Lue keskustelun säännöt.
Älytöntä, jos yliopistoihin pääsee sisään koronakriisin vuoksi heittämällä!
14.05.2020 |
https://yle.fi/uutiset/3-11349057
Miksi kaikkien pitäisi päästä opiskelemaan, jos ei oikeasti ole rahkeita? Onko tämä vain työttömyyslukujen siivoamista ja mikä järki tässäkin on, että tilastot siistitään toistaiseksi opiskeluun... tulevaisuudessa on vain lisää työttömiä tohtoreita.
Vaiko että päättäjien omat lapset pääsisivät helpolla opiskelemaan tämän kriisin varjolla? Tunnetusti huijarit toimivat kiire- ja poikkeustilanteissa, sillä silloin järki ja lait eivät pysy perässä. Hyvin se on huomattu näissä maskikaupoissa ja koronayritystuissa.
Miksei sen sijaan panosteta avoimien yliopisto-opintojen hintojen alentamiseen? Näin voisi porukka opiskella alaansa ja katsoa, kiinnostaako se oikeasti.
Hämmentävää.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Miten niin humanistiset linjat ovat tuottamattomia? Tuskin esim. kielten opiskelu on ihan tuottamatonta?
No kielet kyllä ovat, mutta opetetaanhan humanistisessa vaikka opettajia.
Eli mielestäsi opettajien koulutus tulisi laittaa jäähylle? Mistä niitä tuottavien alojen osaajia sitten saadaan jos ei ole opettajia?
Lue uudestaan. Kielet ovat tuottamatonta skeidaa, mutta humanistisesta valmistuu myös esim. opettajia (=ei tuottamatonta skeidaa).
Kielet tuottamatonta skeidaa? montako ihmistä tunnet jotka eivät puhu mitään kieltä?
Aika monta.
Miten kommunikoit heidän kanssa? viittomalla (kieli sekin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni opettaa yliopistossa ja on sanonut, että opiskelija-aines on vuosi vuodelta heikompaa. Ja suoraan todistuksella valituilla ei ole motivaatiota tai osaamista senkään vertaa. Kyseessä erittäin suosittu humanistinen ala.
Aika kova väite, että suoraan todistuksella valituilla ei olisi motivaatiota tai osaamista.
Tekeekö se osaavammaksi, jos opettelee yhden pääsykoekirjan ulkoa ja menestyy pääsykokeissa?
Motivaatio taas on henkilökohtaista, ehkä osana valintaa tulisi myös kartoittaa motivaatiota?
Eri, mutta kyllähän lukion oppimäärän osaaminen (kumuloituvaa tietoa vuosien aikana) ja jonkin tieteellisen opuksen opiskelu mittaavat hyvinkin erilaista osaamista. Ei lukiossa vielä tarvita varsinaisia ajattelutaitoja, jotka sitten esimerkiksi aikuisella alanvaihtajalla saattavat olla hyvinkin kehittyneet.
Se, että lukiossa ei vielä tarvita varsinaisia ajattelutaitoja on varmasti jollakin tavoin tarkoituksellista. Ajattelutaitojen kehittäminen on suunniteltu tehtävän pääosin seuraavalla tasolla. Ei lukiosta valmistunutta ja aikuista alan vaihtajaa voi mielestäni tässä verrata toisiinsa, sillä lähtökohdat ovat ihan erilaisia.
Ja ensi vuonnako sitten ei pääse edes hyvillä papereilla??
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Ehdottomasti pitäisi olla niin, että kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta sitten täytyisi olla riittävän hyvä ja ahkera pysyäkseen opiskelupaikassa kiinni. Nykyisen järjestelmän takia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa roikkuu väkeä vuosikausia ja jotkut valmistuvat olemattomalla osaamisella, kun heille on riittänyt ykkönen, kunhan vain pääsee kurssista läpi. Samalla osa niistä, joilla olisi oikeasti opiskeluhaluja, jää ilman opiskelupaikkaa, kun pääsykoe ei syystä tai toisesta ole mennyt putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Ruotsissa monessa yliopistossa on käytössä erillinen sisäänotto kandiohjelmiin ja maisteriohjelmiin. Tämä olisi hyvä ottaa käyttöön myös Suomessa.
Tällöin ne, jotka ovat päässeet kandiohjelmaan, mutta eivät ole tuona aikana kehittäneet osaamistaan tarpeeksi eivät pääse automaattisesti maisteriohjelmaan. Maisteriohjelmaan pääsevät oikeasti parhaat ja motivoituneimmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Tämä olisi ainakin soveltuvuuden mittaamisen kannalta reilumpi tapa kuin pääsykokeet tai todistusvalinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa monessa yliopistossa on käytössä erillinen sisäänotto kandiohjelmiin ja maisteriohjelmiin. Tämä olisi hyvä ottaa käyttöön myös Suomessa.
