Lue keskustelun säännöt.
Älytöntä, jos yliopistoihin pääsee sisään koronakriisin vuoksi heittämällä!
14.05.2020 |
https://yle.fi/uutiset/3-11349057
Miksi kaikkien pitäisi päästä opiskelemaan, jos ei oikeasti ole rahkeita? Onko tämä vain työttömyyslukujen siivoamista ja mikä järki tässäkin on, että tilastot siistitään toistaiseksi opiskeluun... tulevaisuudessa on vain lisää työttömiä tohtoreita.
Vaiko että päättäjien omat lapset pääsisivät helpolla opiskelemaan tämän kriisin varjolla? Tunnetusti huijarit toimivat kiire- ja poikkeustilanteissa, sillä silloin järki ja lait eivät pysy perässä. Hyvin se on huomattu näissä maskikaupoissa ja koronayritystuissa.
Miksei sen sijaan panosteta avoimien yliopisto-opintojen hintojen alentamiseen? Näin voisi porukka opiskella alaansa ja katsoa, kiinnostaako se oikeasti.
Hämmentävää.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Miksi sitä ohjelmaa haluat nähtäväksesi? Siksikö, että voit arvioida, onko tutkinto laadukas? Onko tämä "Suomessa kaikki parempaa" -ajattelua vai mitä?
Tosiasia on, että Saksassa suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Karsinta tehdään opintojen aikana. Tiettyjä perusvaatimuksia tai eriväviä menettelytapojan on tiettyihin ohjelmiin, that's it.
Ja muuten Ranskassakin on tällainen samanlainen systeemi monessa yliopistossa käytössä.
t. Saksassa opiskellut
En osaa sanoa muiden maiden opintojen laadukkuudesta, siihen ei minun osaaminen riitä. Oli puhetta siitä voisiko kandiohjelman ensimmäinen tai toinen vuosi olla vailla harjoitustöitä, tästä oli kyse. Haluaisin sellaisen nähdä koska minulla on vahva epäily etteui kandiohjelma kolmessa vuodessa anna siihen mahdollisuutta. Tämä oli keskustelun yksi perustelu ettei labrakursseja ekana tai toisena vuonna olisi. Ja puhutaan nyt selvyyden vuoksi luonnontieteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
No, sitten niitä labroja pitää siirtää 2. ja 3. vuosille sieltä 1. vuodelta. Vai onko mielestäsi tämä nykyinen pääsykoe- / papereilla-sisäänpääsy säätäminen on parempi vaihtoehto?
Kannattaisi mieluummin tehdä uusi haku joulukuussa. Aika outoa, että näitä sääntöjä muutellaan koko ajan kun hakuaika on jo umpeutunut.
Lääketieteen, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja lähihoitajien aloituspaikat voisi lähes tuplata niin loppuisi kitinä työmääristä.
En mitenkään voi uskoa että ainakaan lääkiksessä lisättäisiin opiskelupaikkoja tai kehiteltäis avointa väylää. Edelleen ja aina lääkis kauppis oikkis tulevat olemaan aloja joista paikoista taistelu kovenee hakijamäärien kasvaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Miksi sitä ohjelmaa haluat nähtäväksesi? Siksikö, että voit arvioida, onko tutkinto laadukas? Onko tämä "Suomessa kaikki parempaa" -ajattelua vai mitä?
Tosiasia on, että Saksassa suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Karsinta tehdään opintojen aikana. Tiettyjä perusvaatimuksia tai eriväviä menettelytapojan on tiettyihin ohjelmiin, that's it.
Ja muuten Ranskassakin on tällainen samanlainen systeemi monessa yliopistossa käytössä.
t. Saksassa opiskellut
En osaa sanoa muiden maiden opintojen laadukkuudesta, siihen ei minun osaaminen riitä. Oli puhetta siitä voisiko kandiohjelman ensimmäinen tai toinen vuosi olla vailla harjoitustöitä, tästä oli kyse. Haluaisin sellaisen nähdä koska minulla on vahva epäily etteui kandiohjelma kolmessa vuodessa anna siihen mahdollisuutta. Tämä oli keskustelun yksi perustelu ettei labrakursseja ekana tai toisena vuonna olisi. Ja puhutaan nyt selvyyden vuoksi luonnontieteistä.
