Lue keskustelun säännöt.
Jatkaisitteko suhdetta jos teille selviäisi....
12.05.2020 |
...että miehenne naismieltymys ei vastaa juurikaan yhtään sitä mitä te olette?
Mulle selvisi aikoinaan että mihen naismaku on aika rajoittunut ja hän pitää ihanteenaan ruskettuneita ja muodokkaampaa naisista, kun taas itse olen vaalea ja aika tasapaksu/hoikka, eli käytännössä lähes vastakohta. Tästä huolimatta ollaan oltu yhdessä vuosia, mutta en vain saa mielestäni sitä totuutta että siinä missä jollekin toiselle miehelle olisin tosi seksikäs, olen omalleni vain ehkä ok tai joku korvike, kun ei nyt tullutkaan saatua sitä muodokasta latinotarta.
Miten tuollaisesta pääsee yli? tai voiko siitä päästä? onko ainut vaihtoehto erota jos tuosta muodostuu kynnyskysymys parisuhteelle? Tunnen itseni vain niin mitättömän näköiseksi mieheni seurassa ja tulen surulliseksi ja vihaiseksi, kun ajattelen tai näen hänen suorastaan syttyvän sen tumman kaunottaren edessä jollainen en koskaan voi olla.
Kommentit (84)
Mun mies tykkää tosi hoikista ja olen raskauden jälkeen lihonut ylipainon rajalle...arvaa ahdistaako
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en parisuhteeseen asti ole näiden kanssa päätynyt (onneksi), mutta olen tosiaan kohdannut todella monia miehiä, joilla oli heti jotain huomautettavaa ulkonäöstäni. Minulla esim. on hoikat jalat, vähän ylimääräistä vyötäröllä ja isot rinnat (en ole varsinaisesti ylipainoinen kuitenkaan, rinnat ovat isommat kuin maha jne. En vain ole supertimmissä kunnossa juuri siitä).
Nämä ovat asioita joita en mitenkään pysty peittämään tai manipuloimaan ulkonäössäni - toki vaatteilla voi muokata mittasuhteita, mutta jos minulla on vaikkapa trikoomekko kesällä päällä, nämä kolme asiaa ovat varmasti kaikkien ihmisten arvioitavissa.
Miksi hitossa siis seuraani lyöttäytyy miehiä, jotka sitten jonkin ajan kuluttua katsovat asiakseen ilmoittaa että päärynävartalo on naisella paras - hoikka yläkroppa, pienet rinnat, mahdollisimman laiha vyötärö ja isot reidet? Kun alusta asti ovat varmasti nähneet, että olen tämän vastakohta?
Nyt oikeasti jo pelkään deittailua enkä osaa oikein tutustua kehenkään, kun odottaa jo valmiiksi mitä haukkuja seuraava tyyppi mahtaa vartalostani laukoa. Olisi ihanaa kohdata kerran elämässä mies joka sanoisi, wau, olet kyllä unelmieni nainen ja sun kroppa on hyvä just noin. Ehkä tämä sitten on täysin epärealistinen haave?
Vierailija kirjoitti:
Mä en parisuhteeseen asti ole näiden kanssa päätynyt (onneksi), mutta olen tosiaan kohdannut todella monia miehiä, joilla oli heti jotain huomautettavaa ulkonäöstäni. Minulla esim. on hoikat jalat, vähän ylimääräistä vyötäröllä ja isot rinnat (en ole varsinaisesti ylipainoinen kuitenkaan, rinnat ovat isommat kuin maha jne. En vain ole supertimmissä kunnossa juuri siitä).
Nämä ovat asioita joita en mitenkään pysty peittämään tai manipuloimaan ulkonäössäni - toki vaatteilla voi muokata mittasuhteita, mutta jos minulla on vaikkapa trikoomekko kesällä päällä, nämä kolme asiaa ovat varmasti kaikkien ihmisten arvioitavissa.
Miksi hitossa siis seuraani lyöttäytyy miehiä, jotka sitten jonkin ajan kuluttua katsovat asiakseen ilmoittaa että päärynävartalo on naisella paras - hoikka yläkroppa, pienet rinnat, mahdollisimman laiha vyötärö ja isot reidet? Kun alusta asti ovat varmasti nähneet, että olen tämän vastakohta?
Nyt oikeasti jo pelkään deittailua enkä osaa oikein tutustua kehenkään, kun odottaa jo valmiiksi mitä haukkuja seuraava tyyppi mahtaa vartalostani laukoa. Olisi ihanaa kohdata kerran elämässä mies joka sanoisi, wau, olet kyllä unelmieni nainen ja sun kroppa on hyvä just noin. Ehkä tämä sitten on täysin epärealistinen haave?
