Mitä ajattelit lapsena tekeväsi "sitten aikuisena" mikä ei toteutunut?
Kommentit (71)
Että valvon aina huippumyöhään, nyt kohta kolmekymppisenä on ihana käydä iltayhdeksältä nukkumaan :D
Minusta piti tulla kirjailija tai tutkija.
Että syön hirveästi kaikkea makeaa. Nykyään vähääkään isompi määrä etoo.
Hurmaavani miehet ulkonäölläni. Ei tää hurmaa ketään :D
Luulin, että saavutan onnellisen elämän. Ihan hirveästi olen kyllä tehnyt sen eteen töitä, mutta teini-iässä puhjenneet mielenterveysongelmat kulkevat koko ajan riippakivenä mukana. En koskaan tule saavuttamaan niitä asioista, joista haaveilin, koska olen mieleltäni sairas. Ja se kyllä tympii aika pahasti.
Ajattelin hankkia lapsia myös. Nyt olen myös vannoutunut lapseton, koska tajusin, että ei minusta ole niistä tai mistään elävästä huolehtimaan, olen liian laiska ja empatiakyvytön. Juuri nytkin makaan sängyssä hereillä ja miehen koira odottaa neljättä tuntia ruokaa, kohta menen antamaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että saavutan onnellisen elämän. Ihan hirveästi olen kyllä tehnyt sen eteen töitä, mutta teini-iässä puhjenneet mielenterveysongelmat kulkevat koko ajan riippakivenä mukana. En koskaan tule saavuttamaan niitä asioista, joista haaveilin, koska olen mieleltäni sairas. Ja se kyllä tympii aika pahasti.
Hulluilla on hullujen ongelmat.
Päätin joskus 6-7-vuotiaana, että isona poikana polttelen naapurin papan lailla piippua, koska järkeilin sen tulevan halvemmaksi kuin tupakoiden polttaminen.
13-vuotiaana sitten opettelin röökin polton, mutta piipusta en ole polttanut kuin kanjabista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että saavutan onnellisen elämän. Ihan hirveästi olen kyllä tehnyt sen eteen töitä, mutta teini-iässä puhjenneet mielenterveysongelmat kulkevat koko ajan riippakivenä mukana. En koskaan tule saavuttamaan niitä asioista, joista haaveilin, koska olen mieleltäni sairas. Ja se kyllä tympii aika pahasti.
Hulluilla on hullujen ongelmat.
No shite, Sherlock. Kiitos tästäkin.
Minulla oli outo ajatus, että aikuisena on varmaan ihanaa pystyä seisomaan uima-altaan pohjalla ja pää pysyy silti pinnan yläpuolella. Nyt aikuisena en tee mitään sillä kyvyllä, sillä en ole käynyt uimassa vuosiin.
Halusin jo lapsena tilitoimiston kirjanpitäjäksi ja sellainen minusta tulikin. Elän siis unelmaani.
Tykkäsin raa'asta piparitaikinasta ja haaveilin että isona ostan ja syön paketillisen taikinaa itsekseni.
Joo ei kiitos :D
Vierailija kirjoitti:
Halusin jo lapsena tilitoimiston kirjanpitäjäksi ja sellainen minusta tulikin. Elän siis unelmaani.
Oliko sun joku läheinen tuossa työssä vai mistä ihmeestä sen keksit? Minkä ikäisenä keksit sen?
Vierailija kirjoitti:
Tykkäsin raa'asta piparitaikinasta ja haaveilin että isona ostan ja syön paketillisen taikinaa itsekseni.
Joo ei kiitos :D
Mä teen näin muutaman kerran vuodessa. Live life to the fullest, yay!
Ajattelin, että opiskelen itselle ammatin ja muutan pois kotoa. Eli hyvin yksinkertainen ja normaali asia. Kuinkas sitten kävikään. Löysin teininä miehen, jolla jo oli oma yritys. Muutin miehen luokse asumaan ja aloin tehdä töitä hänen firmassa, tulin teininä äidiksi ensimmäisen kerran. Nyt kun jälkikasvu on muuttanut pois kotoa muualle opiskelemaan, niin ajattelin toteuttaa sen unelman, mistä lapsena haaveilin, eli opiskelen itselle ammatin ja muutan pois kotoa XD
Ajattelin, että teen koko työurani yhdessä yrityksessä. Olipas absurdin naiivi ajatus. Onneksi vanhemmat (seitsemänkymppisiä), ihmettelevät, miksi vaihdan työpaikkaa "koko ajan". Saan vain määräaikaisia töitä. :(
Ajattelin aikuisena olevani huippumenestynyt kirjailija tai taiteilija. Hei, olen surkealla palkalla työskentelevä insinööri.
Haaveilin että mulla olisi monta koiraa, ystäviä, mies ja asuisin keskustassa ja "joku" työ. Noista toteutui 1 koira joka tosin kuoli juuri, keskusta-asuminen ja työ. Miestä en saanut koskaan ja kaverit jäivät kun valmistuin ja astuin työelämään.
Minusta piti tulla missi ja iskelmälaulaja. Jotain Katri-Helenaa ja PaulaKoivuniemeä tms. perinteisen tyylin laulajia ihailin alle kouluiässä suunnattomasti. Sen ajan nuoremmat laulajat oli minusta huonoja.
Ei tullut kumpaakaan.
Ajattelin itsestäänselvyytenä, että minusta tulee äiti. Onneksi aloin jossakin vaiheessa ajatella omilla aivoillani, ja jätin lapset tekemättä.