Anteeksi etukäteen, kun näin kyseenalaistan? Eikö sitä nykyistä ohjelmaa voi suunnitella niin, että tällainen muualla Euroopassa käytössä oleva systeemi toimisi? Ehkä ensimmäisen lukuvuoden sijaan, karsinta tehtäisiin vaikka ensimmäisen lukukauden päätteeksi?
Tietty myös joissain tietyissä ohjelmissa voi olla tarpeen ottaa sisään vähemmän porukkaa, mutta en jaksa uskoa, että kaikilla aloilla olisi tarvetta rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään voi uskoa että ainakaan lääkiksessä lisättäisiin opiskelupaikkoja tai kehiteltäis avointa väylää. Edelleen ja aina lääkis kauppis oikkis tulevat olemaan aloja joista paikoista taistelu kovenee hakijamäärien kasvaessa.
Miksei muka lääkiksen opiskelupaikkoja voisi lisätä?
Tämäkin on nyt sellainen tilanne jolle ei vain voi yhtään mitään. Tänä keväänä nyt vaan tapahtuu paljon epäreilulta tuntuvia asioita ja tämä on yksi niistä. Mutta ei sille nyt vaan voi mitään. Tänä vuonna on esimerkiksi nostettu todistuksella valittavien määrää ihan sen takia että ne pääsykokeet voidaan järjestää pienelle porukalle mahdollisimman reilusti ja turvallisesti. Ja sitä paitsi kyllä tänä vuonna lukiopapereilla yliopistoon pääsevät ovat paikkansa ansainneet. Kyllä sinne tänäkin vuonna vaaditaan hieman paremmat paperit jotta sisään pääsee. Ei voi lähteä sanomaan että pääsisivät heittämällä sisään kun kuitenkin ovat aika paljon töitä tehneet niiden hyvien lukiopapereiden eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
No, sitten niitä labroja pitää siirtää 2. ja 3. vuosille sieltä 1. vuodelta. Vai onko mielestäsi tämä nykyinen pääsykoe- / papereilla-sisäänpääsy säätäminen on parempi vaihtoehto?
Ei niitä kaikkia labroja voi siirtää seuraaville vuosille, kun niillä on jo labroja. Labroissa on se ikävä puoli, ettei niitä voi olla useita päällekkäin. Ne itseasiassa vaikeuttavat opintojen suorittamista jonkin verran, sillä niissä on läsnäolopakko ja välillä niissä ollaan joka päivä paikalla 2-8 tuntia päivässä riippuen siitä, mitä tutkitaan.
Tiedän ihmisiä, joilla opinnot ovat venyneet puolella vuodella sen takia, että pakolliset kielikurssit eivät mahtuneet labrojen kanssa samaan lukujärjestykseen. Molemmissa, kun oli läsnäolopakko.
Nythän opinnoissa on menty ainakin Helsingissä siihen, että kandiohjelmia on yhdistetty ja ne ovat aika sekamelskoja. Pääaine valitaan sitten maisterissa. Tästä seuraa se, että oman alan osaaminen heikkenee aiemmasta. Kun tähän lisää sen, että pääsykokeissakaan ei opita mitään omasta alasta, niin osaaminen väistämättä heikkenee. Pääsykokeissa oli se hyvä puoli, että jo pääsykoemateriaalia läpi käydessä sai käsityksen siitä kiinnostaako ala yhtään. Omasta mielestä tämä ei ole oikea suunta. Ehkä sopiva ratkaisu voisi olla, etenkin tietojenkäsittelytieteessä käytössä oleva Mooc-väylä. Siinä parhaiten kurssilla menestyneet pääsevät omaan kokeeseen ja saavat opiskelupaikan. Kurssin suorittaneet saavat automaattisesti kurssin hyväksiluettua ja ovat saaneet hyvät perustiedot jatkoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
No, sitten niitä labroja pitää siirtää 2. ja 3. vuosille sieltä 1. vuodelta. Vai onko mielestäsi tämä nykyinen pääsykoe- / papereilla-sisäänpääsy säätäminen on parempi vaihtoehto?