Tätä juuri en minäkään ymmärrä...jos joku asiasta tietoinen mies eksyy lukemaan, niin valaiskoon asiaa...mutta siis mikä järki aloittaa parisuhde naisen kanssa jos tämän ulkonäköä on vaikea hyväksyä? "oot muuten sopiva, mutta reisistä olisi varaa laihtu" ihan tällaisia toteamuksia ja vastaavanlaisia on tullut vastaan.
Minullakin aina synkkaa parhaiten sellaisten miesten kanssa, jotka sitten tykkäisi sellaisesta hoikasta, sirosta naisesta, eikä tällaisesta Kardashian-ahterilla varustetusta. Vastaan tulee kyllä miehiä joita kiinnostaa kroppani, mutta ei se yksinään riitä. Olisi kyllä kiva jos saisi molemmat yhdessä... :(
Vierailija kirjoitti:
Minullakin aina synkkaa parhaiten sellaisten miesten kanssa, jotka sitten tykkäisi sellaisesta hoikasta, sirosta naisesta, eikä tällaisesta Kardashian-ahterilla varustetusta. Vastaan tulee kyllä miehiä joita kiinnostaa kroppani, mutta ei se yksinään riitä. Olisi kyllä kiva jos saisi molemmat yhdessä... :(
Jep, mikähän siinä on ettei ikinä osu kohdalle sitä, joka tykkäis just musta just tällaisena? Ja ei niin että no ok kai sua kattelee, vaan niin että todella mies himoitsisi juuri minua ja vartaloani. Itse kuitenkin olen aina rakastuessani tuntenut että aidosti mies on ihaninta ikinä, en ole edes alkanut suhteeseen sellaisen kanssa jonka kropasta toivoisin vaihtavani lähes kaiken...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minunkaan mieheni vastaa ulkoisesti ihannemiehestä , mutta minä rakastan häntä. Eikä siinä kaikki, hän rakastaa myös minua. Sillä vaan on väliä.
Tärkeintä että kelpaa itselleen ja sitten vasta muut. Jos on epävarma olo, kohenna sitä ja mieti ongelma kohdat. Jos et pysty tekemään ongelmille jotain, opi elämään niiden kanssa:))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä että kelpaa itselleen ja sitten vasta muut. Jos on epävarma olo, kohenna sitä ja mieti ongelma kohdat. Jos et pysty tekemään ongelmille jotain, opi elämään niiden kanssa:))
Tästä olen eri mieltä. Olen aina kelvannut itselleni ja itsetuntoni on ollut terve. Mutta kyllä se siltikin syö mielialaa kun ei ikinä kelpaa kenellekään sellaisena kuin on. Olen nyt 37v. enkä ole koskaan tavannut miestä joka olisi rakastunut minuun tällaisena kuin on ja oikeasti pitänyt kauniina. Ei siinä itsevarmuus mitään auta kun saa kuulla mikä toisen mielestä vartalossa on vialla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä lopettaisin suhteen tuollaiseen? Kuulostaa ihan naurettavalta syyltä. Onko taustalla oikeasti jotain muuta, mitä et itsellesi uskalla myöntää?
On ihan luonnollista, että ihastuu ja rakastuu henkilöön, joka ei ollenkaan vastaa sun tyyppiä. Ei se tarkoita, että olisi tyytynyt johonkuhun. Se vain tarkoittaa, että se henkilö on niin upea että näkee hänen ominaisuutensa vielä parempina. Miehesi on valinnut sinut. Hän luultavasti rakastaa sinua. Ja voi olla, että vastaat luonteeltasi ja muilta piirteiltä hänen ihannettaan, vaikket olekaan sitä ulkoisesti.
Itse en ole koskaan ihastunut siihen, mikä on "mun tyyppiä". Ihanteet on ihanteita.
