Miten puhua syvällisistä asioista miehen kanssa?
Hän puhuu paljon, mutta vain viihteestä, mitä uutisia luki, mitä hauskaa lapsuudessa/nuoruudessa tapahtui. Miten keskustella vaikeistakin tunteista? Mies aina pakenee keskusteluista johonkin vitsailuun tai alkaa puhua kauppareissusta tai televisio-ohjelmista. Ehkä suhdettamme ei ole tarkoitettu syväksi ja kestäväksi?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Ihan suoraa puhetta suoraan kertoen, mistä haluaa puhua.
Ei mitään naistyypillistä vihjailua ja oletusten tekoa rivien välistä tai "pienten vinkkien" antoa ja ydinasian ympärillä kiertelyä omia johtopäätöksiä tehden.
Kiitos.
M46
Jos aloittaa puhumaan jostakin, pitääkö erikseen sanoa "haluan puhua tästä"? Pitääkö sanoa "haluan puhua tästä niin pitkään kunnes minä vaihdan puheenaihetta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan suoraa puhetta suoraan kertoen, mistä haluaa puhua.
Ei mitään naistyypillistä vihjailua ja oletusten tekoa rivien välistä tai "pienten vinkkien" antoa ja ydinasian ympärillä kiertelyä omia johtopäätöksiä tehden.
Kiitos.
M46
Jos aloittaa puhumaan jostakin, pitääkö erikseen sanoa "haluan puhua tästä"? Pitääkö sanoa "haluan puhua tästä niin pitkään kunnes minä vaihdan puheenaihetta"?
Etkö uskalla vastustaa, jos toinen yrittää vaihtaa puheenaihetta?
Junttia vaihtaa puheenaihetta, ei kai siinä sen psykologisempaa syytä.
Usein helpottaa jos vaikeita asioita käsitellään ilmiötasolla ilman henkilökohtaista suoraa vaatimusta mielipiteestä tai kysymystä. Tämä luo luottamusta ja tilan myös itselle arkojen aiheiden käsittelyyn sekä myöhemmin kun tietää ettei tule torjutuksi voi niitä opetella puhumaan myös suoraan minä-muodossa.
Turha yrittää jos mies vastailee lähinnä vokaaleja ynisemällä. Jätä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun eksältä, aina laittoi kaiken vitsiksi ja ei ikinä innostunut keskustelemaan mistään syvällisestä. Tuskinpa tuosta muuttuu, kannattaa hakea uusi kumppani, jonka kanssa ajatukset synkkää paremmin.
Munkin ex oli samanlainen. Siis ei yksinkertaisesti osannu puhua syvällisemmin mistään. Ja uskon että oli pitkälti lapsuudenperheestä opittu tapa. Vuosia oltiin kuitenkin yhdessä. Se oli hyvä ns. smalltalkissa mutta mihinkään syvällisempään keskusteluun siitä ei ollu. Eli vaihtoon vaan.
Ihan suoraa puhetta suoraan kertoen, mistä haluaa puhua.
Ei mitään naistyypillistä vihjailua ja oletusten tekoa rivien välistä tai "pienten vinkkien" antoa ja ydinasian ympärillä kiertelyä omia johtopäätöksiä tehden.
Kiitos.
M46