Lopetin etäterapian, kun se ahdisti.

Millä tavalla se etäyhteys oli ahdistavaa? Itse olen myös etäillyt psykologin kanssa.. tykkään puhelinkeskusteluista, voin samalla ravata levottomana ympäriinsä ja kävellä lähimetsässä. Videoyhteydestä en tykännyt, koin olevani enemmän esillä kuin livenä, koin jotain.. no ei ulkonäköpaineita mutta jotain vastaavaa, kun oon kameran edessä.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla se etäyhteys oli ahdistavaa? Itse olen myös etäillyt psykologin kanssa.. tykkään puhelinkeskusteluista, voin samalla ravata levottomana ympäriinsä ja kävellä lähimetsässä. Videoyhteydestä en tykännyt, koin olevani enemmän esillä kuin livenä, koin jotain.. no ei ulkonäköpaineita mutta jotain vastaavaa, kun oon kameran edessä.

Ja vielä lisään, että videoyhteydessä psykologilla oli alkuvaikeuksia (näkyykö nyt, odotas video pätkii, onko nyt hyvä, kuuluuko) mitkä on aivan tavallisia missä vaan etäkokouksessakin, mutta ne tuntui tosi epämiellyttäviltä. Haluan varmaan tuntea että hän on täysin tilanteen tasalla ja hallinnassa ja se illuusio varmaan rikkoontuu kun kummatkin ollaan tasavertaisen epävarmoja tekniikan edessä.

Hähhhhhh

Todellakin ahdistaa. Ei ole samaa vaikutusta.

Miten terapiaan pääsee? Kelalta on tullut hylätty jo monta kertaa.

Siinä haistattelevat myös lausunnon tehneelle lääkärille.

Ei siinä tule samalla tavalla se läsnäolevuus esille mitä tarvii eniten.

Ei ne terapeutit käsitä mitä yrität selittää. Niillä on oma perhe ja palkkaraha sekä valmiit kaaviot.

Luin että eRäteapia ja näin silmissäni jo käynnit keskellä metsää nuotion äärellä.