Työnteko on nautinnollista, mutta ihmiset pilaavat työpaikat.
Mitä tarkoitan tällä? Sitä, että työpaikkojen ilmapiiri on usein kuin kahden viikon ummetus. Ihan samanlaista vittuilua ja nälvimistä kuin jossain ala-asteella. Ainoa miten meininki poikkeaa ala-asteesta, että työpaikan "lapset" ovat fyysisesti aikuisia, mutta se henkinen mentaliteetti ei ole muuttunut mihinkään.
Suosio määrittää enemmän kuin taidot/tulos. Kuppikuntia. Vittuilua ja ulossavustamista. Suoraa kiusaamista. Eriarvoisuus on valtava. Nepotismi jyllää. Suojatyöpaikkoja jne. Toinen saa jostain jutusta potkut, toinen ei edes huomautusta. Toiselta vaaditaan helvetinmoinen osaaminen tekeminen päivittäisellä tasolla, toiselta töihin saapuminen, eikä mitään muuta. YT-neuvotteluissa kenkää saa vielä tämä joka joutuu tekemään kaikki työt.
Sellainen työpaikka, jossa saa olla yksinkertaisesti rauhassa, eikä joudu kiusaamisen kohteeksi olisi jo lottovoitto.
Ei mikään ihme, että niin moni kärsii masennuksesta, unettomuudesta tai jostain muusta henkisestä ongelmasta. Suomihan on työpaikkakiusaamisen yleisyyden suhteen maailman huipulla.
Kommentit (49)
enpä ole moiseen törmännyt. ja sentään yli 40 vuotta työelämässä ollut.
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa
Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa, sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan.
Noin se menee ainakin varhaiskasvatusalalla! Parhaimmat työntekijät savustetaan ulos, jotka hoitavat hommansa ja tulevat parhaiten toimeen työkavereiden kanssa, jos siellä on 1-2 pomon kanssa kuiskivaa kateellista kiusaajaa. Olen nähnyt tämän kuvion itse niin monta kertaa, itse ollut osallisena sekä kohteena.
Tunnistan kyseisen ilmiön. Nyt kun aloin ihan tosissaan miettimään, niin edellisistä kymmenestä työpaikastani kolmessa on ollut juuri tuollaista. Tuollaisia työpaikkoja on siis olemassa, mutta oman kokemukseni perusteella valtaosa työpaikoista ei ole sellaisia. Toisaalta otanta on niin pieni, että voin olla väärässäkin. Ehkä sitten olen löytänyt ne ainoat mukavat työpaikat Suomesta ja kaikki loput ovat yllä kuvaillun kaltaisia.
Olen huomannut saman. Ilmeisesti huonosti käyttäytyvät ihmiset työpaikalla ovat entisiä koulukiusaajia, heillä on huono itsetunto, siksi vit.....tui....levat ja nälvivät, tuovat omat ongelmansa työpaikalle, ovat itsekkäitä minä minä minä ihmisiä, luulevat itsestään liikoja ym. Olen itse puuttunut työpaikkakiusaamiseen, jos näen sitä, puutun siihen heti. En ole koskaan kiusannut ketään, olen hyvin suora ja avoin, minulla on vahva persoona ja hyvä itsetunto. Minua on kyllä puukotettu usein selkään, olen ymmärtänyt että nämä puukottajat ovat kokeneet minut uhaksi, siksi puukottavat, raukkamaista mutta tätä tapahtuu paljon työelämässä. Olen myös huomannut sellaisen asian, rumat naiset ovat selkään puukottajia, kauniit eivät puukota selkään vaan ovat suoria ja avoimia. Rumat nuolevat pomojen perseitä, kauniiden ei tarvitse.
Työmotivaaatio näkyyy tuloksesssa. Ja kyllä siiitä kasvaa jotaiin mikä on nostettava pöydällle josssakin vaiheesssa koska varmaan moni muuuukin kokee samoin.
Vierailija kirjoitti:
Noin se menee ainakin varhaiskasvatusalalla! Parhaimmat työntekijät savustetaan ulos, jotka hoitavat hommansa ja tulevat parhaiten toimeen työkavereiden kanssa, jos siellä on 1-2 pomon kanssa kuiskivaa kateellista kiusaajaa. Olen nähnyt tämän kuvion itse niin monta kertaa, itse ollut osallisena sekä kohteena.
