Espanjassa vain 5% saanut tartunnan

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa samoissa lukemissa, vain 4.4% vasta-aineita. Laumasuojaa ei synny. Ruotsikin alkaa olla huolissaan, strategiaa on muutettava.

Suomenkin pitäisi luopua laumasuojastrategiasta, mutta empä usko että tulee tapahtumaan...

Vierailija kirjoitti:

Eikös sen uutisen 5% viitannut vasta-aineisiin, ei tartunnan saaneisiin? Johan Kiinasta ja Japanista maaliskuussa tuli tietoa, että sairastuneistakin vain pieni osa kehittää vasta-aineita ja vielä harvemmalla ne ovat tehokkaita. Tämän vuoksi laumaimmuniteetti ei tule koskaan onnistumaan ilman tehokasta rokotetta. Rokotteen kehittämiselle taas ei ole mitään takeita, jos viruksen aiheuttama immuunivaste on luontaisesti noin heikko.

Eli pitäisi varmaan vaan alkaa elää ja katsoa, mitä tapahtuu ja tehdä järjestelyjä arkeen sen mukaan. Vai miten tästä on ajateltu edetä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös sen uutisen 5% viitannut vasta-aineisiin, ei tartunnan saaneisiin? Johan Kiinasta ja Japanista maaliskuussa tuli tietoa, että sairastuneistakin vain pieni osa kehittää vasta-aineita ja vielä harvemmalla ne ovat tehokkaita. Tämän vuoksi laumaimmuniteetti ei tule koskaan onnistumaan ilman tehokasta rokotetta. Rokotteen kehittämiselle taas ei ole mitään takeita, jos viruksen aiheuttama immuunivaste on luontaisesti noin heikko.

Idiootti, jos ei synny vasta-aineita, niin ei tule syntymään myöskään toimivaa rokotetta.

Ei ole noin yksiviivaista. Sitäpaitsi se, että vasta-aineita ei löydy suurelta osalta väestöä ei vielä kerro, että niitä ei muodostu. Se voi kertoa, että lievät tautimuodot eivät niitä kehitä. Tai se voi kertoa, että kotrona on paljon vähemmän testien ulkopuolella levinnyt mitä kuvitellaan. Vaarallisempi, tappavampi ja vähemmän lavinnyt.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä laumasuojalla, jos tarttuvuus on noin alhaista?

Suomesshan vasta-ainetesteissä sairastavuuden todettiin olleen 0,3%.

Kaikki kauhuskenaariot ovat siis olleet miljoonakertaisesti liioteltuja.

Otetaanpas nyt kuitenkin huomioon, että ne testit on todella epäluotettavia vielä. Niiden perusteella ei voi päätellä oikein mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tää herättäis Suomen ja Ruotsin päättäjät.

Mitä sitten mielestäsi pitäisi tehdä? Sulkea Suomi ja kuolla nälkään tai joutua Kreikan tielle?

Kreikalla on muuten nykyään

-parempi talouskasvu kuin Suomella

-vähemmän koronatartuntoja ja -kuolemia kuin Suomella.

-hyvä rajavalvonta

Lisään vielä tuohon teknologiakommenttiini, että esimerkiksi etätyöhön ja etäkouluun on nykypäivänä kaikki edellytykset. Espanjantaudin aikana ei osattu edes unelmoida videoyhteyksistä ja etäpalavereista. Kuitenkin tämä on joidenkin mielestä niiiiiiiin vaikeaa.

Ravintolaruokien välityspalveluita tulee koko ajan uusia kuin sieniä sateella, mutta tätä ei voi mitenkään nähdä mahdollisuutena, vaan pitää välttämättä saada asiakkaat samaan tilaan pöpöjään levittämään, kun epänormaali tilanne on niin ikävää ja hankalaa.

Ihan vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Se että harva on sarastunut on vain hyvä asia. Korona ei katoa tältä planeetalta ihmisen toimesta eikä millään rokotteella. Ei muutkaan virukset katoa. Se että jo tartunnan saaneet sairastavat sen karanteenissa on merkittävää sillä tavalla tauti ei leviä. 

Ei, vaan 5 % koronan vasta-aineet eli ei voi sairastua uudelleen!!!

Kannattaa muuttaa Viroon jos voi. Siellä epidemia on laitettu kuriin. Suomessa hallitusta ei kiinnosta.

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkos maailmassa muita maita kuin Suomi ja Ruotsi, joiden strategia tuo laumaimmuniteetti on??

No lähes kaikki Euroopan maat availee tai on availemassa nyt taloutta, kouluja jne. Ei laumaimmuniteettia taideta aktiivisesti tavoitella kuin Ruotsissa, joka sekin on vähän muuttanut linjaansa.

Kyllä Giesecke sai Salmisen ylipuhuttua viikko sitten, tosin Salminen ei meille yhtä paljon kuolleita luvannut kuin Ruotsin stategiaan kuului.

