Vilppiä: googlaamalla lääkikseen!

Lääkis on ollut vielä niitä harvoja aloja joissa mitataan "oikeaa yksilökohtaista osaamista" ilman että "verkostolleen" voi kilauttaa kesken pääsykokeen. Todellisuudessa vaatimus ja arvostus oikeaan henkilökohtaiseen osaamiseen on nykyisin vähentynyt. Kannustetaan verkostoitumiseen (verkosto hoitaa valituille karismaattisille henkilöille hommat, itse ei taitoja tarvitse) ja tiedonhankintataitoihin (miten googlata asiasta x tietoa).

Kaupan puolelta, kun valmistuu korkeakoulusta korkeilla arvosanoilla myös matemaattisista aineista, ei tämä todellisuudessa tuota työelämän kannalta valmistuneelle bonusta oikeasta osaamisesta siinä määrin, mitä vaikka lääkiksen pääsykoe sen läpäisseelle tuottaa pitkällä aikavälillä. Ja vaikka lääkikseen pääsisikin "tyhmempikin" kyllähän verkostomalli auttaa uralla eteenpäin. Jatkossa henkilökohtaisin kyvyin hyvät hautautuvat alle (tai tulevat hyväksikäytetyiksi) entistäkin enemmän, ei vain kaupallisella alalla. Maailma on reilu pääsykokeissa ja niiden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin tutkinnon vaikein osio on valintakoe - sen jälkeen tentit ja erikoislääkärikuulustelukin ihan piece of cake!

Todella ikävää tämä kuvio. Nyt jää oikeasti lahjakkaat opiskelijat rannalle. Hämmentävää oli myös, ettei ollut soveltavia tehtäviä.

Ei, kyllä oikeasti lahjakkaat opiskelijat selvitti tuon kokeen nopeammin kuin googlaajat. Ja itse koe on hyvin samantyyppinen kuin menneiden vuosien valintakokeet, joten jos ne asiat osaa, tämäkin pääsykoe meni hyvin.

Googlen käyttö kyllä hidasti vastaamista. Hyvä mulle, koska saman ajan käytin tehtäviin vastaamiseen. Yksikään googlaaja ei kyllä pääse. Sen verran oli nopeatempoinen koe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä systeemi suosii niitä, joilla on fiksut (ehkä lääkäri)vanhemmat, joilla on aikaa ja mahdollisuus paneutua lastensa asioihin. Uskoisin, että tällaisista nuorista tulee joka tapauksessa parempia lääkäreitä kuin työttömien elämämkoululaisten pingottavista vesoista. Ihan onnistunut järjestely siis.

Eikö tuo pohjaa lukion oppimääriin nykyään eli en oikein usko että vuosia sitten valmistunut lääkäri on paras apuri. Eipä lääkärin työssä noita lukio-oppeja tarvita.

Juuri näin.

Toki on totta, että jos vanhemmilla on osaamista ja voimavaroja, voivat he auttaa ja tukea lasta pääsykokeeseen valmistautumisessa. Mutta nyt hakuikäisten lasten lääkärivanhemmat on oppineet lukion fysiikan ja kemian niin kauan sitten, että ei niillä tiedoilla pääsykokeita tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en ymmärrä miksi lääkäreitä koulutetaan niin vähän vaikka samalla valitetaan lääkäripulaa. Lääkilseen on 1000 kertainen määrä hakijoita. Niistä about puolista tulisi ihan ok peruslääkäreitä.

SIksi, että ne lääkärit pitää kouluttaa paikan päällä. Lääkisopetus ei ole massaluento-opetusta tai verkkotehtäviä, vaan hands-on-potilaiden tutkimista ja toimenpideopetusta pitää pystyä järjestämään. Jo nyt opiskelijoita on enemmän, kuin mitä pystytään opettamaan ja opiskelijoita joudutaan hajauttamaan esim. sisätauti- ja kirurgisille jaksoille keskussairaaloihin.

Mutta toki kirjoittaja haluaisi varmaan, että synnytystäsi seuraamaan tulisi 20 kandia ja jokainen tunnustelisi kerrallaan kohdunsuun ja niin edelleen.

