Lue keskustelun säännöt.
Mistä saatte iloa näinä aikoina?
18.05.2020 |
Elämme kovia aikoja ja vaikka voimme pitkälti välttää sairastumasta omilla valinnollamme, alkaa elämä tuntua todella tylsältä ja ilottomalta. Siitä puuttuu kaikki ne kohtaamiset ja tapahtumat mitä normaaliarkeen kuuluu.
Elämä on toistaiseksi ainakin ihan järjestyksessä, on työtä, koti, perhe ja muutama ystäväkin, joita en tosin ole tavannut pitkään aikaan. Työkavereilla on ollut iso merkitys myös ja nyt etätöissä en heitä tapaa.
Päivät toistavat samaa tylsää kaavaa. Aamulla verkkarit ja t-paita päälle, hiuksia ei tarvitse laittaa eikä meikata. Tajuan toki, että nämä asiat nyt ovat aivan toissijaisia tilanteeseen nähden. Ne ovat silti olleet osa arkeani, tykkään pukeutua huolella ja käydä ihmisten ilmoilla, joten en tunne oikein eläväni kunnolla. Jospa edes tietäisi milloin tämä piina päättyy. Odotan kesää todella paljon ja toivottavasti se on lämmin. Vaikka rajoituksia aletaan höllätä, on riski sairasrumisesta olemassa eikä tuonne ulos voi edelleenkään lähteä huolettomasti ja se pilaa kaiken.
Kertokaa omia selviytymisvinkkejänne. Mistä saatte iloa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Siitä tiedosta, että monet muutkin kärsivät.
Siitä tiedosta, että monet muutkin kärsivät kuten minäkin olen kärsinyt koko elämäni. Nykyään kun kävelen kaupungilla tuntuu kuin kävelisin pitkin kärsimyksen aavikkoa. Se saa hymyn huulille.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronahysteriasta. Ihanaa olla hysteerinen, panikoida ja haukkua hallitusta vuoron perään liian tiukaksi ja liian lepsuksi.
Älkää täällä leuhkiko, jos teidän ei tavitse mennä töihin :(. Taas niin epäreilua. Olisipa ihana olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää täällä leuhkiko, jos teidän ei tavitse mennä töihin :(. Taas niin epäreilua. Olisipa ihana olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.
Joo, on niin ihanaa olla koko ajan yksin kotona. : /
Elämäni ei muuttunut radikaalisti koronan myötä. Samalla tavalla arki hoitui lapsen kanssa, kuin ennenkin. Nyt tosin laitoin lapsen päiväkotiin, jotta saapi sieltä kavereita. Paras päätös ikinä.
Tee sinäkin niitä asioita, jotka tuntuu mielekkäältä. Meikkaa ja laita itsesi näköiseksi, huomaat, että olo voi kohentua jo sillä. Työpäivän jälkeen soita ystävillesi. Tiedän, että joitain ahdistaa se, että on aina se soittava osapuoli, mutta sellaista se elämä joskus on.
Keskity niihin ihmisiin, jotka ovat nyt lähellä ja viettäkää yhdessä aikaa. Löytäkää uusia juttuja tämän keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkistä kävelykenkeistä miehen tai yksin koiran kanssa, ruoanlaitosta, takapihalla kahvimukin kanssa paistattelusta, elokuvista ja sarjoista.
Laittautumisessa ei ole muuttunut mikään, olen aina tehnyt pelkkää etätyötä. Työasu on normaali, rento vaatetus, kevyt meikki. En todellakaan jaksa tehdä töitä pyjamassa. Viikonloppuna voin virua sängyssä pitkään.
Teeret kukertelevat vastarannalla. Joutsenet huutaa järvellä. Kuikkakin. Lumet alkaa sulaa. Mulle tulee kohta kauppa lähetys 😁👍 kaikkia herkkuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans yksi, jonka elämä ei ole juuri muuttunut. Ilon saa siitä, mistä ennenkin; käsitöistä, koirista, perheestä.