Kun Tegnell pitää seurojaan, hän välttelee puhumasta kuolleista, ne ovat vain numeroita hänen käyrissään, eivät ihmisisiä.

Kuka ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sairastamaan? Käsi ylös! Laumasuojajuna puksuttaa, hypätään mukana vaan!

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

En ole kyllä missään nähnyt väitettävän, että 10% riittäisi minkäännäköiseen laumasuojaan. Pienin luku, mitä olen nähnyt heitettävän, on ollut 60%. Yleensä mainitaan 80%, joskus 90%.

Espanjassa olisi myös tuolla 10% sairastuvuudella melkein 60 000 kuollutta tähän mennessä. Olisiko se oikeasti sen arvoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas tietämättömät leikkivät asiantuntijoita.

Jep, nää kuvittelee että se että 5% on vasta-aineita, tarkoittaa että 5% on sairastaneet taudin. Vaikka jo jonkin aikaa on kerrottu siitä että vain pieneltä osalta sairastaneita edes löytyy vasta-aineita verestä.

"On kerrottu" = oot lukenut sen mamman palstan "asiantuntija virologeilta".

Milläs sä valopää luulet että kroppa pääsee tosta viruksesta eroon sen jälkeen kun on saanut tartunnan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä laumasuojalla, jos tarttuvuus on noin alhaista?

Suomesshan vasta-ainetesteissä sairastavuuden todettiin olleen 0,3%.

Kaikki kauhuskenaariot ovat siis olleet miljoonakertaisesti liioteltuja.

Otetaanpas nyt kuitenkin huomioon, että ne testit on todella epäluotettavia vielä. Niiden perusteella ei voi päätellä oikein mitään.

Eipä ole hauska olla päättäjän housuissa, kun ei ole oikeastaan yhtään varmaa asiaa, vaan kaikki on epävarmoja. Leviämisennusteet eivät toteutuneet, vasta-aineet ei näy testessä, tai niitä ei ole.

Oikeastaan ainoa varma mitattava asia on sairaalahoidossa olevat ja kuolleet.

Sekin on sitten vielä epävarmaa että jääkö taudista parantumisenkin jälkeen ehkä jotain pysyviä vaurioita.

Eipä tässä voida oikein tehdä muuta kuin jatkaa elämää ja katsoa miten käy.

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

Kyllä noinkin on, mutta huolestuisin kyllä siitäkin että immuniteetin saaminen lisääntyy selvästi taudin rankkuuden ja ihmisen iän mukaan. Eli lapsilla ja  nuorilla on mitätön antibodien muodostus ja mitä vanhempi ihminen, sen rankempi tauti ja sen parempi suoja heille muodostuu (kuten yleensäkin vanhat saavat paremman immuniteetin). Voihan olla, että tilastollisesti suojan saaneita on ollut enemmänkin, mutta ovat kuolleet pois, joten laumasuojan kannalta sillä ei ole merkitystä.

Koronasta tiedetään vielä niin vähän, että vähän pelottaa, jos lievästi koetusta taudista kuitenkin jää jotain jälkia elimistöön ja sitten kun tauti iskee toisen kerran immuniteetin vajavaisuudesta johtuen, niin millainen on reaktio tautiin? Ja jos se on huono, niin silloin olisivat vaarassa juuri nuorimmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

En ole kyllä missään nähnyt väitettävän, että 10% riittäisi minkäännäköiseen laumasuojaan. Pienin luku, mitä olen nähnyt heitettävän, on ollut 60%. Yleensä mainitaan 80%, joskus 90%.

Espanjassa olisi myös tuolla 10% sairastuvuudella melkein 60 000 kuollutta tähän mennessä. Olisiko se oikeasti sen arvoista?

Tuokin on vain arvaus että kuolleisuus nousisi suoraan tartuntojen suhteessa. Tauti voi tarttua herkemmin niihin, joilla on valmiiksi riskitekijöitä, jolloin terveiden sairastavuus ei nosta kuolleisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

En ole kyllä missään nähnyt väitettävän, että 10% riittäisi minkäännäköiseen laumasuojaan. Pienin luku, mitä olen nähnyt heitettävän, on ollut 60%. Yleensä mainitaan 80%, joskus 90%.

Espanjassa olisi myös tuolla 10% sairastuvuudella melkein 60 000 kuollutta tähän mennessä. Olisiko se oikeasti sen arvoista?

Nissä puhutaan laumasuojasta joka aivan jo yksinään lopetta taudin esiintymisen väestössä. Mutta kun yhdistetään osittainen laumasuoja muihin rajoitustoimiin niin sillä on vaikutusta jo paljon pienemmillä luvuilla. Jos vaikka 10% on immuuneja niin potentiaalisista tartuntatilanteista yksi kymmenestä tyssää siihen että tartutettava onkin immuuni. Eli leviäminen vähenee 10%. Se siis vaikuttaa jo pienemmillä luvuilla.

