Lue keskustelun säännöt.
Älytöntä, jos yliopistoihin pääsee sisään koronakriisin vuoksi heittämällä!
14.05.2020 |
https://yle.fi/uutiset/3-11349057
Miksi kaikkien pitäisi päästä opiskelemaan, jos ei oikeasti ole rahkeita? Onko tämä vain työttömyyslukujen siivoamista ja mikä järki tässäkin on, että tilastot siistitään toistaiseksi opiskeluun... tulevaisuudessa on vain lisää työttömiä tohtoreita.
Vaiko että päättäjien omat lapset pääsisivät helpolla opiskelemaan tämän kriisin varjolla? Tunnetusti huijarit toimivat kiire- ja poikkeustilanteissa, sillä silloin järki ja lait eivät pysy perässä. Hyvin se on huomattu näissä maskikaupoissa ja koronayritystuissa.
Miksei sen sijaan panosteta avoimien yliopisto-opintojen hintojen alentamiseen? Näin voisi porukka opiskella alaansa ja katsoa, kiinnostaako se oikeasti.
Hämmentävää.
Kommentit (77)
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinne ei heittämällä pääse tänä vuonna ellei ole ensikertalainen. Ensikertalaisia suosiva todistusvalinta ja amk-koe tulisi poistaa.
Paikkojen lisäämisessä on se vaara, että kaikille valmistuneille ei sitten riitä töitä. Ja lisäksi se olisi epäreilua heille, joille oli aiempina vuosina vaikeampi päästä opiskelemaan ja selkeät työllisyysnäkymät.
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Niin ja tietysti nämä ylimääräiset opiskelijat tulisivat todistusvalinnan kautta? Mitä yhteiskuntavastuuta siinä muka olisi?
Joka vuosi opiskelemaan pääsee sellaisia, joilla ei rahkeet riitä, vaikka sisään pääsikin. Ehkä on alunperinkin valittu väärä ala tai opiskelujen kautta löytyy se oma juttu joltain muulta alalta. Samalla sitten varasijoille jää niitä, joilla olisi oikeasti rahkeita opiskeluun mutta jostain syystä pääsykokeet menivät penkin alle. Ei siihen tarvita kuin päänsärky vääränä päivänä, läheisen sairastuminen... Motivaatiota voisi olla vaikka kuinka. Kaikilta opintolinjoilta putoaa porukkaa pois ennen kandivaihetta.
Onhan se muutenkin järkevämpää kouluttaa nuoria, jos töitä ei ole. Saadaan osaavaa työvoimaa sitten, kun töitä on taas tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Pitäisi lisätä avoimen väylää eli kun on käynyt tietyn verran jo ainetta ilman tutkinto-oikeutta siihen aineeseen, olisi helpompi päästä sisään. Nykyään esim psykan perus- ja aineopistojen suoritus ei edistä valituksi tulemista ollenkaan, mikä on älytöntä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi opiskelemaan pääsee sellaisia, joilla ei rahkeet riitä, vaikka sisään pääsikin. Ehkä on alunperinkin valittu väärä ala tai opiskelujen kautta löytyy se oma juttu joltain muulta alalta. Samalla sitten varasijoille jää niitä, joilla olisi oikeasti rahkeita opiskeluun mutta jostain syystä pääsykokeet menivät penkin alle. Ei siihen tarvita kuin päänsärky vääränä päivänä, läheisen sairastuminen... Motivaatiota voisi olla vaikka kuinka. Kaikilta opintolinjoilta putoaa porukkaa pois ennen kandivaihetta.
Onhan se muutenkin järkevämpää kouluttaa nuoria, jos töitä ei ole. Saadaan osaavaa työvoimaa sitten, kun töitä on taas tarjolla.
Yliopistoon pääsee nykyään paljon helpommin kuin 15 vuotta sitten. On jos jonkinmoista väylää ja jo lukiossa voi ottaa yliopistotason kursseja.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lisätä avoimen väylää eli kun on käynyt tietyn verran jo ainetta ilman tutkinto-oikeutta siihen aineeseen, olisi helpompi päästä sisään. Nykyään esim psykan perus- ja aineopistojen suoritus ei edistä valituksi tulemista ollenkaan, mikä on älytöntä!
Näinhän onkin ja väylän kautta valittavien määrää nostettiin tänä vuonna. Psykaan olisi väylänkin kautta tulijoita aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeet ovat yleisestikin varsin epäonnistunut tapa valita parhaat opiskelijat, joten ei sillä niin väliä vaikka välillä pääsisi vähän helpommin.
Paras olisi, että jokainen voisi opiskella ensimmäisen vuoden haluamaansa alaa ja sitten eroteltaisiin jyvät akanoista.
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Miten niin humanistiset linjat ovat tuottamattomia? Tuskin esim. kielten opiskelu on ihan tuottamatonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeet on vain yksi tapa mitata osaamista.