Ei niitä kaikkia labroja voi siirtää seuraaville vuosille, kun niillä on jo labroja. Labroissa on se ikävä puoli, ettei niitä voi olla useita päällekkäin. Ne itseasiassa vaikeuttavat opintojen suorittamista jonkin verran, sillä niissä on läsnäolopakko ja välillä niissä ollaan joka päivä paikalla 2-8 tuntia päivässä riippuen siitä, mitä tutkitaan.
Tiedän ihmisiä, joilla opinnot ovat venyneet puolella vuodella sen takia, että pakolliset kielikurssit eivät mahtuneet labrojen kanssa samaan lukujärjestykseen. Molemmissa, kun oli läsnäolopakko.
Nythän opinnoissa on menty ainakin Helsingissä siihen, että kandiohjelmia on yhdistetty ja ne ovat aika sekamelskoja. Pääaine valitaan sitten maisterissa. Tästä seuraa se, että oman alan osaaminen heikkenee aiemmasta. Kun tähän lisää sen, että pääsykokeissakaan ei opita mitään omasta alasta, niin osaaminen väistämättä heikkenee. Pääsykokeissa oli se hyvä puoli, että jo pääsykoemateriaalia läpi käydessä sai käsityksen siitä kiinnostaako ala yhtään. Omasta mielestä tämä ei ole oikea suunta. Ehkä sopiva ratkaisu voisi olla, etenkin tietojenkäsittelytieteessä käytössä oleva Mooc-väylä. Siinä parhaiten kurssilla menestyneet pääsevät omaan kokeeseen ja saavat opiskelupaikan. Kurssin suorittaneet saavat automaattisesti kurssin hyväksiluettua ja ovat saaneet hyvät perustiedot jatkoa varten.
Eikö se, että kiinnostaako ala vai, pitäisi olla jo tiedossa ennen pääsykoetta? Pääsykokeen tulisi muutenkin mitata soveltuvuutta. Se, että opettelet jonkin kirjan ulkoa, ei mittaa soveltuvuutta.
Ruotsissa esim. on joka alalle yhteinen Högskoleprovet, joka mittaa soveltuvuutta yliopisto-opintoihin ei tiettyyn alaan. Osa pääsee Högskoleprovetin menestyksen mukaan, osa todistusvalinnalla.
Miksi jo ennen kuin menee opiskelemaan, pitäisi osata kaikki jo valmiiksi? Vähän sama kuin lasten pitäisi osata lukea ennen kuin menevät ekalle (hieman kärjistetysti toki).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
No, sitten niitä labroja pitää siirtää 2. ja 3. vuosille sieltä 1. vuodelta. Vai onko mielestäsi tämä nykyinen pääsykoe- / papereilla-sisäänpääsy säätäminen on parempi vaihtoehto?
Ei niitä kaikkia labroja voi siirtää seuraaville vuosille, kun niillä on jo labroja. Labroissa on se ikävä puoli, ettei niitä voi olla useita päällekkäin. Ne itseasiassa vaikeuttavat opintojen suorittamista jonkin verran, sillä niissä on läsnäolopakko ja välillä niissä ollaan joka päivä paikalla 2-8 tuntia päivässä riippuen siitä, mitä tutkitaan.
Tiedän ihmisiä, joilla opinnot ovat venyneet puolella vuodella sen takia, että pakolliset kielikurssit eivät mahtuneet labrojen kanssa samaan lukujärjestykseen. Molemmissa, kun oli läsnäolopakko.
Nythän opinnoissa on menty ainakin Helsingissä siihen, että kandiohjelmia on yhdistetty ja ne ovat aika sekamelskoja. Pääaine valitaan sitten maisterissa. Tästä seuraa se, että oman alan osaaminen heikkenee aiemmasta. Kun tähän lisää sen, että pääsykokeissakaan ei opita mitään omasta alasta, niin osaaminen väistämättä heikkenee. Pääsykokeissa oli se hyvä puoli, että jo pääsykoemateriaalia läpi käydessä sai käsityksen siitä kiinnostaako ala yhtään. Omasta mielestä tämä ei ole oikea suunta. Ehkä sopiva ratkaisu voisi olla, etenkin tietojenkäsittelytieteessä käytössä oleva Mooc-väylä. Siinä parhaiten kurssilla menestyneet pääsevät omaan kokeeseen ja saavat opiskelupaikan. Kurssin suorittaneet saavat automaattisesti kurssin hyväksiluettua ja ovat saaneet hyvät perustiedot jatkoa varten.
