Olen entinen läski; nyt naiset iskee
Olen 29 vuotias mies ja entinen läski. Olin iso ja kiusattu koko yläkoulun. Amiksesta vaihdoin lukioon koska sielläkin kiusattiin. Lukiossa sain yhden kaverin.
Lihava olin koko amk:n mutta siellä ei kiusattu. Toki tytöt eivät lämmenneet ja ryhmätöitä sai tehdä välillä yksin, mutta oltiin kaverillisia kuitenkin. Tein maisterin yliopistolla ja samalla innostuin koulun salista. Sain useampia kavereita opintojen kautta, ja paino putosi ensin 20kg, nyt olen töiden ohessa saanut toiset 20kg pois ja ulkoisesti hyvässä kunnossa.
Sain myös hyvän työpaikan monen sattuman kautta, ja perinnön koska pieni suku.
Nyt menee hyvin taloudellisesti ja ulkonäkökin on kunnossa, mutta aiempi kiusaaminen ahdistaa.
Nyt todella kauniit naiset ovat kiinnostuneita ja mietin vaan että jos lihoisin niin siihenkö se loppuisi, jos menettäisin rahani lähtisikö nainenkin. En pysty sitoutumaan kehenkään ja osa pitää sitä kusipäisyytenäkin.
Mietin pitäiskö jotain ammattiapua harkita? Kiusaaminen oli todella rajua, kun olin vielä jotenkin hyväuskoinen ja hyväntahtoinen lapsi niin se tuntui käsittämättömältä. Pienessä suvussa olin myös se suurta rakkautta ja huomiota saava, joten koulu oli näistä lähtökohdista ihan katastrofi.
Mietin jopa mitä järkeä on saavuttaa mitään kun luotto ihmisiin on 0 ja itsetunto edelleen 0.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohdullista kuulla että muillakin samaa.
Ehkäpä varailen aikaa ammattilaiselta. Onko suosituksia Helsingin tai Tampereen seudulta? Tuntuu vähän työläältä etsiä.
Oletteko käyneet jonkun terapian vai vaan yksittäisiä kertoja? Terapia voisi olla mielenkiintoinen ja auttaa eniten kun tuntuu, että jokunen tunti näissä menisi.
Tuntuu että sellaisia jalat maassa-naisia on kovin vähän. Tai ainakin omalla kohdalla. Joko heille oma ura on tärkeä ja status, tai sitten elämä niin loppuun mietitty koirineen matkoineen, että ahdistun.
Voi olla etten ikinä saa aikaan ihmissuhdetta mutta näillä mennään. Tiedostan saaneeni paremmat lähtökohdat kuin moni ja siksi harmittaa että kompastelen näissä vuosia sitten tapahtuneissa jutuissa.
Ap
Miksi uraa luovalla naisella ei voisi olla jalat maassa?
Voisi ja monella onkin varmaan. Lause oli vähän yksinkertaistettu.
Omat tapailemani urakeskeiset ovat olleet myös statuskeskeisiä ja vähän hankalimmista oloista jolloin on tuntunut että olemme aika kaukana toisistamme. Ehkä maanläheinen on se mitä hain.Ap
Minkä takia olet siis hakeutunut tapailemaan uranaisia? Vai vaaditko, että naisen pitäisi olla maanläheinen uranainen?
En osaa sanoa. Monihan kompuroi useasti samansorttisten ihmisten kanssa. Kai joku osa viehättää joka korreloi osan kanssa mikä ei viehätä. Ehkä näissä uranaisissa on jotain mitä minussa ei ja se viehättää.
Nauroin hirveästi kommentille että olen raskas ja negatiivinen. Se varmasti pitää paikkansa. Ainakin olen epäluuloinen ja siksihän apua olen hakemassa. Kaiketi lapsuus heijastuu ihmissuhteisiin ja omalta osaltani se oli paska vuodet 7-16, kiitos koulun.
Jostain syystä vaadin naisilta paljon vaikka juuri sitä ominaisuutta vihaan, kun mikään minussa ei tuntunut tai tunnu vieläkään riittävän - ainakaan itselleni. Siinäkin olisi syytä laskea rimaa. Tiedostan että täydellistä ei ole, mutta mielessäni on joku tosielämän runotyttö ja kun niitä ei ole niin vituttaa ihan normaalit ihmissuhteiden haasteet.
Ap
Kaikilla meillä on ennakkoluuloja aiempien kokemusten takia. Sullakin, kun tuomitsit ap:n muutaman viestin perusteella.