Moni joka läpäisee pääsykokeen ei edes pärjää opinnoissaan ja lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi opiskelemaan pääsee sellaisia, joilla ei rahkeet riitä, vaikka sisään pääsikin. Ehkä on alunperinkin valittu väärä ala tai opiskelujen kautta löytyy se oma juttu joltain muulta alalta. Samalla sitten varasijoille jää niitä, joilla olisi oikeasti rahkeita opiskeluun mutta jostain syystä pääsykokeet menivät penkin alle. Ei siihen tarvita kuin päänsärky vääränä päivänä, läheisen sairastuminen... Motivaatiota voisi olla vaikka kuinka. Kaikilta opintolinjoilta putoaa porukkaa pois ennen kandivaihetta.
Onhan se muutenkin järkevämpää kouluttaa nuoria, jos töitä ei ole. Saadaan osaavaa työvoimaa sitten, kun töitä on taas tarjolla.
Yliopistoon pääsee nykyään paljon helpommin kuin 15 vuotta sitten. On jos jonkinmoista väylää ja jo lukiossa voi ottaa yliopistotason kursseja.
Totta. Ja sen huomaa opiskelija-aineksestakin, ikävä kyllä. Onneksi niitä fiksuja aina mahtuu joukkoon myös. Tänä vuonna tosin pääsykoe saattaa vaikeuttaa fiksujen ja motivoituneiden sisäänpääsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Miten niin humanistiset linjat ovat tuottamattomia? Tuskin esim. kielten opiskelu on ihan tuottamatonta?
No kielet kyllä ovat, mutta opetetaanhan humanistisessa vaikka opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Millä perusteella humanistiset alat eivät mielestäsi ”tuota” mitään? Esimerkiksi tiettyjen kielten tulkeista ja kääntäjistä on huutava pula, ihan yksityisellä sektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi opiskelemaan pääsee sellaisia, joilla ei rahkeet riitä, vaikka sisään pääsikin. Ehkä on alunperinkin valittu väärä ala tai opiskelujen kautta löytyy se oma juttu joltain muulta alalta. Samalla sitten varasijoille jää niitä, joilla olisi oikeasti rahkeita opiskeluun mutta jostain syystä pääsykokeet menivät penkin alle. Ei siihen tarvita kuin päänsärky vääränä päivänä, läheisen sairastuminen... Motivaatiota voisi olla vaikka kuinka. Kaikilta opintolinjoilta putoaa porukkaa pois ennen kandivaihetta.
Onhan se muutenkin järkevämpää kouluttaa nuoria, jos töitä ei ole. Saadaan osaavaa työvoimaa sitten, kun töitä on taas tarjolla.
Yliopistoon pääsee nykyään paljon helpommin kuin 15 vuotta sitten. On jos jonkinmoista väylää ja jo lukiossa voi ottaa yliopistotason kursseja.
Totta. Ja sen huomaa opiskelija-aineksestakin, ikävä kyllä. Onneksi niitä fiksuja aina mahtuu joukkoon myös. Tänä vuonna tosin pääsykoe saattaa vaikeuttaa fiksujen ja motivoituneiden sisäänpääsyä.
Kehottaisin älykköjän hakemaan suoraan ulkomaille. Suomessa taso ei ole kummoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Millä perusteella humanistiset alat eivät mielestäsi ”tuota” mitään? Esimerkiksi tiettyjen kielten tulkeista ja kääntäjistä on huutava pula, ihan yksityisellä sektorilla.
Tarkoitatko kieliä kuten farsi ja tigrinja? Niitähän ei edes opeteta yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tämä olisi kyllä kallis järjestelmä, vaikka massaluennot voisikin korvata videoluennoilla ja tenteissä voisi hyödyntää verkkotenttejä. Toinen olennainen kysymys olisi, miten tämä vaikuttaisi siihen, että kaikki yliopistot säilyisivät yhtä laadukkaina, eikä tulisi eliittiyliopistoa Helsinkiin ja samaan aikaan toisesta yliopistosta pääsisi helpommalla läpi. Tämä on toki nykyisessäkin hakujärjestelmässä haasteena mutta voisi korostua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Millä perusteella humanistiset alat eivät mielestäsi ”tuota” mitään? Esimerkiksi tiettyjen kielten tulkeista ja kääntäjistä on huutava pula, ihan yksityisellä sektorilla.
Tarkoitatko kieliä kuten farsi ja tigrinja? Niitähän ei edes opeteta yliopistossa.
En.
Hyvälle varapaikalle viime vuonna päässeenä pakko todeta tämä aloitus silkaksi ilkeilyksi. Todellakin olisi ollut itsellä rahkeita opiskeluun. Hyvä yo-todistus, halu saada hyvä ammatti, motivaatiota opiskeluun oman elämäntilanteen vuoksi ja ei todellakaan mitään Pappa betalar -rahoittajaa taustalla.
Varsinkin terveyspuolella tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. Eikö silloin ole järkevä ajankohta osan opiskella, jos työpaikkoja ei riitä kaikille - siis ihan kansantaloudellisestikin, hyviä aikoja varten?