Eikö se, että kiinnostaako ala vai, pitäisi olla jo tiedossa ennen pääsykoetta? Pääsykokeen tulisi muutenkin mitata soveltuvuutta. Se, että opettelet jonkin kirjan ulkoa, ei mittaa soveltuvuutta.
Ruotsissa esim. on joka alalle yhteinen Högskoleprovet, joka mittaa soveltuvuutta yliopisto-opintoihin ei tiettyyn alaan. Osa pääsee Högskoleprovetin menestyksen mukaan, osa todistusvalinnalla.
Miksi jo ennen kuin menee opiskelemaan, pitäisi osata kaikki jo valmiiksi? Vähän sama kuin lasten pitäisi osata lukea ennen kuin menevät ekalle (hieman kärjistetysti toki).
Osa aloista on sellaisia, ettei niistä tiedä juuri mitään ennen kuin niitä opiskelee vähän. Itselläni on ystävä, joka pääsykoekirjaa lukiessaan tuli siihen tulokseen, että on hakenut täysin väärälle alalle. Ei ne opintopolun kuvaukset aina kaikkea kerro. Jos kertoisivat, niin miksi osa vaihtaa pääainetta ensimmäisen vuoden jälkeen.
Ennen opiskelemaan menemista ei tietenkään tarvitse osata kaikkea mutta jonkinlaiset taustatiedot olisi hyvä olla. Vähän sama kuin, että lapset opettelevat kirjaimet ja numerot esikoulussa, jotta koulussa voidaan opetella lukemaan ja laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Ehdottomasti pitäisi olla niin, että kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta sitten täytyisi olla riittävän hyvä ja ahkera pysyäkseen opiskelupaikassa kiinni. Nykyisen järjestelmän takia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa roikkuu väkeä vuosikausia ja jotkut valmistuvat olemattomalla osaamisella, kun heille on riittänyt ykkönen, kunhan vain pääsee kurssista läpi. Samalla osa niistä, joilla olisi oikeasti opiskeluhaluja, jää ilman opiskelupaikkaa, kun pääsykoe ei syystä tai toisesta ole mennyt putkeen.
Tällaiselle kompensaatiolle ei näy loppua kun siihen lähdetään. Entä jos "motivoitunut" opiskelija onkin sairas suurimman osan ekasta vuodesta ja saa kenkää? Taas itku että OLISI oikeasti ollut motivoituneempi kuin muut, kyllä olisi niitä opiskeluhaluja. Nämähän on hypoteeseja ennenkuin näyttöä on. Sitten jos sairaus olisi este pois potkimiselle niin siellä olisi taas kasapäin näitä kyvyttömiä roikkujia, ainoastaan enemmän kuin nyt.
Mahdollisuuksien tasa-arvo ei tarkoita lopputuloksen tasa-arvoa. Luulisi että jos on OIKEASTI motivoitunut ja fiksu, klaaraa itsensä sisään ennemmin tai myöhemmin ilman fuskua. Joo, voi tulla syöpä joka sotkee suunnitelmia, mutta se on elämää. Jos on migreeni pääsykokeiden aamuna niin hankkii sitten lääkityksen seuraavaan kevääseen jne.
Ahkeruus ja motivaatio on vaikea mitattava hyödyllisyyden kannalta koska jokainen yksilö on erilainen. Olen nähnyt nopeasti valmistuvia jotka eivät jaksa työelämää, hitaita jotka pärjäävät (sitkeys?) ja kaikkea siltä väliltä. Kyllä motivoituneet pääsevät lopulta sisään ja suurin osa ulos. Ainoa oikeasti realistinen tapa mitata motivaatiota olisi lukukausimaksu. Tai ei, ehkä joku epämotivoitunut vaan maksaisi sisään jos ei pikkurahasta puutetta. Mutta harvalla olisi varaa loputtomasti pitkittää. Ja sanomattakin selvää mitä tämä tekee tasa-arvolle.
