Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomen yliopistojen todistusvalinnoissa suositaan luonnontiede/matemaattisia aineitann
15.05.2020 |
Oli sitten mikä tahansa tiedekunta mihin hakee, antavat matikka, fyke ja biologia eniten pisteitä. Vaikka hakisit oikikseen tai kieliin, et tule pärjäämään todistusvalinnoissa jos et ole kirjoittanut luonnontiede/matemattisia aineita. Voit olla kirjoittanut vaikka 5 laudaturia kielistä/reaaleista niin luonnontieteistä/matikasta eximian saaneet kirii edellesi. Miksi Suomessa ei vaalita muuta lahjakkuutta kuin matemaattista/luonnontieteellistä? Lukiossa opiskelijat joita ei kiinnosta matikka tai fyke joutuvat silti opiskelemaan niitä, jos unelmoivat todistuksella pääsystä yliopistoon. Tosi kiva.
Kommentit (117)
Olen täsmälleen samaa ihmetellyt. Meillä nuori ei pidä matematiikasta tai fysiikasta yhtään.
Kirjoitti muutoin erinomaiset arvosanat yo-kokeissa ja niitä Laudatureitakin tuli useampi.
Tosi hankalaa on, kuitenkin päästä papereilla opiskelemaan ilman juurikin sitä matematiikan arvosanaa.
Mielestäni matemaattiset aineet ovat aivan liian korostuneita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkässä matematiikassa on eniten pakollisia kursseja lukioaineista. Tästä syystä siitä saa myös runsaasti pisteitä. Kyllähän se matematiikan osaaminen kertoo tietystä sitkeydestä, oppimiskyvystä ja/tai älystä. Joko olet lahjakas tai sitten teet paljon töitä pärjätäksesi matematiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä matematiikassa on eniten pakollisia kursseja lukioaineista. Tästä syystä siitä saa myös runsaasti pisteitä. Kyllähän se matematiikan osaaminen kertoo tietystä sitkeydestä, oppimiskyvystä ja/tai älystä. Joko olet lahjakas tai sitten teet paljon töitä pärjätäksesi matematiikassa.
Paskat. Kurssimäärä ei oikeuta suurempiin pisteisiin. Pisteet tulisi antaa opintoalakohtaisesti: eniten pisteitä niistä aineista joiden aiheet kohtaavat kyseisen opintoalan kanssa ja vähiten niistä jotka eivät. Mielestäni on käsittämätöntä että oikikseen hakiessa esim. biologia ja fysiikka antavat enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaoppi.
Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa
Huomasin itse, että on ihan mikä tahansa ala mihin tällä hetkellä haet yliopistoihin, niin siellä suositaan pitkää matematiikkaa, pitkää englantia, äidinkeli, fysiikka ja kemia.
Sanoisin, että jos teidän lapset haluaa lukioon, niin keskittyvät noihin 5 aineeseen. Niistä saa parhaimmat pisteet hakee sitten minne alalle tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitkästä matikasta saa juuri ollenkaan parempia pisteitä kuin lyhyestä. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa
Mutta pitkän matikan osaaminen ei osoita kiinnostusta useimpiin tiedekuntiin. Kielissä pärjääminen tarkoittaa että tulee pärjäämään kielitieteissä hyvin, tällaista alakohtaista pisteytystä tulee suosia! Silloin saadaan opintoalasta kiinnostuneimmat sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pitkästä matikasta saa juuri ollenkaan parempia pisteitä kuin lyhyestä. Valitettavasti.
Todellakin saa. Ero on yli 5-10 pisteen välillä. Saat enemmän pisteitä pitkän matematiikan M:stä kuin lyhyen matematiikan E:stä.
Olen ihmetellyt ihan samaa. Nythän lukioissa käy niin, että vaikka ei olisi matikkapäätä tai innostusta mafyke aineisiin, kaikki ottaa näitä juuri tuon tyhmän pisteytyksen takia. Ja koska ne ja etenkin laaja matikka vie niin paljon kurssimääriä ja aikaa, ei sitten ehkä valitakaan niitä omia kiinnostuksen ja lahjakkuusprofiilin aineita. Eli vaikka haluaisit opiskella vaikka kieliä, psykologiaa, historiaa ja lähteä vaikka opettajaksi tai kielenkääntäksi tai papiksi tai mitä tahansa niin nyt täytyy muka valita se pitkä matikka ja itkeä ja raataa sen kanssa koko lukio - ja ehkä pilata aineet, joissa muuten olisi pärjännyt.
