Espanjassa vain 5% saanut tartunnan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tää herättäis Suomen ja Ruotsin päättäjät.

Mitä sitten mielestäsi pitäisi tehdä? Sulkea Suomi ja kuolla nälkään tai joutua Kreikan tielle?

Mites olisi vaikka Uuden-Seelannin ja Australian malli? Näissä elämä voi jo palautua normaaliksi, kun tauti tukahdutettiin ensin kunnolla. Me oltiin jo hyvin lähellä, mutta nyt piti THL:n johdolla pilata sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tää herättäis Suomen ja Ruotsin päättäjät.

Mitä sitten mielestäsi pitäisi tehdä? Sulkea Suomi ja kuolla nälkään tai joutua Kreikan tielle?

Mites olisi vaikka Uuden-Seelannin ja Australian malli? Näissä elämä voi jo palautua normaaliksi, kun tauti tukahdutettiin ensin kunnolla. Me oltiin jo hyvin lähellä, mutta nyt piti THL:n johdolla pilata sekin.

Kyllä noita uusia ryöpsähdyksiä tullaan noissakin maissa näkemään. Näin on jo käynyt niin Singaporessa kuin Etelä-Koreassakin joita vielä jokin aikaa sitten mainostettiin kovasti mallimaina Suomelle.

Lisäksi kumpikaan noista maista ei ole vielä palannut ns. normaaliin vaan vasta vähitellen siirtymässä aikaan jossa eletään kohtuullisen normaalisti, mutta tietyin rajoituksin. Emme siis edes vielä tiedä että pysyykö tauti niissäkään kurissa kun nykyiset rajoitukset loppuvat.

Kun koronan saa ensin tukahdutettua, uusien tartuntojen TARTUNTAKETJUT on sen jölkeen mahdollista selvittää.

Se tarkoittaa, että ei ole epidemiaa. Suomessa oltiin siinä tilanteessa helmikuussa ja silloin uskalsi elää ihan normaalia elämää vielä. Nyt ei uskalla, ja siitä kärsii eniten talous.

Siksi taloustieteilijätkin ovat sanoneet, että tukahduttaminen olisi halvin strategia vähänkään pidemmällä aikavälillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

Kyllä noinkin on, mutta huolestuisin kyllä siitäkin että immuniteetin saaminen lisääntyy selvästi taudin rankkuuden ja ihmisen iän mukaan. Eli lapsilla ja  nuorilla on mitätön antibodien muodostus ja mitä vanhempi ihminen, sen rankempi tauti ja sen parempi suoja heille muodostuu (kuten yleensäkin vanhat saavat paremman immuniteetin). Voihan olla, että tilastollisesti suojan saaneita on ollut enemmänkin, mutta ovat kuolleet pois, joten laumasuojan kannalta sillä ei ole merkitystä.

Koronasta tiedetään vielä niin vähän, että vähän pelottaa, jos lievästi koetusta taudista kuitenkin jää jotain jälkia elimistöön ja sitten kun tauti iskee toisen kerran immuniteetin vajavaisuudesta johtuen, niin millainen on reaktio tautiin? Ja jos se on huono, niin silloin olisivat vaarassa juuri nuorimmat.

No normaalisti kerran sairastettu tauti ainakin lieventää uuden tartunnan rajuutta eli uudestaan sairastettuna tauti on lievempi. Esim. ne pahemmat influenssat antavat suojaa sellaisia myöhempia influenssaviruksen muotoja vastaan jotka ovat lähellä sitä alkuperäistä. Silloin ei yleensä sairastu niin pahasti kuin sellainen joka kohtaa viruksen ensimmäistä kertaa.

On toisaalta viruksia, joissa yoinen sairastamiskerta on se vakavampi. Jos elimistö reagoi liian voimakkaasti ensimmäisen sairastamiskerran johdosta, niin voi tulla kuolemaan johtava sytokiinimyrsky. Nimenomaan nuorilla ja terveillä. Kukaan ei tiedä, kuuluuko korona niihin viruksiin. Se on yksi niistä asioista, joita nimenomaan pitää selvittää rokotetutkumuksessa ennen kuin voi antaa rokotetta kansalle.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä tuohon teknologiakommenttiini, että esimerkiksi etätyöhön ja etäkouluun on nykypäivänä kaikki edellytykset. Espanjantaudin aikana ei osattu edes unelmoida videoyhteyksistä ja etäpalavereista. Kuitenkin tämä on joidenkin mielestä niiiiiiiin vaikeaa.

Ravintolaruokien välityspalveluita tulee koko ajan uusia kuin sieniä sateella, mutta tätä ei voi mitenkään nähdä mahdollisuutena, vaan pitää välttämättä saada asiakkaat samaan tilaan pöpöjään levittämään, kun epänormaali tilanne on niin ikävää ja hankalaa.

Ihan vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Miksi pitää olla yleisöä kun syö? Onhan se kotona paljon intiimimpää. Minä en laske ravintolaruuan eduksi sinne paikkaan menemistä vaan sen, ettei tarvitse ostaa kaupasta raaka-aineita ja kokata itse.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa samoissa lukemissa, vain 4.4% vasta-aineita. Laumasuojaa ei synny. Ruotsikin alkaa olla huolissaan, strategiaa on muutettava.[/

Ruotsin laumasuoja on ihan kuolleena syntynyt ajatus. Arviot Ruotsin tartuntamääristä eivät perustu mihinkään tutkimukseen vaan ovat matemaattisia mallinnuksia, joita ei ole varsinaisesti avattu.

Vierailija kirjoitti:

Onkos maailmassa muita maita kuin Suomi ja Ruotsi, joiden strategia tuo laumaimmuniteetti on??

Se EI ole Suomen strategia.