kaksi tein samanaikaisesti ja niihin meni yhteensä 4kk. Silloin ei ollut muita opintoja enkä ollut töissä. Aiheet sain valita aika vapaasti, niin niihin olin materiaaleja ja tietoa valmiina aika paljon. Kolmanteen meni sitten pari vuotta. Olin töissä samanaikaisesti, mutta suurin ongelma oli motivaation puute. Käytännössä määrätty aihe ja ohjaaja eivät niin puhutelleet. 

Kiitos viihdytyksestä :D En ole koskaan törmännyt kehenkään irl, joka yrittää valehdella opiskelleensa yliopistossa. 

Kiva kun sait viihdettä pieneen maailmankuvaasi. Joudun nyt tuottamaan pettymyksen sen valehtelun osalta. Sen lisäksi, että olen opiskellut kolmessa eri yliopistossa olen jopa ollut yliopiston palkkalistoilla. Ajatella, että eri maiden, yliopistojen ja tiedekuntien välillä on isoja eroja siinä, kuinka vapaasti aiheensa voi valita :'D 

T: se kolme gradua rustannut, joka tosiaan sai valita kahden aiheen aika vapaasti ja kolmannen ei niinkään

Kyllä siihen toista vuotta, kun piti ensin tehdä maastyöt sekä labra- ja tilastoanalyysit ennen kirjoittamista. 

Kannattaa tehdä itselleen selkeä aikaraja. 3-4 kuukautta on sellainen hyvä aika, jossa ei tule liian kiire mutta homma ei ala myöskään venyä liikaa. Itse tein gradua yli vuoden työn ohessa ja se oli iso virhe. Ehdin kyllästyä koko graduun ja aikaa meni hirveästi aina ”aloittamiseen”.

Gradusta on tehty liian iso peikko, ainakin humanisteilla. Se on vain opinnäytetyö. Lisäksi ohjaajalla pitäisi olla pokkaa sanoa, että tee tämä nopeasti eli muutamassa kuukaudessa. Ainakin omassa oppialassani gradusta puhuttiin suureellisesti väitöskirjan esiasteena ja vaatimukset olivat sen mukaiset. Suorastaan naurattanut, kun kuullut miten järkeviä ohjeita muissa tiedekunnissa ja oppiaineissa on ollut. Meillä proffa halusi oppilaiden saavan aikaan niin kunnianhimoista materiaalia, jota hän olisi voinut sitten itsekin hyödyntää maailmalla pätiessään. Uskoo ken tahtoo, mutta tällaistakin voi olla.