Ja ei, en ole matikkakielteinen. Olen itse kirjoittanut pitkän matikan ja luonnontieteet hyvin arvosanoin ja päässyt myös opiskelemaan vaikeasti saavutettavalle alalle. Mutta kun esim. omaa ysiluokkalaista poikaa mietin, joka taas pärjää matikassa keskinkertaiset on tai ok, jos jaksaa tehdä töitä mutta on oikeasti lahjakas kielissä ja on enemmän esim. jonnekin opetus- tai sosiaalialalle suuntautumassa ja nyt pitäisi miettiä, ottaako pitkän matikan (ja luti aineita) vai useampia kieliä, psykologiaa jne. Näillä näkymin ottaa lyhyen matikan ja jatkaa espanjaa ja aloittaa venäjän opinnot, ottaa lisäkursseja psykologiaa ym. Yrittää sitten saada vaikka lyhyestä matikasta mahdollisimman hyvän arvosanan (jolla kuitenkin saa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan a:llä tai b:llä) ja kehittää sitä puolta itsessään, joka oikeasti on kiinnostavaa ja jossa on lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itse, että on ihan mikä tahansa ala mihin tällä hetkellä haet yliopistoihin, niin siellä suositaan pitkää matematiikkaa, pitkää englantia, äidinkeli, fysiikka ja kemia.
Sanoisin, että jos teidän lapset haluaa lukioon, niin keskittyvät noihin 5 aineeseen. Niistä saa parhaimmat pisteet hakee sitten minne alalle tahansa.
Ennen oli paremmin. Lukiossa pystyi lukemaan ihan mitä huvitti ja yliopistoon mentiin päsykokeella. Nyt Lukiossa pitää opiskella (halusi tai ei) yllä mainittuja aineita. Pääsykokeista pääsääntöinen luopuminen oli mielestäni huono päätös. Kyllä ne 6xL kirjoittaneet aina olivat päässeet minne ikinä hakivatkaan, mutta nyt pakotetaan lukiolaiset opiskelmaan aineita joita eivät välttämättä haluaisi opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itse, että on ihan mikä tahansa ala mihin tällä hetkellä haet yliopistoihin, niin siellä suositaan pitkää matematiikkaa, pitkää englantia, äidinkeli, fysiikka ja kemia.
Sanoisin, että jos teidän lapset haluaa lukioon, niin keskittyvät noihin 5 aineeseen. Niistä saa parhaimmat pisteet hakee sitten minne alalle tahansa.
Ennen oli paremmin. Lukiossa pystyi lukemaan ihan mitä huvitti ja yliopistoon mentiin päsykokeella. Nyt Lukiossa pitää opiskella (halusi tai ei) yllä mainittuja aineita. Pääsykokeista pääsääntöinen luopuminen oli mielestäni huono päätös. Kyllä ne 6xL kirjoittaneet aina olivat päässeet minne ikinä hakivatkaan, mutta nyt pakotetaan lukiolaiset opiskelmaan aineita joita eivät välttämättä haluaisi opiskella.
Yliopistojen vain pitäisi keskittyä parempaan pisteytykseen. Esim sosiaalityössä psykologia ja yhteiskuntaopin pisteytys pitäisi mennä selkeästi kemian ja fysiikan edelle, sama oikeidentieteellisessä. Nyt ei niin ole. Periaatteessa nyt vain noilla 5 on kaikista eniten väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itse, että on ihan mikä tahansa ala mihin tällä hetkellä haet yliopistoihin, niin siellä suositaan pitkää matematiikkaa, pitkää englantia, äidinkeli, fysiikka ja kemia.
Sanoisin, että jos teidän lapset haluaa lukioon, niin keskittyvät noihin 5 aineeseen. Niistä saa parhaimmat pisteet hakee sitten minne alalle tahansa.
Ennen oli paremmin. Lukiossa pystyi lukemaan ihan mitä huvitti ja yliopistoon mentiin päsykokeella. Nyt Lukiossa pitää opiskella (halusi tai ei) yllä mainittuja aineita. Pääsykokeista pääsääntöinen luopuminen oli mielestäni huono päätös. Kyllä ne 6xL kirjoittaneet aina olivat päässeet minne ikinä hakivatkaan, mutta nyt pakotetaan lukiolaiset opiskelmaan aineita joita eivät välttämättä haluaisi opiskella.
Yliopistojen vain pitäisi keskittyä parempaan pisteytykseen. Esim sosiaalityössä psykologia ja yhteiskuntaopin pisteytys pitäisi mennä selkeästi kemian ja fysiikan edelle, sama oikeidentieteellisessä. Nyt ei niin ole. Periaatteessa nyt vain noilla 5 on kaikista eniten väliä.