Lunttaajat eivät selviä ensimmäisen vuoden kursseista..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en ymmärrä miksi lääkäreitä koulutetaan niin vähän vaikka samalla valitetaan lääkäripulaa. Lääkilseen on 1000 kertainen määrä hakijoita. Niistä about puolista tulisi ihan ok peruslääkäreitä.

Jotka btw "googlettaa" niitä oireita ja vastauksia muutenkin. Ei nyt googlesta mutta lääkärien sisäisestä datapankista. Kaikki terveyskeskuslääkärit tekee sitä. Ja se on vaan hyvä. Saa parempia tuloksia.

Kyllä, tiedonhaku potilaan hoitotilanteessa on sallittua ja jopa suotavaa silloin, jos kyseessä ei ole ihan rutiiniasia. Esimerkiksi lääkeannokset lapsille on hyvä tarkistaa että menevät kerralla oikein, ja potilaan oikeusturvan vuoksi esim. tiettyjen sairauksien tarkat diagnostiset kriteerit ja Kelan korvausoikeudet on viisainta olla tismalleen oikein. Ei se vähennä lääkärin osaamista. Toki ihmettelen, jos joka ikisen rannemurtuman kohdalla pitää tarkistaa kuinka kauan kipsataan, tai vaikkapa avohoitosyntyisen kotihoitoisen keuhkokuumeen standardihoito ei onnistu ilman tietokantahakuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo valintakoehan on kaksi osainen, huijarit jää kiinni toisessa osiossa.

Kokeeseen osallistui liki 9000 ja toiseen vaiheeseeen pääsee reilu 300, joista puolet valitaan. Eli pieni on todennäköisyys päästä tohon porukkaan.

Nehän väitti että huijarit tippuu toisessa osiossa mutta mitäs jos suuri osa toiseen päässeistä on huijannut ekassa osassa kun karsinta on kuitenkin noin reipas ja koe vaikea eli pienikin virhe tiputtaa?

Millainen valvonta kokeessa oli? Oliko kamera oltava vai miten kontrolloitiin kuka näytön edessä kokeen teki ja kenen nimissä? Mietin vaan, että onhan näitä fy/ke/bg- opettajiakin/opiskelijoita monilla kavereina, itsellänikin. Samaten lääkikseen juuri viime vuonna päässeitä ja jo valmiita lääkäreitä puolisona, vanhempina jne. Olisin saanut aika kilpailukykyisen tukijoukon melko vaivatta kasaan ihan oman perheen sisältä. Valmistaudun vasta ensi vuoden kokeeseen, joten kakkosvaiheessa olisin tippunut joka tapauksessa. Mutta jos olisin nyt tähdännyt tähän kevääseen, satsannut pari vuotta, ottanut palkatonta vapaata, hoitanut pikkulapset tässä lukemisen ohessa, niin kyllä varmaan olisin kaikki keinot kokeillut. Ihan yhtä reilua kuin muuttaa valintakriteerejä muutama viikko ennen pääsykoetta. En epäile hetkeäkään etteikö muutkin kynnelle kykenevät toimisi samoin jos kiinni ei voi jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Lunttaajat eivät selviä ensimmäisen vuoden kursseista..

ei se noin vaikeaa sentään ole. Mutta voi tulla hankaluuksia opetella ulkoa niitä latinankielisiä litanioita yms. mitä lääkäriopintoihin kuuluu. Tosin jos noita ei halua opetella ulkoa niin tuskin sitten haluaa lääkäriksikään.

Vierailija kirjoitti:

Millainen valvonta kokeessa oli? Oliko kamera oltava vai miten kontrolloitiin kuka näytön edessä kokeen teki ja kenen nimissä? Mietin vaan, että onhan näitä fy/ke/bg- opettajiakin/opiskelijoita monilla kavereina, itsellänikin. Samaten lääkikseen juuri viime vuonna päässeitä ja jo valmiita lääkäreitä puolisona, vanhempina jne. Olisin saanut aika kilpailukykyisen tukijoukon melko vaivatta kasaan ihan oman perheen sisältä. Valmistaudun vasta ensi vuoden kokeeseen, joten kakkosvaiheessa olisin tippunut joka tapauksessa. Mutta jos olisin nyt tähdännyt tähän kevääseen, satsannut pari vuotta, ottanut palkatonta vapaata, hoitanut pikkulapset tässä lukemisen ohessa, niin kyllä varmaan olisin kaikki keinot kokeillut. Ihan yhtä reilua kuin muuttaa valintakriteerejä muutama viikko ennen pääsykoetta. En epäile hetkeäkään etteikö muutkin kynnelle kykenevät toimisi samoin jos kiinni ei voi jäädä.