Vielä tuli tuosta avoimen väylästä mieleen kun joku sanoi ettei opinnoista hyödy sisään pääsyssä. Niin. Jos olet lähes kandin verran edellä muita hakijoita pääaineen tiedoissa etkä pääse sisään, niin.... se tietopohja on se etu niissä pääsykokeissa, daa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi opiskelemaan pääsee sellaisia, joilla ei rahkeet riitä, vaikka sisään pääsikin. Ehkä on alunperinkin valittu väärä ala tai opiskelujen kautta löytyy se oma juttu joltain muulta alalta. Samalla sitten varasijoille jää niitä, joilla olisi oikeasti rahkeita opiskeluun mutta jostain syystä pääsykokeet menivät penkin alle. Ei siihen tarvita kuin päänsärky vääränä päivänä, läheisen sairastuminen... Motivaatiota voisi olla vaikka kuinka. Kaikilta opintolinjoilta putoaa porukkaa pois ennen kandivaihetta.
Onhan se muutenkin järkevämpää kouluttaa nuoria, jos töitä ei ole. Saadaan osaavaa työvoimaa sitten, kun töitä on taas tarjolla.
Yliopistoon pääsee nykyään paljon helpommin kuin 15 vuotta sitten. On jos jonkinmoista väylää ja jo lukiossa voi ottaa yliopistotason kursseja.
Ja kaikki nämä lukuisat väylät ja mahdollisuudet maksavat ihan hemmetisti ja tekevät sisänotosta hidasta, vaikeeta ja työlästä.
Minkä takia ihmiset kuvittelevat hyötyvänsä siitä, että on "motivaatiota mittaavia" pääsykokeita, joihin pitää päntätä ekstraa? Meillä on jo valtakunnallinen laaja koekokonaisuus nimeltä ylioppilastutkinto. Kyllä on ihme, ellei se tarjoa riittävästi pohjaa korkeakouluvalintoihin. 99% sisään päässeistä ihmisistä pääsee sinne sisään, oli valintakriteeri mikä hyvänsä. Se viimeinen prosentti jaksaa ylläpitää utopiaansa, että kunhan viisi kertaa pyrin, olen osoittanut erinomaisuuteni hiussuonikirurgiksi ja mut on otettava opiskelemaan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Kuitenkin näin toimitaan aika monessa maassa, jossa valmistuu myös päteviä kandeja kolmessa vuodessa.
ok näytä minulle jonkun mainitsemasi maan luonnontieteen kandiohjelma, niin mieluusti vilkaisen. Vinkki: Saksasta et sellaista löydä.
Osuko arkaan paikkan? Saksa ei ole ainoa Euroopan maa ja itse asiassa ystäväni Rostockin yliopistosta on käynyt läpi tällaisen systeemin lääketieteen ohjelmassa. Jos et läpäissyt vuosittaisia loppukokeita, se oli opintojen loppu. Pääsykokeita ei ollut, mutta tietty määrä luonnotieteen kursseja oli oltava suoritettuina lukiotasolta.
Pyysin sitä kandiohjelmaa nähtäväksi, sinä varmaan olet siihen tutustunut
Miksi sitä ohjelmaa haluat nähtäväksesi? Siksikö, että voit arvioida, onko tutkinto laadukas? Onko tämä "Suomessa kaikki parempaa" -ajattelua vai mitä?
Tosiasia on, että Saksassa suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Karsinta tehdään opintojen aikana. Tiettyjä perusvaatimuksia tai eriväviä menettelytapojan on tiettyihin ohjelmiin, that's it.
Ja muuten Ranskassakin on tällainen samanlainen systeemi monessa yliopistossa käytössä.
t. Saksassa opiskellut
En osaa sanoa muiden maiden opintojen laadukkuudesta, siihen ei minun osaaminen riitä. Oli puhetta siitä voisiko kandiohjelman ensimmäinen tai toinen vuosi olla vailla harjoitustöitä, tästä oli kyse. Haluaisin sellaisen nähdä koska minulla on vahva epäily etteui kandiohjelma kolmessa vuodessa anna siihen mahdollisuutta. Tämä oli keskustelun yksi perustelu ettei labrakursseja ekana tai toisena vuonna olisi. Ja puhutaan nyt selvyyden vuoksi luonnontieteistä.