Tuota kutsutaan "rinkirunkkaamiseksi", tähän clickiin kuuluminen antaa sinulle pätevyyden työhösi, koskemattomuuden yt-neuvotteluissa, sekä ruhtinaallisen palkan + omat säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Työmotivaaatio näkyyy tuloksesssa. Ja kyllä siiitä kasvaa jotaiin mikä on nostettava pöydällle josssakin vaiheesssa koska varmaan moni muuuukin kokee samoin.
Kaiikki hyvä perustuuu sille että kuuunnellaaan ja kehitytäään.
Olen ollut monessa eri työpaikassa yhteensä kymmeniä vuosia. Ap on oikeassa. On surullista että rehellinen työnteko ilman kiusaajia ja jopa tahallista sabotaasia on poikkeus Suomessa.
Avauksen vuodatuksessa oli aika ristiriitaista tämä, että ne, jotka tekee, saa potkut ja ne, jotka ei tee, saavat jäädä.
Jos tämä olisi totta, työpaikalla olisi vain niitä, jotka eivät tee mitään. Tämä on mahdoton yhtälö, sillä yritys, jossa kukaan ei tee mitään, menee konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Avauksen vuodatuksessa oli aika ristiriitaista tämä, että ne, jotka tekee, saa potkut ja ne, jotka ei tee, saavat jäädä.
Jos tämä olisi totta, työpaikalla olisi vain niitä, jotka eivät tee mitään. Tämä on mahdoton yhtälö, sillä yritys, jossa kukaan ei tee mitään, menee konkurssiin.
Jos on olemassaolevia asiakassuhteita voi aika pitkäänkin kitkutella. Oletko huomannut että todella monet tuotteet on nykyisin paskaa?
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huomannut sellaisen asian, rumat naiset ovat selkään puukottajia, kauniit eivät puukota selkään vaan ovat suoria ja avoimia. Rumat nuolevat pomojen perseitä, kauniiden ei tarvitse.
Olen ruma nainen ja en ole selkäänpuukottaja, enkä perseennuolija. Olen itse puuttunut työpaikkakiusaamiseen. Sen seurauksena minut savustettiin pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut monessa eri työpaikassa yhteensä kymmeniä vuosia. Ap on oikeassa. On surullista että rehellinen työnteko ilman kiusaajia ja jopa tahallista sabotaasia on poikkeus Suomessa.
Jotenkin tuntuu, että sillä osaamisella/tekemisellä ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että kaikki onnistuu puheissa, vaikka todellisuudessa mikään ei onnistuisi, eikä mitään tapahtuisi.
Illuusio ja näytelmä tuntuu olevan prioriteetti. Suurta näytelmää.
AikaYleistäTuoNäyttääOlevan kirjoitti:
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa
Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa, sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan.
Niin. Tuo on 12 vuotta vanha juttu. Ja sen mukaan VIIDESOSAA on JOSKUS kiusattu työpaikalla. Ei siis välttämättä parhaillaan..
Ja neljä viidesosa ei ole koskaan kokenut työpaikkakiusaamista.
Ei siis voi yleistää kuten ap tekee.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan kyseisen ilmiön. Nyt kun aloin ihan tosissaan miettimään, niin edellisistä kymmenestä työpaikastani kolmessa on ollut juuri tuollaista. Tuollaisia työpaikkoja on siis olemassa, mutta oman kokemukseni perusteella valtaosa työpaikoista ei ole sellaisia. Toisaalta otanta on niin pieni, että voin olla väärässäkin. Ehkä sitten olen löytänyt ne ainoat mukavat työpaikat Suomesta ja kaikki loput ovat yllä kuvaillun kaltaisia.
Sanoisin, että aika 50/50. Minkälaiseen ympäristöön sattuu.
Vierailija kirjoitti:
AikaYleistäTuoNäyttääOlevan kirjoitti:
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa
Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa, sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan.
Niin. Tuo on 12 vuotta vanha juttu. Ja sen mukaan VIIDESOSAA on JOSKUS kiusattu työpaikalla. Ei siis välttämättä parhaillaan..
Ja neljä viidesosa ei ole koskaan kokenut työpaikkakiusaamista.