Minä taas olen nauttinut tästä ajasta. On ollut ihanaa, kun ei ole tarvinnut olla mukana oravanpyörässä. Olen ulkoillut normaalia enemmän, valokuvannut ja seurannut mitä luonnossa tapahtuu. Askarrellut, leiponut ja touhunnut lasten kanssa enemmän. Kavereita ja vanhempiani olen nähnyt, mutta ulkoilun merkeissä. Ymmärtänyt, että oikeasti ne on ne elämän pienet asiat, jotka tuovat sitä iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmistä on tottunut hektiseen elämään, he eivät osaa olla paikoillaan ja nauttia ns. arkisista asioista. Moni taas ahdistuu, kun tuttu ja turvallinen rutiini sekä työ katoaa ympäriltä. Osa ihmisistä on taas aivan päinvastaista.
Minulla taas on lomautuksen myötä ollut aikaa miettiä asioita. Olen tehnyt elämäni aikana paljon töitä ja kiire on ollut kova. Luulen, etten halua palata enää entiseen, vaan haluan jatkossa hiljentää tahtia. Nyt tajuan ettei ole mitään järkeä työskennellä hikihatussa, vaan kannattaa nauttia enemmän vapaa-ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää täällä leuhkiko, jos teidän ei tavitse mennä töihin :(. Taas niin epäreilua. Olisipa ihana olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.
Joo, harmi vaan kun siitä ei saa palkkaa. Älä jaksa kitistä.
T. Ravintola-alalla
Vaikeina aikoina elämässä pitää olla ryhtiä, itselläni ohjelmaan tullut päivittäinen tunnin kotijumppa ja tavallista terveellisempi ravinto, alkoholista olen joutunut luopumaan jo aiemmin.
Tämä on niin ikävää, etten enää oikein jaksa. En tiedä mitä sitten teen kun tai jos romahdan.
Tähän asti olen osannut nauttia pienistä asioista mutta enää ne eivät ilahduta.
Olen nyt varmaan onnellisempi kuin ennen epidemiaa. Saan tehdä töitä kotona, aikaa säästyy kun ei tarvitse käyttää tunti / suunta työmatkoihin. En jaksa ihmisiä muutenkaan, joten tämä on lottovoitto. Kukaan ei pärähdä ovelle ja änkeä sisään. Eikä kukaan yhtäkkiä vaella meidän takapihalla "tultiin moikkaamaan". Ihanaa.
Laittautua täytyy, mulla videopalavereita pitkin päivää, en voi olla suohirviön näköinen. Ehkä elämä eniten muuttunut siinä, että hoidan iäkkäiden vanhempieni kaikki asiat. Kaupat, apteekit, viranomaisjutut, muut mahdolliset. Ja kun heillä ikääkin tulee koko ajan lisää, hoidan myös heidän pihansa. Eli työn ja oman perheen + talon lisäksi vanhustenhoitaja, kodinhoitaja ja puutarhuri.
Hommaa piisaa.
Vaikka mistä! Miehestä, lapsista, lapsenlapsista, ystävistä, puutarhasta, luonnosta, hyvästä ruuasta, leipomisesta jne.
Tänään on ollut ihan huippupäivä: ensin ajoin ystävättären kanssa hakemaan perennoja yhdeltä rouvalta. Sen jälkeen käytiin kivimyymälässä ja puutarhamyymälässä, ajeltiin Espoon pikkuteitä Graniin. Juotiin autokahvit ja syötiin ihanat pullat. Sitten Plantagenin kautta kaverin pihaa ihailemaan. Lopulta haetut ja ostetut taimet omaan pihaan.
Kohta tulee lapsenlapsi moikkaamaan
ihmisiä saa tavata ja matkustaminen on ok, mutta ei varsinaisesti suotavaa. ensi kuussa avautuu ravintolat ja monet palvelut. ei kannata pelätä kuollakseen muita ihmisiä.
Ihan samoista asioista kun ennenkin. Ystävistä, liikunnasta, kokkaamisesta, leipomisesta, miehestäni, seksistä, alkoholista, koirastani, mökkeilystä. Se harmittaa vähän kun uimahalliin ei pääse, muuten kaikki on kuten ennenkin.
Meikkaan lähes päivittäin, koska liikun ihmisten ilmoilla. Verkkareissa vaan kotona ja lenkkipolulla. Ihan tavallista elämää paitsi ettei tarvitse mennä töihin :)