Anteeksi etukäteen, kun näin kyseenalaistan? Eikö sitä nykyistä ohjelmaa voi suunnitella niin, että tällainen muualla Euroopassa käytössä oleva systeemi toimisi? Ehkä ensimmäisen lukuvuoden sijaan, karsinta tehtäisiin vaikka ensimmäisen lukukauden päätteeksi?
Tietty myös joissain tietyissä ohjelmissa voi olla tarpeen ottaa sisään vähemmän porukkaa, mutta en jaksa uskoa, että kaikilla aloilla olisi tarvetta rajoittaa.
Totta kai saa kyseenalaistaa - kyllä nykyisen opinto-ohjelman voisi suunnittella toisin. Nämähän ovat vain valintoja. Olen yrittänyt kuvata nykyistä käytöntöä. Itse vaan mietin niitä pudokkaita, millä perusteilla? perhesyyt, terveys, opiskelijoilla on erilaisia elämäntilanteita. Entäs stressi? Nyt tressataan lukiossa ja lukion jälkeen, sitten tressattaisiin koko ykkösvuosi. Miten se vaikuttaisi opiskelijoiden ryhmääntymiseen ja verkostoitumiseen kun jokainen kanssaopiskelija olisi mahdollinen kilpailija. Syntyisikö hyviä opintopiirejä tukemaan yhdessä oppimista. Entäs resurssit - miltähän tuntui opettaa kun tietää että tuosta joukosta vain osa jatkaa. Miten opettajat kannustaisivat ekan vuoden opiskelijoita, jotkut tarvitsevat enemmän toiset vähemmän ohjausta. Tulisiko minulle fiilis että mitäpä tuota ohjaamaan, sehän putoaa kohta pois. Noin pedagogisessa mielessä aika nuiva ajatus.
Tuo olisi iso muutos kun emme saa pienempiäkään aikaiseksi. Esimerkiksi perinteisestä viikottaisesta luento-opetuksesta voitaisiin siirtyä ns blokkiopetukseen jossa opetus on jaettu vaikka neljän viikon intensiiviopiskeluun sen sijaan että ollaan kaksi kertaa viikossa tietyllä luennolla. Blokkiopetus vaatii opiskelijoilta suurempaa sitoumista ja tuona aikana ei juuri voisi olla ansiotyössä, ainakaan päiväaikaan ja ehkä illatkin pitäisi varata ryhmätöiden purkuun niin kuin Wageningissä. Monet vanhemmat opiskelijat haluavat käydä päiväaikaan töissä perhe ym syistä. Kaikilla nuoremmilla ei ehkä tätä rajoitetta välttämättä ole. Uskomattoman vaikeaa on välillä saada harjoitustyöviikkoa tai yhteistä tenttiaikaa aikaiseksi opiskelijoiden työvuorojen vuoksi - kun ehdotan lauantaita tenttipäiväksi sopivia aikoja sitten löytyykin.
Heitä lisää syitä nykykäytännön romuttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäli rahoitusta ei nosteta, niin ihan turha ehdotella mitään tuollaista. Jo nyt monessa koulutusohjelmassa on eri yliopistoissa resurssit ihan rajoilla. Ja samaan aikaan johdosta sanotaan, että opetus maksaa liikaa. Mutta paikkoja pitäisi lisätä.
Vedetään sitten kaikki kirjekurssina ja katsotaan missä vaiheessa teollisuus alkaa nikotella.
asiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan meillä olla esim. Ranskan tyyppinen yliopisto. Kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana heikoimmat pudotetaan pois. Saahan ne tippuneetkin jotain hyötyä vuoden aikana oppimastaan, ja voivat yrittää ensivuonna uusiksi? Aiheuttaa tietenkin lievän kilpailuasetelman opiskelijoiden kesken, eikä siellä juurikan taideta kaveria auttaa ensimmäisen vuoden aikana?
Kallis järjestelmä, kun ekan vuoden voi käydä uusiksi.