Mun käsittääkseni vahva tunnistautuminen eli pankkitunnukset tai mobiilivarmenne, kirjautumalla vakuutti noudattavansa kokeen sääntöjä, mutta ei kameraa.

Pointti ei ole se, että saisitko tukijoukot kasaan ja saisiko niiden avulla oikeat vastaukset, vaan se, että ehtiikö tehtävät tehdä ajoissa. Siinä minuutissa ei paljoa neuvotella.

Kyllähän ne huijarit jää kiinni toisessa osuudessa, vaan onko reilua niille, jotka olisivat ansainneet paikan toiselle kierrokselle, ja nyt jäivät huijareiden jalkoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lunttaajat eivät selviä ensimmäisen vuoden kursseista..

ei se noin vaikeaa sentään ole. Mutta voi tulla hankaluuksia opetella ulkoa niitä latinankielisiä litanioita yms. mitä lääkäriopintoihin kuuluu. Tosin jos noita ei halua opetella ulkoa niin tuskin sitten haluaa lääkäriksikään.

Anatomiassa pitää opetella paljon uusia asioita, mutta ei sekään varsinaista ulkoa opettelua ole. Latinalitaniat on ihan loogisia, kun sen logiikan oppii. Englanti auttaa. Vaikeampaa on fysiologia ja biokemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen valvonta kokeessa oli? Oliko kamera oltava vai miten kontrolloitiin kuka näytön edessä kokeen teki ja kenen nimissä? Mietin vaan, että onhan näitä fy/ke/bg- opettajiakin/opiskelijoita monilla kavereina, itsellänikin. Samaten lääkikseen juuri viime vuonna päässeitä ja jo valmiita lääkäreitä puolisona, vanhempina jne. Olisin saanut aika kilpailukykyisen tukijoukon melko vaivatta kasaan ihan oman perheen sisältä. Valmistaudun vasta ensi vuoden kokeeseen, joten kakkosvaiheessa olisin tippunut joka tapauksessa. Mutta jos olisin nyt tähdännyt tähän kevääseen, satsannut pari vuotta, ottanut palkatonta vapaata, hoitanut pikkulapset tässä lukemisen ohessa, niin kyllä varmaan olisin kaikki keinot kokeillut. Ihan yhtä reilua kuin muuttaa valintakriteerejä muutama viikko ennen pääsykoetta. En epäile hetkeäkään etteikö muutkin kynnelle kykenevät toimisi samoin jos kiinni ei voi jäädä.

Mun käsittääkseni vahva tunnistautuminen eli pankkitunnukset tai mobiilivarmenne, kirjautumalla vakuutti noudattavansa kokeen sääntöjä, mutta ei kameraa.

Pointti ei ole se, että saisitko tukijoukot kasaan ja saisiko niiden avulla oikeat vastaukset, vaan se, että ehtiikö tehtävät tehdä ajoissa. Siinä minuutissa ei paljoa neuvotella.

No ei tietenkään neuvotella. Suosiolla luottaisinkin lukion fykebg-puolisoni vastauksiin kun alkaisin neuvotella omaa kantaani asiaan. Lääkiksen pääsykoe perustuu juuri kyseisiin oppiaineisiin, joten luottaisin kyllä, että yo-kokeisiin "valmentava" lukion luonnontiedelinjan opettajapuoliso asiat osaisi hyvin. Juuri sitä meinasinkin, että kontrolloiko kukaan kameralla kuka kokeen oikeasti teki. Eli ilmeisesti ei. Uskomatonta miten epäreilu systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Googlen käyttö kyllä hidasti vastaamista. Hyvä mulle, koska saman ajan käytin tehtäviin vastaamiseen. Yksikään googlaaja ei kyllä pääse. Sen verran oli nopeatempoinen koe.

Kaveri/kaverit vieressä googlaa kun heität termin, mitä et osaa.

Vierailija kirjoitti:

Li Andersson nyt vastaamaan!!!

