Mä olen aina kiukkuinen
En muista päivää kun olisin ollut iloinen tai huoleton.. tai että tykkäisin itsestäni. aamusta lähtien on pieni kiree tunne päässä.
Lapsi ja mies hermostuttavat. Ja eroa mietin kun tämän vihausuuden takia. Kuulostaa typerältä mutta ei ole kiinnostusta elää kun päivittäin vituttaa
Taas kohta yksi päivä mennyt välttäen muita perheenjäseniä ja olemalla sängyssä
Kommentit (19)
Minulla auttoi se, että jätin leivän, makeat leivonnaiset, makaroonin yms. hättöhiilarit ruokavaliosta.
Lisäsin vedenjuontia ja vähensin kahvin juontia.
Vihanneksia, kasviksia, marjoja, hedelmiä enemmän päivässä=hyvä ja tasainen olo.
Normaalit ruokaannokset ja syönti välit.
No sallin kuitenkin noin kerran vko.ssa pienen herkkuannoksen esim. suklaapiirakan palan tms.
Mä olen tänään kiukkuinen, vinkkejä?
Minusta on tullut ekstakireä vttupää kun lopetin tupakoinnin ja alkoholin käytön 4kk sitten. Terveydellisistä syistä jouduin lopettamaan molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tullut ekstakireä vttupää kun lopetin tupakoinnin ja alkoholin käytön 4kk sitten. Terveydellisistä syistä jouduin lopettamaan molemmat.
Voisiko löytyä joku terveellisempi addiktio tilalle?
Mun työpaikalla on pari sun hengenheimolaista, aina huulet kääntynyt alaspäin. Mikään ole hyvä. Haluaisin sanoa että hae muualle töihin jos täällä et halua olla, mutta enpä vaan kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tullut ekstakireä vttupää kun lopetin tupakoinnin ja alkoholin käytön 4kk sitten. Terveydellisistä syistä jouduin lopettamaan molemmat.
Voisiko löytyä joku terveellisempi addiktio tilalle?
Liikunta tuli tilalle. Nyt on sitten enemmän energiaa olla vttumaisempi. :(
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tullut ekstakireä vttupää kun lopetin tupakoinnin ja alkoholin käytön 4kk sitten. Terveydellisistä syistä jouduin lopettamaan molemmat.
Ihan sama täällä. Lopettamisesta jo 3 vuotta ja ittumainen olo sen kun jatkuu. Se on kai mun luonne. Miesparka. Lapset onneksi jo omillaan.
Tupakoinnin lopetin 7kk sitten ja yritän nyt kuntoa ylläpitää. Hiilarit minimiin ja unta reilusti... silti mua ärsyttää. Ärsyttää liikunta tai yritys pitää itsestä huolta.
Huh auttaiskohan osastohoito. Olisi edes yksi päivä ilman vitutusta 🤯
Oireileeko teillä vaihdevuodet ja niiden vuoksi hormonaaliset muutokset kropassa ja mielialassa?
Olen kohtalotoverisi. Mies kuorsaa yöllä, en saa kunnolla nukuttua. Aamulla raahaudun töihin suunnilleen viimeisillä voimilla. Kokoajan väsyttää ja *tuttaa. Olen kiukkunen ja suutun kotona pienistä. Töissä työkaveri käy hermoille, enkä jaksaisi sen kanssa tehdä yhteistyötä. Lasken päiviä lomaan, ja sitten sekin vaan menee kuin silmänräpäyksessä.
Tuntuu että kokoajan joku haluaa minulta jotakin, ruokaa, rahaa, siivouspalveluita, töissä tietysti pitää olla tavoitettavissa työasioilla.
Tuntuu etten vaan jaksa yhtään mitään, mutta eihän tässä ole mitään vaihtoehtoja. Olis ihanaa kun voisin vaan olla ja vaikka lukea kirjaa, kenenkään häiritsemättä. En ole työuupunut, mutta muuten tosi väsynyt.