Tuskin kovinkaan kallista, kun ensimmäisen vuoden opinnot ovat kuitenkin perusaineita, eikä mitään labroja ja muita kalliimpaa ole ensimmäisenä vuonna. Verkkokursseja ja massaluentoja. Hieman kuten avoimessa yliopistossa, mutta suoritteet ovat aivan suorilla hyödynnettäviä jatkossa. Eikä ne opinnot mene välttämättä hukkaan noilla tippuneillakaan, eiköhän nuo perusopinnot ole aika yleisiä eri aloilla? Hieman kuin lukion jatkovuosi? Ja tuo mahdollistasi esim. innokkaiden amiksen/amk:n käyneiden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Uskaltaisin arvioida että aika vähän tiedät luonnontieteiden opiskelusta jos väität ettei labrakursseja muka ole ekana vuonna. Miellä alkaa heti ensimmäisen vuoden syksyllä laboratorioharjoitustyöt ja jatkuvat keväällä toisissä töillä. Jos kandi pitää olla mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ei voi ajatella että pari ekaa vuotta roikutaan verkkokursseilla ja sitten vasta aloitetaan labratyöt. Vilkaise vähän luonnontieteiden kandepakettaja ja listaa sieltä labrakurssit. Tiedot löytyvät netistä.
/yliopistomies
Ok, ehkä teillä niitä labroja on todellakin heti alusta alkaen, mutta onko niitä pakko olla ensimmäisenä vuonna, tai voisiko niitä viilata massoille sopivammaksi? Omista opiskeluista on jo yli 20 vuotta, joten aivan tarkkaan en kyllä enää muista ensimmäisten vuosien kursseja. Ja ymmärtääkseni tämä karsinta tapahtuu 1. vuoden aikana, ei kahden. Ja miksipä ei voitasi pudottaa jo selvästi heikoin osuus pois jo 6kk jälkeen? Silloin keväällä voitaisi jo hieman panostaa loppuihin?
Eihän tämäkään ole tietenkään täydellinen toimintapa, mutta olisiko siinä hyviäkin komponentteja?
Koko tukinnonrakenne ja opinnot ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin mitä ne olivat 20v sitten. Tuo massoille viilaaminen on kyllä huono malli labraopetuksessa joka on paljolti myös kädentaitojen oppimista, ei pelkkää teoriapuolta. Tuo malli tarkottaisi labraresurssien lisäämistä ykkösvuoteen tai sitten kandiohjelmassa tulee aikamoinen kiire kun se pitää pystyä suorittamaan kandi (120op) kolmessa vuodessa (pitää pystyä säädösten mukaan, ei ole pakko).
Mutta kaiken myllerryksen, alkaen yliopistolain uudistamisesta, aikana tämäkin tullee keskusteluun ja jos valtiovalta=poliitikot niin päättävät niin sitten mennään.
No, sitten niitä labroja pitää siirtää 2. ja 3. vuosille sieltä 1. vuodelta. Vai onko mielestäsi tämä nykyinen pääsykoe- / papereilla-sisäänpääsy säätäminen on parempi vaihtoehto?
Ei niitä kaikkia labroja voi siirtää seuraaville vuosille, kun niillä on jo labroja. Labroissa on se ikävä puoli, ettei niitä voi olla useita päällekkäin. Ne itseasiassa vaikeuttavat opintojen suorittamista jonkin verran, sillä niissä on läsnäolopakko ja välillä niissä ollaan joka päivä paikalla 2-8 tuntia päivässä riippuen siitä, mitä tutkitaan.
Tiedän ihmisiä, joilla opinnot ovat venyneet puolella vuodella sen takia, että pakolliset kielikurssit eivät mahtuneet labrojen kanssa samaan lukujärjestykseen. Molemmissa, kun oli läsnäolopakko.
Nythän opinnoissa on menty ainakin Helsingissä siihen, että kandiohjelmia on yhdistetty ja ne ovat aika sekamelskoja. Pääaine valitaan sitten maisterissa. Tästä seuraa se, että oman alan osaaminen heikkenee aiemmasta. Kun tähän lisää sen, että pääsykokeissakaan ei opita mitään omasta alasta, niin osaaminen väistämättä heikkenee. Pääsykokeissa oli se hyvä puoli, että jo pääsykoemateriaalia läpi käydessä sai käsityksen siitä kiinnostaako ala yhtään. Omasta mielestä tämä ei ole oikea suunta. Ehkä sopiva ratkaisu voisi olla, etenkin tietojenkäsittelytieteessä käytössä oleva Mooc-väylä. Siinä parhaiten kurssilla menestyneet pääsevät omaan kokeeseen ja saavat opiskelupaikan. Kurssin suorittaneet saavat automaattisesti kurssin hyväksiluettua ja ovat saaneet hyvät perustiedot jatkoa varten.