Tämän lisäksi asia mistä ei puhuta on se että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista riskiä sairastua. Osa on etätöissä kotona eikä tapaa juuri ketään. Eivät he ole sairastuneet eikä heillä ole vasta-aineita. Mutta ei tarvitsekaan koska he ovat jo valmiiksi hyvin suojassa.

Mutta taas ne ihmiset jotka työn ja muiden syiden takia joutuvat olemaan jatkuvasti tekemisissä isojen ihmismäärien kanssa, sairastuvat todennäköisemmin ja saavat sikäli myös immuniteetin todennäköisemmin. Ja heille siitä on hyötyä koska he myös altistuvat eniten.

Eli jos se viruksille alttein ihmisryhmä saa immuniteetin laajemmin, se auttaa vaikka paremmin suojattu väestö ei saisikaan niin laajasti immuniteettiä.

Näistä syistä näitä asioita ei voi katsoa suoraan prosenttilukuina koko väestöstä koska eri väestöryhmät elävät hyvin eri tavoilla ja riskit ovat hyvin erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

Kyllä noinkin on, mutta huolestuisin kyllä siitäkin että immuniteetin saaminen lisääntyy selvästi taudin rankkuuden ja ihmisen iän mukaan. Eli lapsilla ja  nuorilla on mitätön antibodien muodostus ja mitä vanhempi ihminen, sen rankempi tauti ja sen parempi suoja heille muodostuu (kuten yleensäkin vanhat saavat paremman immuniteetin). Voihan olla, että tilastollisesti suojan saaneita on ollut enemmänkin, mutta ovat kuolleet pois, joten laumasuojan kannalta sillä ei ole merkitystä.

Koronasta tiedetään vielä niin vähän, että vähän pelottaa, jos lievästi koetusta taudista kuitenkin jää jotain jälkia elimistöön ja sitten kun tauti iskee toisen kerran immuniteetin vajavaisuudesta johtuen, niin millainen on reaktio tautiin? Ja jos se on huono, niin silloin olisivat vaarassa juuri nuorimmat.

Toisaalta ei ole niin ongelmallista jos taudin saavat uudestaan ne ihmiset jotka sairastavat sen kuitenkin hyvin lievänä. Ongelmahan on niiden kohdalla jotka sairastuvat vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä unohtuu että laumasuojalla on merkitystä myös silloin kun se ei yksin ole riittävä tukahduttamaan epidemiaa. Jos vaikka jossain kaupungissa sairastaneita on 10%, se pudottaa tartuttavuuslukua samalla 10%:lla ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Jos muilla toimilla päästään vaikkapa tartuttavuuslukuun 1.05 niin laumasuoja pudottaa sen alle yhteen jolloin epidemia alkaa hiipua. Mutta ilman tätä sairastuneiden osuutta epidemia kasvaisi.

Toinen mikä monesti unohtuu on se että maan kaikki ihmiset eivät ole koko ajan tekemisissä toistensa kanssa vaan vain lähialueella asuvat ihmiset. Laumasuojan kannalta tärkeää on siis tietyn alueen sairastuneiden määrä, ei koko maan sairastuneiden määrä. Käytännössä kun isot kaupungit saavuttavat sellaisen sairastuneiden määrän joka pudottaa riittävästi tartuttavuuslukua yhdessä muiden toimien kanssa, epidemia alkaa hiipua koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla kun tartuttavuus on jo valmiiksi pienempi.

Kyllä noinkin on, mutta huolestuisin kyllä siitäkin että immuniteetin saaminen lisääntyy selvästi taudin rankkuuden ja ihmisen iän mukaan. Eli lapsilla ja  nuorilla on mitätön antibodien muodostus ja mitä vanhempi ihminen, sen rankempi tauti ja sen parempi suoja heille muodostuu (kuten yleensäkin vanhat saavat paremman immuniteetin). Voihan olla, että tilastollisesti suojan saaneita on ollut enemmänkin, mutta ovat kuolleet pois, joten laumasuojan kannalta sillä ei ole merkitystä.

Koronasta tiedetään vielä niin vähän, että vähän pelottaa, jos lievästi koetusta taudista kuitenkin jää jotain jälkia elimistöön ja sitten kun tauti iskee toisen kerran immuniteetin vajavaisuudesta johtuen, niin millainen on reaktio tautiin? Ja jos se on huono, niin silloin olisivat vaarassa juuri nuorimmat.

No normaalisti kerran sairastettu tauti ainakin lieventää uuden tartunnan rajuutta eli uudestaan sairastettuna tauti on lievempi. Esim. ne pahemmat influenssat antavat suojaa sellaisia myöhempia influenssaviruksen muotoja vastaan jotka ovat lähellä sitä alkuperäistä. Silloin ei yleensä sairastu niin pahasti kuin sellainen joka kohtaa viruksen ensimmäistä kertaa.