Ei siis voi yleistää kuten ap tekee.
Suomi on työpaikkakiusaamisen suurvalta
https://www.rapport.fi/journalistit/pasi-sillanpaa/suomi-on-tyopaikkaki…
Vuonna 2010 julkistetun tiedon mukaan Suomessa työpaikkakiusaamiselle altistui peräti kaksi kertaa enemmän henkilöitä kuin muissa Euroopan maissa. Työ- ja elinkeinoministeriön barometrin mukaan viime vuonna noin 35 % oli havainnut ainakin joskus työkavereiden puolelta tapahtunutta työpaikkakiusaamista ja esimiesten ainakin joskus tekemää kiusaamista oli havainnut noin 21 %. Säännöllisen kiusaamisen määrä oli työntekijöiden puolelta 3 % ja esimesten 2%.
Voi siis aika varmasti sanoa, että Suomi on työpaikkakiusaamisen suurvalta.
No ei voi sanoa, että noin olisi yleisesti. Joskus se on susta itsestäsi kiinni, eli miten tulkitset tilanteet. Masentunut ja intovertti ihminen esimerkiksi ylitulkitsee asioita kielteisesti. Tai jos sua on kiusattu koulussa, saatat tulkita tilanteet herkästi kiusaamiseksi. On myös oikeasti ihmisvihaa potevia erakkoluonteita.
Enkä tällä puolustele yhtään oikeaa työpaikkakiusaamista, se on tietysti aina väärin, eikä uhrin vika. Mutta jos joku kokee, että muut ihmiset on aina ja säännönmukaisesti kamalia selkäänpuukottajia, niin totta kai se on jo sitten tulkitsijan omassa päässä. Ei kukaan voi aina kaikkialla joutua kiusatuksi.
Itse harrastan keppostelua. Toimin kiertävänä työntekijänä, usein 2-3 viikon keikkoja eri yksiköissä. Viikko 1: selvitän työpaikan kiusaajat ja kerään tarvittavat tiedot tarinoiden uskottavuuden takaamiseksi. Viikko 2: Levitän tarinat, käynnistän juorut ja lipsauttelen keksimiäni kiusaajien kommentteja toisistaan. Jos keikka on täydet 3 viikkoa, viimeinen viikko menee seuratessa tilanteen kehittymistä.
Tosi ikävää, jos sinulla on noin ahdistavaa duunissa. Noinhan se ei pitäisi olla, ja kannattaa ajatella, onko kyse todella huonosta ilmapiiristä, ja voiko sille tehdä jotakin. Vai oletko se sinä, joka tulkitset asioita nurjemmin kuin muut.
Jos kyse on todella huonosta työilmapiiristä, voitko muuttaa asioita vaikkapa valittamalla työsuojeluvaltuutetulle tai työterveyteen. Se voi hyvinkin kannattaa, mun mieheni esimerkiksi valitti pelolla johtavasta ja alaisia itkettävästä huonosta alaportaan pomosta ja asiaa tutkittiin, ja se pomo sai lähtöpassit.
Voi toki käydä vähemmän hyvinkin. Jos pomo on firman omistaja, ainoa ratkaisu on vaihtaa duunia.
Minä kyllä ajattelen, että tuo sinun kertomasi tilanne on harvinaisempaa kuin se, että työssä viihtyy ja kollegat ovat enimmäkseen kivoja. Tietenkään kaikkien kanssa ei olla sydänystäviä, muttei tarvitsekaan, riittää että työt sujuu ja asioista voidaan puhua, eikä ketään kiusata.
Itse ole toimittaja ja asiantuntijaorganisaatiossa on hyvä henki. Oikein kaipaan joitain työtovereita, joita en ole etätöiden suosimisen takia nähnyt viikkoihin. Meillä kollegiaalinen apu pelittää hyvin, aina löytyy joku sakista, joka osaa ongelmien osuessa työssä eteen neuvoa. Puheenaiheet liittyvät yleensä työmme aiheisiin ja ovat todella mielenkiintoisia.
Tietenkään kaikilla ei ole noin, mutta monella voi olla jopa vieläkin kivempaa. Meidän oma tulkitamme omasta elämästämme on aina yksilöllinen, eikä siksi voi yleistää suuntaan tai toiseen.