Opetusministerin vastuualueeseen ei kuulu yliopisto ja AMK. Ne kuuluvat tiede- ja kulttuuriministeriöön

Kaikilla oli samat mahdollisuudet hakea tietoa, joten mitä väliä.

Hyvähän se on, että tuleva lääkärikin osaa hakea tiatoa itselleen epäselväksi jääneistä asioista. Ehkä tulisikin vähän humaanimpeja lekureita.

Meillä oli jo yläasteella kokeita joissa aineiston sai pitää esillä, silti joidenkin oli mahdoton löytää oikeaa tietoa nopeasti kun olisi pitänyt edes suunnilleen tietää mistä kohdasta etsiä, joutuivat pänttäämään siis koko aineiston ulkolukuna.

Vierailija kirjoitti:

Lääkis on ollut vielä niitä harvoja aloja joissa mitataan "oikeaa yksilökohtaista osaamista" ilman että "verkostolleen" voi kilauttaa kesken pääsykokeen. Todellisuudessa vaatimus ja arvostus oikeaan henkilökohtaiseen osaamiseen on nykyisin vähentynyt. Kannustetaan verkostoitumiseen (verkosto hoitaa valituille karismaattisille henkilöille hommat, itse ei taitoja tarvitse) ja tiedonhankintataitoihin (miten googlata asiasta x tietoa).

Kaupan puolelta, kun valmistuu korkeakoulusta korkeilla arvosanoilla myös matemaattisista aineista, ei tämä todellisuudessa tuota työelämän kannalta valmistuneelle bonusta oikeasta osaamisesta siinä määrin, mitä vaikka lääkiksen pääsykoe sen läpäisseelle tuottaa pitkällä aikavälillä. Ja vaikka lääkikseen pääsisikin "tyhmempikin" kyllähän verkostomalli auttaa uralla eteenpäin. Jatkossa henkilökohtaisin kyvyin hyvät hautautuvat alle (tai tulevat hyväksikäytetyiksi) entistäkin enemmän, ei vain kaupallisella alalla. Maailma on reilu pääsykokeissa ja niiden jälkeen.

Ja mitähän helevettiä nyt taas? Enää ei riitä itselle uskottelu siitä, että kyllä minulla on osaaminen ja motivaatio ja sopivuus kohdallaan, en vaan kestä yo-kokeen paineita, lääkiksen pääsykokeen paineita kyllä, kunhan enste reenaan sitä puolen tusinaa kertaa?  Nyt pitää jo uskotella itselleen, että on ihan sikahyvä, mutta kun ei ole verkostoja jotka jeesaa, niin siinä syy ei-pärjäämiseen?

Avatkaa silmät. Asiantuntijahommissa ei ratkaise se, että hoonaa täydellistä tulosta kymmenen vuotta, vaan että tuottaa asetetut kriteerit täyttävän tuloksen määräajassa.  

Vierailija kirjoitti:

Oikeusmurhanhan tässä aiheuttaa se, että joku saattaa vilpin, esim. lääkäri/juristiyms. -perheenjäsenten avulla saada ensimmäisestä vaiheesta vaikka sen yhden pisteen enemmän kuin itsenäisesti kokeeseen lukenut ja vastannut, ja edetä toiseen vaiheeseen, kun taas tämä itsenäisesti vastannut ei edes pääse toiseen vaiheeseen, vaikka siinä saattaisi menestyä kepulikonsteja käyttänyttä paremmin.

Itsenäisesti opiskellut ja kokeeseen vastannut voisi oikeasti kokonaisuutena osata asiat hieman paremmin kuin apua saanut, mutta saa juuri sen verran vähemmän pisteitä, ettei edes pääse toiseen vaiheeseen.

Kannattaisi siis opetella asiat niin että ne osaa ja pääsyraja yrittyy reippaasti eikä rimaa hipoen, eikö niin? Sen sijaan että mussuttaa että oikeusmurha, jos joku googlettaa, menee niukin naukin ohi ja tipahtaa seuraavassa valinnassa.

Eikö tossa ollut tarkoituskin, että kootaan hyvä porukka kasaan ja porukalla väsätään koe? Varsinainen kokelas jakaa kysymykset tiiminsä selvitettäväksi.

Hyvä lääkäri omaa myös hyvän kontaktiverkoston, ja sitähän tämä koe ensisijaisesti testasi.