Tulipa aivopieru kirjoittaessa. Hah. Oikeidentieteellisessä! Saa nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä matematiikassa on eniten pakollisia kursseja lukioaineista. Tästä syystä siitä saa myös runsaasti pisteitä. Kyllähän se matematiikan osaaminen kertoo tietystä sitkeydestä, oppimiskyvystä ja/tai älystä. Joko olet lahjakas tai sitten teet paljon töitä pärjätäksesi matematiikassa.
Paskat. Kurssimäärä ei oikeuta suurempiin pisteisiin. Pisteet tulisi antaa opintoalakohtaisesti: eniten pisteitä niistä aineista joiden aiheet kohtaavat kyseisen opintoalan kanssa ja vähiten niistä jotka eivät. Mielestäni on käsittämätöntä että oikikseen hakiessa esim. biologia ja fysiikka antavat enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaoppi.
Ymmärrän hyvin ettei yhteiskuntaopista saa samoja pisteitä kuin oikeista aineista, joita osatakseen joutuu näkemään vaivaa. Tyhjänpäiväisestä liirumlaarumista ei pisteitä tarvitsekaan saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itse, että on ihan mikä tahansa ala mihin tällä hetkellä haet yliopistoihin, niin siellä suositaan pitkää matematiikkaa, pitkää englantia, äidinkeli, fysiikka ja kemia.
Sanoisin, että jos teidän lapset haluaa lukioon, niin keskittyvät noihin 5 aineeseen. Niistä saa parhaimmat pisteet hakee sitten minne alalle tahansa.
Ennen oli paremmin. Lukiossa pystyi lukemaan ihan mitä huvitti ja yliopistoon mentiin päsykokeella. Nyt Lukiossa pitää opiskella (halusi tai ei) yllä mainittuja aineita. Pääsykokeista pääsääntöinen luopuminen oli mielestäni huono päätös. Kyllä ne 6xL kirjoittaneet aina olivat päässeet minne ikinä hakivatkaan, mutta nyt pakotetaan lukiolaiset opiskelmaan aineita joita eivät välttämättä haluaisi opiskella.
Yliopistojen vain pitäisi keskittyä parempaan pisteytykseen. Esim sosiaalityössä psykologia ja yhteiskuntaopin pisteytys pitäisi mennä selkeästi kemian ja fysiikan edelle, sama oikeidentieteellisessä. Nyt ei niin ole. Periaatteessa nyt vain noilla 5 on kaikista eniten väliä.
Tämähän johtuu ihan siitä, että opiskelijoiksi halutaan älykkäitä ihmisiä, jotka pystyvät luonnontieteitä oppimaan. Kiinnostipa taikka ei.
Suurin osa ihmisistä ei ole kovin älykkäitä. Kyllähän alalle kuin alalle halutaan kyvykkäimmät opiskelijat.
Kaikki pedagogiset selvitykset osoittavat että hyvä arvosana yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloivat menestymisessä korkeakoulu/yliopisto-opinnoissa, alasta riippumatta.
Siksi näitä aineita painotetaan paperivalinnassa.
Matemaattisluonnontieteelliset aineet korreloivat älykkyyden ja myöhemmin opiskeluissa onnistumisen kanssa paremmin kuin reaaliaineet.
Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.
Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä matematiikassa on eniten pakollisia kursseja lukioaineista. Tästä syystä siitä saa myös runsaasti pisteitä. Kyllähän se matematiikan osaaminen kertoo tietystä sitkeydestä, oppimiskyvystä ja/tai älystä. Joko olet lahjakas tai sitten teet paljon töitä pärjätäksesi matematiikassa.
Paskat. Kurssimäärä ei oikeuta suurempiin pisteisiin. Pisteet tulisi antaa opintoalakohtaisesti: eniten pisteitä niistä aineista joiden aiheet kohtaavat kyseisen opintoalan kanssa ja vähiten niistä jotka eivät. Mielestäni on käsittämätöntä että oikikseen hakiessa esim. biologia ja fysiikka antavat enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaoppi.
Yhteiskuntaoppi ei anna kovin hyviä eväitä oikikseen, mutta yleinen älykkyys jota luonnontieteet edustavat auttaa paljon.
Alue: Aihe vapaa
Ja tietenkin ymmärrän jos matemaattisia tai luonnontieteellisiä aineita suositaan niissä opiskelualoissa joissa niitä tarvitaan suuresti, mutta valitettavasti tämä tilanne on kaikissa yliopistoissa mihin voi hakea. Jopa sellaisissa joissa ei tarvita yhtään matikkaa tai luonnontieteitä.