Primitiiviset syyt toisinsanoen kemia ratkaisee loppupeleissä aika paljon. Naiset ovat mestareita selittämään itselleen tilanteen parhain päin. Jos av:n mies on vähänkään komea niin varmasti vaihtaa ihanteitaan paremmin vastaavaan naiseen, jos sellaiseen törmää. Jokainen poikaystäväni on aina pitänyt ns. näköisistäni naisista (eksien ulkonäöt tiedossa), joten naisten keskinäinen yhdennäköisyys ei todellakaan ole mitään sattumaa. "Luultavasti rakastaa" -kuulostaa kyllä niin suomalaiselta lakoniselta "on tää ihan ookoo" -suhteelta :D. Hyvin kaukana mistään isosta tunteesta! Totta kai miesten ulkonäkö vaikuttaa yhtä laillla, ei niin komea mies ei tietenkään pärjää markkinoilla kuin joku häntä paremman näköinen, että voi olla että puolin ja toisin on kauhun tasapainon tapaan jouduttu tyytymään ihanteita alempaan. Tinderiä juuri äsken selanneena pakko kyllä todeta, että suomalainen hyvännäköisyys tulisi huomattavasti paremmin esiin jos 70% laihduttaisi noin 10kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätän vain tämän tähän: https://www.vauva.fi/keskustelu/3758976/mita-tehda-todella-todella-muka…
Mulle kävi kans nuorempana niin että kuvittelin joskus olevani miehelle suhteen alussa tyyliin se kaunein nainen päällä maan ja että oli valinnut minut siksikin että satuin viehättämään häntä ulkoisella kauneudellani tummine hiuksineni ja kapeine vyötäröineni ja pyöreine peppuineni ja että hänkin arvosti minussa niitä samoja piirteitä joiden vuoksi pidin itseänikin ihan sievänä MUTTA kuinka väärässä olinkaan! Melkein heti kävikin ilmi että mies tykkäsikin luonnollisista punapäistä pisamineen, ei tajunnut tuon taivaallistakaan lantion ja vyötärön ihanteellisesta suhteesta vaan keskittyikin enemmän ihailemaan tikunlaihoja ja pitkiä sääriä. Tuntui että kaikki omat hyvinä pitämäni piirteet ikäänkuin valuivat hukkaan, mutta sen sijaan että olisin tajunnut lähteä niin pädyinkin värjäämään hiuksiani ja laihduttamaan, jotta reiteni kapenisivat enkä edes ollut grammaakaan ylipainoinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko muuten naiset panneet merkille että aika monesti miehenne ihailevat aika kammottaviakin sutturoita? siis sellaisia jotka omaan makuunne ovat just vaikka rumia, teennäisiä ja tyrkkyjä tai homssuisia...hankala edes selittää mitä ajan takaa tällä, mutta ovat jotenkin mauttomia tavalla jonka ilmeisesti vain nainen havannoi, mutta miestä se taas ei haittaa. Kuvittelin kaiken aikaa että miehelläni on hyvä maku naisten suhteen, että tykkää ns. naapurintytöistä ja muutenkin aika klassisen kauniista jne. kunnes selvisi että myös tietynlaiset pornahtavat tyrkyt kuuluvat hänen määritelmiensä mukaisesti noihin kahteen kategoriaan. Hyi ällötys sentään!
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten naiset panneet merkille että aika monesti miehenne ihailevat aika kammottaviakin sutturoita? siis sellaisia jotka omaan makuunne ovat just vaikka rumia, teennäisiä ja tyrkkyjä tai homssuisia...hankala edes selittää mitä ajan takaa tällä, mutta ovat jotenkin mauttomia tavalla jonka ilmeisesti vain nainen havannoi, mutta miestä se taas ei haittaa. Kuvittelin kaiken aikaa että miehelläni on hyvä maku naisten suhteen, että tykkää ns. naapurintytöistä ja muutenkin aika klassisen kauniista jne. kunnes selvisi että myös tietynlaiset pornahtavat tyrkyt kuuluvat hänen määritelmiensä mukaisesti noihin kahteen kategoriaan. Hyi ällötys sentään!
Luulen tajuavani tämän pointin ja saman huomannut.
Kun itse pukeutuu istuviin laadukkaisiin vaatteisiin (parempi muutama tyylikäs kestävä vaate, kuin kasa haalistuneita langanpätkä rääsyjä) ja kasvoissa tärkeintä hyvin hoidettu iho, niin tuli lähes kusetettu olo, kun muinainen miesystävä kävelee vastaan naisen kanssa, jonka yllä kulunut tekonahkatakki, ja mahdollisesti alunperin mustana ostetut numeroa liian pienet farkut. Ihonhoito korvattu kaikilla mahdollisilla meikkituotteilla mitä marketista löytyy. Mutta jujuhan tässä lienee se viileällä säällä auki olleen kuluneen tekonahkatakin sisältö: kaulaliina kaulalla, mutta rintamus lähes paljaana ja päällä kirkkaan vihreä kireä paita jossa pinkkejä huulenkuvia. Mun maailmassa lähes naamiaisasu, jos halutaan mennä ihan pellenä. Mutta entisen miehen mielestä varmaan seksikästä, sillä ainoa mihin hän tod.näk kiinnittäny huomiota tässä naisessaan oli se tuulenviimassa paljaana vilkkunut rintavako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten naiset panneet merkille että aika monesti miehenne ihailevat aika kammottaviakin sutturoita? siis sellaisia jotka omaan makuunne ovat just vaikka rumia, teennäisiä ja tyrkkyjä tai homssuisia...hankala edes selittää mitä ajan takaa tällä, mutta ovat jotenkin mauttomia tavalla jonka ilmeisesti vain nainen havannoi, mutta miestä se taas ei haittaa. Kuvittelin kaiken aikaa että miehelläni on hyvä maku naisten suhteen, että tykkää ns. naapurintytöistä ja muutenkin aika klassisen kauniista jne. kunnes selvisi että myös tietynlaiset pornahtavat tyrkyt kuuluvat hänen määritelmiensä mukaisesti noihin kahteen kategoriaan. Hyi ällötys sentään!