E-pillerit teki musta hermoheikon 16-vuotiaasta 24-vuotiaaksi, sitten yksi vanhempi mies sanoi mulle että tiedätkö muuten että ne hormonit on suorastaan myrkkyä, että kannattaa lopettaa ne. Lopetin, ja kappas vaan, kuukausi siitä niin huomasin että mitä hittoa, en ole itkenyt itseäni uuvuksiin kertaakaan kuukauden aikana, enkä saanut enää raivokohtauksia.
En suosittele e-pillereitä kenellekään. Varsinkaan jos lapset on tehty, niin mies vasektomiaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi. Mies kuorsaa yöllä, en saa kunnolla nukuttua. Aamulla raahaudun töihin suunnilleen viimeisillä voimilla. Kokoajan väsyttää ja *tuttaa. Olen kiukkunen ja suutun kotona pienistä. Töissä työkaveri käy hermoille, enkä jaksaisi sen kanssa tehdä yhteistyötä. Lasken päiviä lomaan, ja sitten sekin vaan menee kuin silmänräpäyksessä.
Tuntuu että kokoajan joku haluaa minulta jotakin, ruokaa, rahaa, siivouspalveluita, töissä tietysti pitää olla tavoitettavissa työasioilla.
Tuntuu etten vaan jaksa yhtään mitään, mutta eihän tässä ole mitään vaihtoehtoja. Olis ihanaa kun voisin vaan olla ja vaikka lukea kirjaa, kenenkään häiritsemättä. En ole työuupunut, mutta muuten tosi väsynyt.
D-vitamiin puutosta, raudan puutosta jne. ja ne hormonit. D-vitamiinikin on oikeasti hormoni ja se vaikuttaa moneen asiaan ihmisen kropassa, samoin rauta, ja rauta pitää mitata varastorauta ei vaan hemoglobiini.
Ja ota itsellesi sitä aikaa, jätä turhat asiat tekemättä, laita ukko ja kersat tekemään oma osuutensa, ei ole mitään järkeä tuollaisessa elämässä. Myös töihin voi sanoa että vapaa-ajalla et ole töissä. Sinä et ole korvaamaton. Sen huomaa sitten kun joku vakava sairaus iskee ja on pakko vaan maata sängyssä ja maailma ei pysähdy, toiset tulee toimeen ilman sinuakin ja pystyvät jopa auttamaan sinua.
Olen kiukkuinen kun en saa kunnolla nukuttua, yöunet lyhyitä ja katkonaisia. Tulee ärtyneelle päälle.
Mulla yks masennuksen oire oli jatkuva kiukkuisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mulla yks masennuksen oire oli jatkuva kiukkuisuus.
Sama täällä
Kaikki tunteet ovat normaaleja ja tunnet niitä jostain syystä. Kuuntele itseäsi mikä sinua oikeasti ärsyttää ja rupea järjestämään elämääsi niin että löytäisit tasapainon. Sillä vain sinä sen voit saada aikaan. Opettele ajattelemaan positiivisesti ja järkevästi.
Mä niin ymmärrän sua ap. Mua nyppii myös usein ja pahasti. Pieni ero siinä että lapset on varmaan ainoa asia mailmassa mikä ei vttu ota kupoliin. Nyt kun yksin eikä mitään järkevää tekemistä niin korkki on auki. On suunnilleen liian monta syytä mitkä ärsyttää. Keitto on silleen tehokasta että sillä peittää pahimman ahdistuksen.
Oikeasti en halua tänään nähdä yhtään ketään. Jos ovikello soi niin en varmasti aukaise. Koko mailma voi puolestani olla ihan miten vain. Nyt en jaksa niinku yhtään välittää, evvk ja haist.
Hormonit. Mulla on oikeasti auttanut kalaöljy, sellanen missä on D-vitamiini mukana. Tunne-elämä ei ryöppyä niin pahasti, edelleen pientä ärtyisyyttä (varmaan perusäkeä luonne), mutta nyt pysyy ryöpyt järjellisissä mitoissa.