Eikö se, että kiinnostaako ala vai, pitäisi olla jo tiedossa ennen pääsykoetta? Pääsykokeen tulisi muutenkin mitata soveltuvuutta. Se, että opettelet jonkin kirjan ulkoa, ei mittaa soveltuvuutta.
Ruotsissa esim. on joka alalle yhteinen Högskoleprovet, joka mittaa soveltuvuutta yliopisto-opintoihin ei tiettyyn alaan. Osa pääsee Högskoleprovetin menestyksen mukaan, osa todistusvalinnalla.
Miksi jo ennen kuin menee opiskelemaan, pitäisi osata kaikki jo valmiiksi? Vähän sama kuin lasten pitäisi osata lukea ennen kuin menevät ekalle (hieman kärjistetysti toki).
Osa aloista on sellaisia, ettei niistä tiedä juuri mitään ennen kuin niitä opiskelee vähän. Itselläni on ystävä, joka pääsykoekirjaa lukiessaan tuli siihen tulokseen, että on hakenut täysin väärälle alalle. Ei ne opintopolun kuvaukset aina kaikkea kerro. Jos kertoisivat, niin miksi osa vaihtaa pääainetta ensimmäisen vuoden jälkeen.
Ennen opiskelemaan menemista ei tietenkään tarvitse osata kaikkea mutta jonkinlaiset taustatiedot olisi hyvä olla. Vähän sama kuin, että lapset opettelevat kirjaimet ja numerot esikoulussa, jotta koulussa voidaan opetella lukemaan ja laskemaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että pääsykoekirja ei voi olla se mittari, jolla päätetään, onko ala oikea vai. Jotain on pahasti pielessä, jos tämä on se oikea tapa. Pääsykoekirja ei nimittäin anna kokonaisvaltaista kuvaa alasta.
Aina ei tosiaan tiedä, onko ala ihan oikea. Tämän vuoksi pääaineen vaihtamisen tulisi olla helpompaa. Joku tietää sen ensimmäisen kurssin jälkeen, joku ensimmäisen vuoden jälkeen, toinen kahden vuoden päästä. Joskus kyse on siitä, että ihminen ja kiinnostukset muuttuvat matkan varrella. Ala ehkä tuntui aluksi kiinnostavalta.
Tietyillä aloilla ei voi vaatia spesifiä osaamista, sillä lukion on tarkoitus olla yleissivistävä koulutus. Ihan älytöntä, etteivät pääsyvaatimukset voisi perustu alukiossa näytettyyn osaamiseen ja soveltumiseen alalle. Eikö yliopistokoulutuksen tarkoituksena ole nimenomaan rakentaa tarkempaa osaamista sen yleissivistyksen päälle?
Ennen mentiin sitä paitsi suoraan kouluunkin ilman kierrosta esikoulussa. Ei ole mikään välttämätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli rahoitusta ei nosteta, niin ihan turha ehdotella mitään tuollaista. Jo nyt monessa koulutusohjelmassa on eri yliopistoissa resurssit ihan rajoilla. Ja samaan aikaan johdosta sanotaan, että opetus maksaa liikaa. Mutta paikkoja pitäisi lisätä.
Vedetään sitten kaikki kirjekurssina ja katsotaan missä vaiheessa teollisuus alkaa nikotella.
asiaa
Miksi asioita ei voisi pyrkiä kehittämään ja parantamaan?
Se, että asia tehdään nyt näin tai aina tehty näin, ei aina tarkoita, että se on paras vaihtoehto.
Toisin kuin sinä, olen luottanut asiassa ystäväni kertomaan. Olen keskustellut hänen kanssaan asiasta, sillä mielestäni on mielenkiintoista, että heillä on siellä käytössä täysin erilainen systeemin kuin meillä Suomessa.
Toisin kuin sinä, en ole kyseenalaistanut ystäväni kertomaa, mutta voi toki olla, että hän on valehdellut minulle.