Tällöin ne, jotka ovat päässeet kandiohjelmaan, mutta eivät ole tuona aikana kehittäneet osaamistaan tarpeeksi eivät pääse automaattisesti maisteriohjelmaan. Maisteriohjelmaan pääsevät oikeasti parhaat ja motivoituneimmat.
Ei sovi kaikille aloille. Joillakin aloilla kandi ei juuri ole "mitään" vaan pikemminkin hallinnollinen porras maisteriin. Meillähän on nyt monilla aloilla erillisvalinta maisteriin, jossa hakijan taustan on sovelluttava opintoihin. Miten ottaisit maisteriin opiskelijoita jos pohjakoulutus/opinnot eivät täsmää vaateisiin joita maisteriopinnot edellyttävät, semminkin kun ns siltaopintoja ei enää ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa monessa yliopistossa on käytössä erillinen sisäänotto kandiohjelmiin ja maisteriohjelmiin. Tämä olisi hyvä ottaa käyttöön myös Suomessa.
Tällöin ne, jotka ovat päässeet kandiohjelmaan, mutta eivät ole tuona aikana kehittäneet osaamistaan tarpeeksi eivät pääse automaattisesti maisteriohjelmaan. Maisteriohjelmaan pääsevät oikeasti parhaat ja motivoituneimmat.
Ei sovi kaikille aloille. Joillakin aloilla kandi ei juuri ole "mitään" vaan pikemminkin hallinnollinen porras maisteriin. Meillähän on nyt monilla aloilla erillisvalinta maisteriin, jossa hakijan taustan on sovelluttava opintoihin. Miten ottaisit maisteriin opiskelijoita jos pohjakoulutus/opinnot eivät täsmää vaateisiin joita maisteriopinnot edellyttävät, semminkin kun ns siltaopintoja ei enää ole
Ruotsissa on ymmärretty, että kaikkien ei tarvitse olla maistereita. Monet lähtevät omasta halusta työelämään kandin jälkeen. Maisterivaiheen opinnoista suurin osa on muutenkin tehty niin, että saat valmiudet jatkaa tohtoriopintoihin. Gradukin keskittyy usein vain yhteen asiaan, ja aika harvoin sitä gradun aihetta tarvitaan työssä, tai edes kysytään työhaastattalussa. Eli itse asiassa maisterivaiheessa ei tule niin paljon lisää.
Ja kyllä sellaisiakin kandeja valmistuu, joilla on oikea pohjakoulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Yliopistotason käyneenä, osaat varmasti itse myös sen käydä katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Yliopistotason käyneenä, osaat varmasti itse myös sen käydä katsomassa.
Sinähän sitä esitit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan myötä kaikki tuottamattomat opintolinjat (humanistiset esim.) tulisi laittaa jäähylle kunnes talous on tasapainossa.
Miten niin humanistiset linjat ovat tuottamattomia? Tuskin esim. kielten opiskelu on ihan tuottamatonta?
No kielet kyllä ovat, mutta opetetaanhan humanistisessa vaikka opettajia.
Eli mielestäsi opettajien koulutus tulisi laittaa jäähylle? Mistä niitä tuottavien alojen osaajia sitten saadaan jos ei ole opettajia?
Lue uudestaan. Kielet ovat tuottamatonta skeidaa, mutta humanistisesta valmistuu myös esim. opettajia (=ei tuottamatonta skeidaa).
Kielet tuottamatonta skeidaa? montako ihmistä tunnet jotka eivät puhu mitään kieltä?
Aika monta.
Miten kommunikoit heidän kanssa? viittomalla (kieli sekin)
Olen opiskellut viittomakieltä. Oletko sinä? Missä se kielen tuottavuus syntyy, kun kieli opitaan kotona muuta matkimalla? Kiinnostaa kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Miksi sitä ohjelmaa haluat nähtäväksesi? Siksikö, että voit arvioida, onko tutkinto laadukas? Onko tämä "Suomessa kaikki parempaa" -ajattelua vai mitä?
Tosiasia on, että Saksassa suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Karsinta tehdään opintojen aikana. Tiettyjä perusvaatimuksia tai eriväviä menettelytapojan on tiettyihin ohjelmiin, that's it.
Ja muuten Ranskassakin on tällainen samanlainen systeemi monessa yliopistossa käytössä.
t. Saksassa opiskellut
Mikäli rahoitusta ei nosteta, niin ihan turha ehdotella mitään tuollaista. Jo nyt monessa koulutusohjelmassa on eri yliopistoissa resurssit ihan rajoilla. Ja samaan aikaan johdosta sanotaan, että opetus maksaa liikaa. Mutta paikkoja pitäisi lisätä.
Vedetään sitten kaikki kirjekurssina ja katsotaan missä vaiheessa teollisuus alkaa nikotella.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies