Jos on yhteishuoltajuus ja viikko -viikko -systeemi, niin

Se, jonka luona lapsi on kirjoilla niin viime kädessä vastaa kaikesta. Toinen on etävanhempi, joka voi luistaa vastuusta, jos haluaa.

Ihan samaa se lähivanhempi lain näkökulmasta tarkoittaa vaikka lapsi asuisi etävanhemman luona joka toisen viikon.

Lähivanhemman ja hänen mahdollisen puolisonsa tulot lasketaan päivähoitomaksuihin ym., lähivanhemman taloudessa asuvat lapset vaikuttavat tukiin/maksuihin jne. Lähivanhemman velvollisuus on reagoida lapselle lähetettyihin viranomaiskirjeisiin (esim. terveydenhuolto).

Minä en tajua, että lapsella pitää olla vain yksi osoite. Ruotsissa molemmat vahemmat voivat olla samanarvoisia, lapsen osoite voi olla molempien vanhempien luona ja esim. lapsilisät voidaan maksaa kahdelle eri tilille.

Vierailija kirjoitti:

Se, jonka luona lapsi on kirjoilla niin viime kädessä vastaa kaikesta. Toinen on etävanhempi, joka voi luistaa vastuusta, jos haluaa.

Vaikka etävanhempi ei haluaisi luistaa, ei häntä kohdella lähivanhempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, jonka luona lapsi on kirjoilla niin viime kädessä vastaa kaikesta. Toinen on etävanhempi, joka voi luistaa vastuusta, jos haluaa.

Vaikka etävanhempi ei haluaisi luistaa, ei häntä kohdella lähivanhempana.

Vaikka lapsi olisi enemmän etävanhemman luona, hänestä ei tuli lähivanhempaa.

Tasapuoliseksi homman saa, jos pariskunnalla kaksi lasta, niin erossa kumpikin saa yhden lapsen lähivanhemmuuden.

Sinänsä tosiaan järjetön systeemi, että vain yksi osoite. Tieto pitäisi kuitenkin kulkea ihan molemmille tasapuolisesti ja vastuussa ihan molemmat vanhemmat siitä, että asiat sujuvat. Ei pitäisi sisältää mitään arvopainotuksia.

Lähtökohtana tässä on lapsen etu. Jos vastuu on selkeästi yhdellä vanhemmalla, vanhemmat eivät jää pallottelemaan sitä keskenään vaan asiat tulevat hoidettua. Nykytilanne saattaa vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, kun 50-50-vanhemmuus yleistyy. Pitää kuitenkin muistaa, että sellaisia perheitä, joissa eron jälkeen vastuu vanhemmuudesta todella jaetaan aidosti tasan ja välit ovat niin hyvät että kommunikointi ja raha-asioista sopiminen onnistuu, on melko pieni osuus. Olisi varmasti hyvä jos näiden vanhempien asemaa jossain vaiheessa vahvistettaisiin, mutta se ei voi tapahtua lapsen edun kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Tasapuoliseksi homman saa, jos pariskunnalla kaksi lasta, niin erossa kumpikin saa yhden lapsen lähivanhemmuuden.

Jos on vain yksi niin keskeltä puoliksi?

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtana tässä on lapsen etu. Jos vastuu on selkeästi yhdellä vanhemmalla, vanhemmat eivät jää pallottelemaan sitä keskenään vaan asiat tulevat hoidettua. Nykytilanne saattaa vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, kun 50-50-vanhemmuus yleistyy. Pitää kuitenkin muistaa, että sellaisia perheitä, joissa eron jälkeen vastuu vanhemmuudesta todella jaetaan aidosti tasan ja välit ovat niin hyvät että kommunikointi ja raha-asioista sopiminen onnistuu, on melko pieni osuus. Olisi varmasti hyvä jos näiden vanhempien asemaa jossain vaiheessa vahvistettaisiin, mutta se ei voi tapahtua lapsen edun kustannuksella.

Lähötkohtana on aina yksilöt, mutta päätökset tehdään tilastojen mukaan. Se, että jossain tapauksista vanhemmat eivät tule toimeen keskenään, ei saisi vaikuttaa niihin vanhempiin, jotka tulevat. Lisäksi saattaa olla, että riitoja aiheuttaa myös se, että yhteiskunta ei kohtele vanhempia tasapuolisesti.