Joo, ikävä kyllä. Joku katy Perry hyvänä esimerkkinä tästä. pahempiakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten naiset panneet merkille että aika monesti miehenne ihailevat aika kammottaviakin sutturoita? siis sellaisia jotka omaan makuunne ovat just vaikka rumia, teennäisiä ja tyrkkyjä tai homssuisia...hankala edes selittää mitä ajan takaa tällä, mutta ovat jotenkin mauttomia tavalla jonka ilmeisesti vain nainen havannoi, mutta miestä se taas ei haittaa. Kuvittelin kaiken aikaa että miehelläni on hyvä maku naisten suhteen, että tykkää ns. naapurintytöistä ja muutenkin aika klassisen kauniista jne. kunnes selvisi että myös tietynlaiset pornahtavat tyrkyt kuuluvat hänen määritelmiensä mukaisesti noihin kahteen kategoriaan. Hyi ällötys sentään!
Luulen tajuavani tämän pointin ja saman huomannut.
Kun itse pukeutuu istuviin laadukkaisiin vaatteisiin (parempi muutama tyylikäs kestävä vaate, kuin kasa haalistuneita langanpätkä rääsyjä) ja kasvoissa tärkeintä hyvin hoidettu iho, niin tuli lähes kusetettu olo, kun muinainen miesystävä kävelee vastaan naisen kanssa, jonka yllä kulunut tekonahkatakki, ja mahdollisesti alunperin mustana ostetut numeroa liian pienet farkut. Ihonhoito korvattu kaikilla mahdollisilla meikkituotteilla mitä marketista löytyy. Mutta jujuhan tässä lienee se viileällä säällä auki olleen kuluneen tekonahkatakin sisältö: kaulaliina kaulalla, mutta rintamus lähes paljaana ja päällä kirkkaan vihreä kireä paita jossa pinkkejä huulenkuvia. Mun maailmassa lähes naamiaisasu, jos halutaan mennä ihan pellenä. Mutta entisen miehen mielestä varmaan seksikästä, sillä ainoa mihin hän tod.näk kiinnittäny huomiota tässä naisessaan oli se tuulenviimassa paljaana vilkkunut rintavako.
Vaikkei eksän tekemiset minulle kuulukaan, niin pakko todeta, että vähän järkytyin kun näin hänet uuden naisensa kanssa. Mustat hiukset, järkyttävät tekoripset, ylirajatut huulet, läpinäkyvä toppi jotain harsokangasta josta rintaliivit näkyivät suoraan läpi sekä liian pienet housut. Kaikki mustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei eksän tekemiset minulle kuulukaan, niin pakko todeta, että vähän järkytyin kun näin hänet uuden naisensa kanssa. Mustat hiukset, järkyttävät tekoripset, ylirajatut huulet, läpinäkyvä toppi jotain harsokangasta josta rintaliivit näkyivät suoraan läpi sekä liian pienet housut. Kaikki mustaa.
Ai kauheeta...otan osaa
Mun mies on fiksaantunut blondeihin ja vieläpä jos on isot tissit niin aina parempi. Minä: tummatukkainen lauta. Arvaa vaan tunnenko itseäni seksikkääksi ja olen super kateellinen miehen ihannenaisen kaltaisille.
Pyytäisin ystävällisesti anteeksi ja elämä jatkuu kaikesta huolimatta kaupunkien keskeisistä vaiheista kertova dokumentti tänään televisiossa on ollut myös urheilussa nähtävissä
Miehet ei oikeastikaan vissiin tajua miten iso merkitys sillä naisen ulkonäön kommentoinnilla/arvostelulla on monelle. Munkin itsetunto huonontunut parisuhteessa, kun tullut jotenkin liian tietoiseksi omista virheistä ulkonäössä ja jos vaikka itse ei ole jotain aikaisemmin pitänyt ongelmana niin sen toisen sanomiset on tehneet epävarmaksi. Tai olen itse tykännyt että näytän kivoimmalle tummatukkaisena, niin miehen mielestä taas vaaleana jne. tai jos ihailen jotain kaunista naista, niin sanoo vain ihan suoraan että typerää edes haaveilla, kun ei susta koskaan tule tuollaista...kuulemma tarkoittaa vain hyvää niin sanoessaan. Miehiä ei vain voi miellyttää, enkä ymmärrä miksi silti pakonomaisesti yritän :/