Mitä luulet että tapahtuu jos egoton ihminen päätyy psykiatrin potilaaksi?
Psykiatrin työ sisältää paljon muihin ihmisiin vaikuttamista, ihmisten muuttamista ja manipuloimista. Ainoastaan narsistinen ihminen tahtoo vaikuttaa muihin ihmisiin. Joten jokainen psykiatri on narsistinen. Se ei tarkoita "narsisti", vaan siis sitä että psykiatrilla on persoonallisuus, identiteetti, ego ja narsistiset puolustusmekanismit, hänellä on "tervettä" itsekkyyttä, hän vertailee itseään muihin ihmisiin, hän on vakuuttunut että hän on hyvä ja hän ajattelee että on olemassa myös pahaa. Hän tahtoo tehdä töitä hyvän puolesta ja pahaa vastaan. Hän rakastaa hyvää ja vihaa pahaa.
--
Syntyessään ihmisellä ei ole egoa. Useimmille ihmisille ego muodostuu lapsuudessa. Joillekin ihmisille ei muodostu, he elävät koko elämänsä egotta, ilman narsistisia suojamekanismeja, ilman ainuttakaan itsekästä ajatusta, ilman minkäänlaista itsekästä tahtoa, ilman itsekkäitä tavoitteita. Siis täydellisen puhdas, epäitsekäs ihminen. Täysin uhrautuva, ei tahdo kenellekään mitään pahaa, ei tahdo käyttää ketään hyväksi, tahtoo kaikille pelkkää hyvää.
--
Mitä luulet että tapahtuu jos egoton ihminen päätyy psykiatrin potilaaksi?
Egoton ihminen on egollisen ihmisen vastakohta. Psykiatri on vakuuttunut siitä, että hän on hyvä. Ja psykiatri näkee, että potilas on hänen vastakohtansa.
Minkä diagnoosin psykiatri potilaalle kirjoittaa?
Ja mitä psykiatri tahtoo potilaalle tehdä? Mitä jokainen narsistinen ihminen tahtoo tehdä vihaamilleen ihmisille?
Kommentit (22)
Mitä eroa on psykologilla ja psykiatrilla sen lisäksi, että psykiatri on lääkäri psykologi ei ole.
Tutkisin yhdessä potilaan kanssa, mitä hyötyjä epäitsekkyydestä on ja onko siitä jotain haittaa. Jos potilas kokee haittaa ja näkee muutoksen tarpeen, niin silloin lähdemme asiaa työstämään. Jos hän ei näe siitä itselleen koituvan haittaa tai ei toivo muutosta, niin hänellä on lupa olla sellainen kuin on. Epäitsekkyys on joskus rakentunut hyvästä syystä, auttamaan selviytymisessä ja suojaamaan joltain pahemmalta. Tätäkin voisi ihan rauhassa tutkia, ilman muutospaineita.
Tollanen valtasuhde, mitä kuvaat, ei toivottavasti ole enää nykypäivän hoitoa.